Browsing by Subject "kysymykset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Punkka, Marika (2007)
    Tässä työssä tarkastellaan eduskunnan suullisten kyselytuntien puheenvuorojen sukupuolittuneisuutta 1990- ja 2000-lukujen vaihteen valtiopäivillä Suomessa. Tutkimuksessa selvitetään suullisten kysymysten ja sukupuolen välistä yhteyttä. Tarkoituksena on tutkia, ovatko eduskunnan suullisilla kyselytunneilla esitettyjen kysymysten aihepiirit sukupuolittain jakautuneet, ja jos ovat, niin mille hallinnonaloille. Edelleen tarkastellaan, löytyykö tuloksista yhteneväisyyksiä aiempien aihepiiriä käsittelevien tutkimusten kanssa. Keväällä 1907 pidetyissä eduskuntavaaleissa Suomen naiset pääsivät ensimmäisinä maailmassa käyttämään valtiollisia oikeuksiaan: sekä äänioikeutta että erityisesti oikeutta asettua vaaleissa ehdolle. Tästä historiallisesta tapahtumasta tulee tutkimuksen valmistumisen aikoihin kuluneeksi sata vuotta. Pitkästä historiasta huolimatta eduskunnan toimintamuotojen sukupuolittuneisuutta on tutkittu Suomessa vasta vähän. Täten tutkimus tuo hyödyllistä lisätietoa merkkipäivänsä vuoksi ajankohtaisesta aiheestaan. Tutkimus on aineistolähtöinen. Aineistona ovat valtiopäivillä 1999, 2001, 2003 ja 2005 esitetyt suulliset kysymykset, joita oli yhteensä 734 kappaletta. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, jonka avulla aineistoa ryhmitellään ja tarkastellaan eri muuttujien mukaan. Tutkimuksessa käytetyt käsitteet on määritelty operationalisoimalla aineistoa sekä käyttämällä apuna aiempia tutkimuksia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjaa Suomen poliittista järjestelmää, suullisia kysymyksiä, naisten asemaa työelämässä, organisaatioissa ja politiikassa, eduskuntaa organisaationa ja naisten poliittisia intressejä käsitteleviin teorioihin ja tutkimuksiin. Aiempien tutkimusten pohjalta työlle voidaan asettaa myös väljä tutkimushypoteesi, jonka mukaan suullisten kysymysten aihepiirit ovat sukupuolittain jakautuneet. Tämän tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä voidaan esittää, että 1990- ja 2000-lukujen vaihteen valtiopäivillä esitetyt suulliset kysymykset ovat aihepiireiltään sukupuolittain jakautuneet. Naisten suosituin hallinnonala on ollut peruspalveluministerin johtama hallinnonala, ja miesten suosituin hallinnonala on ollut valtiovarainministeriön hallinnonala. Näiden hallinnonalojen kohdalla sukupuolten välinen ero on ollut selvä, mutta samankaltaista sukupuolittaista jakoa löytyy myös muiden hallinnonalojen kohdalla. Tuloksista on myös nähtävissä miesten mahdollinen lähentyminen naisten poliittisia intressejä kohtaan, kun taas naisten kohdalla vastaavaa lähentymistä miesten intressejä kohtaan ei ollut nähtävissä.
  • Anttila, Hanna (Helsingfors universitet, 2008)
    Goals This study aims to map the effect of interrogative function on the intonation of spontaneous and read Finnish. Earlier research shows that the most prominent feature in Finnish question intonation is an appeal to the listener. Question word questions typically start with a high peak which is followed by falling intonation. In yes/no questions, F0 remains on a high level until the word carrying sentence stress and then falls. Final rises are mainly found in intonation clichés such as "Ai mitä?" ("What?") These earlier results are based on read speech and enacted dialogues. In this study, questions and statements found in spontaneous dialogues were compared. These utterances were also compared with read versions of the same utterances. Fundamental frequency values were compared using a mixed model. Contours were also grouped using auditory and visual inspection. Thus it was possible to compare frequencies of contour types according to utterance type and speech style. The position of questions in the F0 distribution of the whole material was also investigated in this study. Method he material consisted of four spontaneous dialogues and their read versions. The speakers were young adults from the Helsinki metropolitan area, four females and four males. The whole material was first divided into broad dialogue function categories arising from the material and F0 curves were calculated for each category. After this, 277 questions and 244 statements were selected for closer inspection. Values reflecting F0 distribution and contour shape were measured from the F0 contours of these utterances. A mixed model was used to analyse the differences. Utterance type, question type, speech style and speaker gender were used as fixed effects. The frequencies of F0 contour types were compared using a Chi square test. Additional material in this study came from eight young female speakers in central Finland. Results and conclusions In the mixed model analysis, significant differences were found both between questions and statements and between spontaneous and read speech. Generally, utterance type affected the variables reflecting contour type while speech style affected the variables reflecting F0 distribution. The effect of question type was not clearly visible. In read speech the contours resembled earlier results more closely. Speakers had different strategies in differentiating between questions and statements. In the whole material, F0 was slightly higher in questions than in statements. The effect of dialectal background could be seen in the contour types. The results show that interrogative function affects intonation in both spontaneous and read Finnish.