Browsing by Subject "kuulovammaiset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Jurvainen, Marjaana (2001)
    Tutkimuksen kohteena on suomalainen kuurojen ryhmä, jonka käyttämiä strategioita asemansa parantamiseksi tutkitaan diskurssianalyyttisessä viitekehyksessä. Kiinnostus kohdistuu niihin sanoihin ja lausumiin, joilla kuurojen ryhmä on tuottanut itsensä voimakkasti syrjitystä ja alistetusta vammaisryhmästä yhdeksi suomalaiseksi kieli- ja kulttuuriryhmäksi. Diskurssianalyysin keinoin tarkastellaan sitä, millaisia diskursseja kuurojen ryhmä tuottaa puhuessaan itsestään ja omasta asemastaan. Tarkastellaan ennen kaikkea sitä, millaisen puheen kautta kuurojen ryhmä rakentaa uutta identiteettiä ja ryhmätodellisuutta. Kiinnostavana nähdään se, millaisia seurauksia ryhmän käyttämällä puheella on ja millaista sosiaalista todellisuutta sillä tullaan rakentaneeksi. Tämän opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on tajfelilainen sosiaalisen identiteetin teoria. Teorian mukaan ryhmät, jotka eivät pysty saavuttamaan positiivisesti arvostettua sosiaalista identiteettiä, pyrkivät kohottamaan ryhmänsä arvostusta sosiaalisten ryhmien kentässä. Teoria esittää, että ryhmät pyrkivät saamaan sosiaalista muutosta ryhmänsä asemaan käyttämällä sosiaalisen muutoksen strategioita. Tässä opinnäytetyössä kuurojen ryhmän käyttämiä sosiaalisen muutoksen strategioita tutkittiin analysoimalla Kuurojen Lehden pääkirjoitussivuja. Aineiston analysoinnin ja tulkinnan tuloksena tunnistettiin neljä diskurssia. Aineistosta esille nousivat seuraavat diskurssit: tasa-arvoisena mutta erilaisena -diskurssi, kuurous kielenä ja kulttuurina -diskurssi, kuurot kansana -diskurssi ja poliittinen diskurssi. Kolmessa ensin mainitussa diskurssissa ryhmä uusinsi itsemäärittelyjään ja merkityksellisti ryhmäänsä tavoilla, joilla ryhmän voitiin havaita hakevan positiivisemmin arvostettua ryhmäidentiteettiä. Eniten kuurojen ryhmä käytti sosiaalisen luovuuden strategiaa merkityksellistäessään ryhmäänsä viittomakielisenä kieli- ja kulttuurivähemmistönä. Aineiston anlyysissä ja tulkinnassa tulee näkyväksi se, miten erilaisilla kielenkäyttötavoilla rakennetaan ja uusinnetaan sitä sosiaalista todellisuutta jossa eletään. Kuurojen ryhmän itsemäärittelyjen muuttuessa rakentuivat myös ryhmälle tuotetut identiteetit erilaisiksi. Tässä opinnäytetyössä osoittautui poliittinen diskurssi siksi näyttämöksi, jolla ryhmän (ainakin) julkista identiteettityötä tehdään. Tärkeimmät lähteet: Jokinen,A.- Juhila,K.- Suoninen,E. (1993):Diskurssianalyysin aakkoset;Fairlough,N.(1992)Discourse and Social Change;Tajfel,H.(1981). Human Groups and Social Categories;Liebkind,K.(1988)Me ja muukalaiset -Ryhmärajat ihmisten suhteissa.
