Browsing by Subject "kuuro"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kangas-Lumme, Jertta (Helsingin yliopisto, 2014)
    There is very little research on the effects of memory illnesses such as Alzheimer's disease (AD) on the linguistic performance of congenitally deaf sign language users. With spoken language users the effects of AD are often first found in semantics and pragmatics. Deteriorated naming skills are often an early symptom of AD. As the disease progresses the linguistic skills are widely affected and communicating becomes difficult. When studying sign language users results have shown that people with AD have corresponding difficulties of comprehending and producing signed language as spoken language users with Dementia have with spoken language. The aim of this research was to study how two Finnish Sign Language (FSL) users with AD perform in object and action naming tests. The participants were evaluated with the Boston Naming Test (BNT) and the Action Naming Test (ANT) in two consecutive years. Of each performance, the researcher recorded the total score, the number of immediate answers, the time the participant spent on the task and how the answers were given. An analysis of naming errors was made. As a result it was noted that both object and action naming skills of the participants deteriorated as Dementia progressed. Action naming skill were less affected than object naming skill. The participants made more errors and gave less immediate responses in the BNT than in the ANT. Both the signed responses and the method of answering varied with the FSL users with a memory illness: the answers were given either in varying signs, by speaking only or by both speaking and signing simultaneously, or with signs created spontaneously in test situation. Most of the errors were Other errors, especially "I don't know" –answers in both tests. As a result of this study it is clear that there is a need for assessment tests which have been translated into sign language, since the existing naming tests are not necessarily suitable for testing signed language users without a culturally-sensitive translation. This study is the first longitudinal study in Finland focusing on evaluating Finnish Sign Language users with Dementia and the changes in their linguistic skills. It is also one of the first studies internationally on the linguistic changes of sign language users with a memory illness.
  • Pöppönen, Rosa (Helsingfors universitet, 2017)
    Tässä tutkimuksessa kartoitetaan, millainen on kristinuskon, kuurouden ja toisen maailmansodan luoma ilmiö Suomessa. Ilmiötä lähestytään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kuurojentyön julkaisun Hiljainen seurakunta avulla, sillä sen kaikki osa-alueet yhdistyvät tässä julkaisussa. Tarkastelen sota-ajan vaikutuksia Hiljaiseen seurakuntaan vuosikerroissa 1938–1947. Yhteiskunnallisesti kuurouteen ja kuurojen olemassaoloon havahduttiin 1800-luvun puolivälissä. Kuurot ajoivat itse omia oikeuksiaan ahkerasti niin yhteiskunnallisesti kuin kirkossakin. Kirkon kuurojentyö oli 1900-luvun alussa uusi työala Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Monien vaiheiden kautta vuonna 1908 perustettiin kaksi kuurojen matkapapin virkaa. Näiden matkapappien tehtävänä oli kierrellä Suomessa kuurojen luona, hoitamassa kuurojen uskonnollista elämää esimerkiksi jumalanpalvelusten kautta. Koska suuri osa kuuroista jäi tavoittamatta, matkapappien määrää lisättiin. Tutkimusajanjaksoni aikana matkapappeja ja kuurojenpiirejä oli Suomessa kolme. Tästä huolimatta seurakuntalaisten tavoittaminen oli yhä vaikeaa. Tätä ongelmaa ratkaisemaan vuonna 1938 perustettiin kuurojen seurakuntalehdeksi luonnehdittu Hiljainen seurakunta, jonka toimittamisesta ja julkaisemisesta vastasivat matkapapit. Vastaperustettu lehti joutui kuitenkin lähes välittömästi poikkeuksellisten yhteiskunnallisten olojen armoille. Toisen maailmansodan aikana Suomessa käytiin kolme sotaa: talvi- ja jatkosota sekä Lapin sota, jotka ajoittuvat vuosille 1939–1945. Tutkimuksessani selvitän, miten Suomen sotatila toisen maailmansodan aikana vaikutti Hiljainen seurakunta -lehteen. Tutkimuskysymykseni jakaantuu kolmeen alakysymykseen: Miten sota-aika näkyy Hiljainen seurakunta -lehdessä, muuttiko sota-aika evankeliumin tulkintaa kuuroille, ja millä tavalla sota-aika vaikutti kuurojen parissa työskentelevien matkapappien työhön ja sitä kautta kirkon kuurojentyöhön. Talvisodan suurin vaikutus Hiljaiseen seurakuntaan on se, ettei lehteä pystytty julkaisemaan sodan aikana lainkaan. Tämä on myös hyvä esimerkki siitä, että kuurojentyössä oli suuria vaikeuksia talvisodan aikana. Sodan jälkeen lehden evankelioivissa kirjoituksissa koettua sota-aikaa tulkittiin Jumalan kasvatuskeinona. Sodassa Jumalan korostettiin olleen suomalaisten puolella ja itsenäisyyttä painotettiin siitä näkökulmasta, että vapaus kristittynä elämiseen oli säilynyt. Jatkosodan aikana lehden julkaisumäärät pysyivät alhaisena eikä kirkon kuurojentyön kohtaamat vaikeudet tuntuneet hellittävän. Jatkosodan alussa paremmista ajoista kuitenkin oltiin lähes varmoja Hiljaisen seurakunnan sivuilla. Kirjoituksissa korostettiin sodan pikaista päättymistä ja Karjalan valtauksen jälkeen uskottiin Jumalan johdattaneen kansansa kotiin. Asemasodan pitkittyessä epävarmuus tulevaisuudesta kuitenkin kasvoi, ja lopulta toivottiin vain rauhaa ja itsenäisyyden säilymistä. Lapin sodan päätyttyä Hiljaisessa seurakunnassa käytiin koettua sota-aikaa läpi. Rauhan koittaminen nosti esille uusia huolia yhteiskunnan tilasta. Kuuroille korostettiin nyt hyvän kristityn elämää, samalla kun kirkon kuurojentyötä yritettiin saada takaisin raiteilleen. Sota-aikana kuurojentyön toiminnassa lehden rooli oli korostunut, mutta sodan jälkeen lehti sai vähitellen rinnalleen muitakin kuurojentyön muotoja.