Browsing by Subject "kvalitatiivinen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Kajastie, Katarina (2010)
    Tutkielmassa tarkastellaan kokemuksia isyydestä kansainvälisen adoption kontekstissa. Kansainväliset adoptiot ovat yleistyneet yhtenä perheenmuodostamisen tapana erityisesti 2000-luvulla. Kansainvälisen adoption kautta yhä useammasta miehestä tulee isä lapselle, jonka juuret ovat kaukana hänen omistaan. Adoption kautta perhe muodostetaan erityislaatuisen prosessin kautta, johon liittyy lapsen ja vanhempien lisäksi joukko perheen ulkopuolisia tekijöitä. Tutkielmassa selvitetään, miten miehet kokevat isäksi tulemisen kansainvälisen adoption kautta ja minkälaisena he kokevat roolinsa ulkomailta adoptoidun lapsen isänä? Keskeisellä sijalla tutkielmassa ovat nimenomaan miesten omat kokemukset, jotka aikaisemmissa adoptiotutkimuksissa ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tutkielman analyysiosuus rakentuu kokemuksiin pohjautuvan aineiston ja aikaisempaan kansainvälistä adoptiota sekä isyyttä käsittelevän teorian vuoropuheluun. Analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia, jonka kautta on muodostettu tutkielman keskeiset teemat. Tutkimusaineistona on kuusi adoptioisän kirjoittamaa kirjoitusta ja kuusi teemahaastattelua. Kirjoitukset ja haastateltavat ovat löytyneet Pelastakaa Lapset ry:n, Adoptioperheet ry:n ja Kiinasta adoptoivien/adoptoineiden internet -keskustelusivuston kautta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että isän rooliin siirtyminen on adoptioisille odotettu elämänmuutos. Usein adoptiopäätöksen taustalla on pitkä lapsettomuuden kokemus, joka on lopulta päättynyt päätökseen adoptiosta. Adoptioisyys on hyvin toivottua ja sitoutunutta isyyttä. Adoptioisien sitoutuneisuus ja toive saada oma lapsi korostuvat adoptioprosessissa, joka monille miehille oli kokemuksena pitkä ja raskas. Adoptioprosessi herätti miehissä vaihtelevia tunteita hyväksyvästä asenteesta hyvin kriittiseen arvosteluun. Muutos miehestä isäksi oli tutkimuksen isille hämmentävä, mutta positiivinen. Pitkä odotus lapsesta konkretisoitui lapsesta saadun tiedon ja ensikohtaamisen hetkinä, joita miehet kuvasivat hyvin tunnepitoisina tapahtumina. Lapsen liittäminen osaksi omaa perhettä tapahtui miehillä tunteiden ja perheen ”normaaliutta” korostavan diskurssin kautta. Miehet eivät kokeneet olevansa erilaisia isiä verrattuna biologisiin isiin. Lapsen erilaisuus ja tausta eivät vaikuttaneet juurikaan miesten käsitykseen omasta isyydestään normaalista poikkeavana isyytenä. Arjessa ja parisuhteessa toteutettiin ”tavallisen lapsiperheen elämää”. Useat miehet kertoivat lapsen ensisijaisen hoitovastuun olevan vaimolla, vaikka adoptioperheissä tähän ei ole samanlaista biologiaan perustuvaa pakkoa. Hoitava isyys ja jaettu vanhemmuus toteutuivat adoptioperheissäkin vain normaalien sukupuoliroolien kulttuurisen mallin ja työelämän asettamien vaatimusten rajoissa. Isyyden merkitys oli adoptoineille miehille suuri. Isyys koettiin tärkeänä vaiheena miehen elämässä ja isyyden myötä moni mies koki elämänsä muuttuneen toivotun kaltaiseksi.