  • Slotte, Anna-Maria Kristina (2008)
    Finlandssvenska teckenspråkiga döva utgör en minoritet inom en minoritet i flera avseenden, dels inom det finländska dövsamfundet och dels inom den finlandssvenska minoriteten. Syftet med avhandlingen är att beskriva och klarlägga aspekter som kan anses vara av betydelse för de finlandssvenska teckenspråkiga dövas upplevelser av tillgänglighet och delaktighet i det finländska samhället. Fenomenen tillgänglighet och delaktighet undersöks utifrån nationella och internationella dokument inom handikappområdet, samt internationell forskning som beskriver tillgänglighet och delaktighet i relation till döva. Två teckenspråkiga gruppintervjuer med sju informanter utfördes med en fenomenologisk-hermeneutisk forskningsansats. Intervjuerna utfördes med hjälp av teckenspråkstolk och de videobandades. Tematiska frågor om kommunikation, samhälle, dövas värld och finlandssvenska dövas roll ställdes. För undersökningen har bl.a. Hoyer 2000a, Hedrén et al 2005, Ladd 2003, Londen 2004, Luukkainen 2008, Molin 2004, Murray et al 2007 och Young et al 2000 utgjort centrala källor. Kommunikationens betydelse blir framträdande i samspelet med andra livsvärldar. Den hörande världen och den döva världen har helt olika utgångspunkter och följaktligen kom upplevelserna av tillgänglighet och delaktighet att formas därefter. En fungerande kommunikation, betydelsen av visuell information om vad som händer i omvärlden, vilja och ansvar att informera hörande samt aspekten av att rymmas med i samhället, var framträdande i hörande världen. Medan modersmålets betydelse samt en gemensam visuell förståelse var aspekter som karaktäriserade upplevelserna i dövas värld. Avhandlingen visar att ytterst är delaktighet en känsla av att förstå och bli förstådd, där många olika aspekter ingår och bildar ett överlappande komplext sammanhang. Det här diskuteras inom ramen för Habermas 1988 teori om kommunikativt handlande. Tillgänglighet är de redskap och verktyg som möjliggör delaktighet.
  • Martikainen, L; Rainò, P (Kela, 2014)
    Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 89
    Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää vuosina 1997–2010 sisäkorvaistutteen saaneiden, 1990–2002 syntyneiden (10–22-vuotiaiden) lasten ja nuorten (N = 61) avustus- ja tulkkauspalveluiden käyttöä, tulkkauskieliä ja -menetelmiä, kuntoutusta sekä näiden palveluiden kehittämistarpeita. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella (N = 61) ja haastattelemalla (N = 16). Vastaajina toimivat tutkimusjoukkoon kuuluneiden lasten vanhemmat sekä täysi-ikäiset tutkimusjoukon jäsenet. Aineiston keruu toteutettiin kesällä ja syksyllä 2012. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että koulussa yli puolella tutkittavista oli käytössään avustaja, tulkki tai muu tukihenkilö. Koulutyön ja opiskelun ulkopuolella tulkkia käytettiin melko vähän. Pääasiallisesti käytetyt tulkkausmenetelmät olivat puheelle tulkkaus tai viitotun puheen/tukiviittomien käyttö. Lisäksi tulkit tai avustajat saattoivat toimia viittomien tai viittomakielen opettajina. Lähes kaikki tutkimusjoukon jäsenet olivat saaneet kuntoutuksena puheterapiaa ja yli puolet lisäksi sopeutusvalmennusta. Teknisenä kuuloa parantavan apuvälineenä suurin osa tutkittavista käytti FM-/RT-laitetta. Vastaajat toivoivat, että oppilaitosten kuunteluolosuhteita olisi mahdollista kartoittaa ja akustointia parantaa. Kehittämistä vaatisi erityisesti vertaistuen sekä asiakaslähtöisen otteen parempi huomioiminen kuntoutuksessa. Lisäksi toivottiin monipuolisempia kuntoutus-, avustamis- ja tukitoimia kaikille kouluasteille. Ruotsinkielisillä vastaajilla erityisongelma oli sopeutumisvalmennuskurssien vähäinen tarjonta sekä suomenruotsalaista viittomakieltä osaavien tulkkien huono saatavuus. Tähän kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tilanteet ja tarpeet vaihtelevat suuresti: he tarvitsevat ja tulevat tarvitsemaan hyvinkin yksilöllisesti räätälöityjä kuntoutus, avustus- ja tulkkauspalveluja.