Browsing by Subject "laadun arviointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kopperi, Heini-Mari (Helsingfors universitet, 2014)
    Targets. Lately more emphasis than ever before has been given to bringing forth and taking into account children’s perspective in matters that concern them. It is also purpose of this study to give the voice to children and shed light on their perspective. This study is a part of extensive early childhood education development and research project, Orientaatioprojekti, operated by Helsinki University (Department of Teacher Education), ten municipalities in Keski-Uusimaa area and Hämeenlinna. The research is related to the day care quality evaluation (spring 2012). The main interest of the study was to examine things and situations children told they found unpleasant in day care center, also in relation to child’s gender and age. To better understand the results, the narrations and the consistency of the answers as well as children’s general satisfaction towards the day care were also examined. Methods. The research participants were 573 children, ages ranging from 1 to 8. Parents collected the data by interviewing. Two closed and one open-ended questions were analysed in this research and those questions dealt with children’s general satisfaction in day care center and what do they found unpleasant there. Parents recorded the answers to the web form and the data was then transferred to Excel software. Answers of the closed questions were examined through basic descriptive statistics. The unpleasant things and situations in the open-ended question were analysed through qualitative content analysis. Additionally, the appearance of the answers was also analysed. Used methods there were mostly outlined by researcher herself but some features of discourse analyse were also utilized. Results and conclusions. Most of the children stated that they feel mainly comfortable in day care center. The children mentioned different types of unpleasant things and situations and those were explained in various ways. Above all the challenges in peer relationships were on children’s mind. The peer group pointed out significant but the interaction was not always trouble-free. It seems to be important for children to practice and develop their social skills. Besides of these answers many children found the nap time as a single daily routine to be unpleasant. The number of nap time mentions varied a lot between different sexes and ages. There were also some other differences between the answers of children of different sexes and ages. For example, relatively many of the youngest ones did not answer to the open question at all.
  • Peiponen, Arja (2004)
    Tämän tutkimuksen tehtävänä oli kehittää vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun arvioimiseen soveltuva laadun arviointiväline. Arviointivälineen kehittämisen pohjana oli kokonaisvaltaisen laadunhallinan teoria (Total Quality Management, TQM) ja tähän teoreettiseen taustaan nojaavat laatupalkintomallit. Vanhustenhoidon sisällön laatua mittaaviksi indikaattoreiksi valittiin Resident Assesment Instrument (RAI) -mittariston mukaiset hyvän hoidon indikaattorit. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi kehitettävän laadunarviointivälineen soveltumista vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun kilpailuttamiseen. Vanhustenhoitoyksiköiden suorittaman itsearvioinnin pohjalta saatiin lisäviitteitä kriteeristön toimivuudesta käytännössä. Arvioinnin tarkoitus on tuottaa tietoja ohjaukseen. Arvioinnilla ja kehitettävällä arviontivälineellä on tavoitteena myös muutoksen välitön edistäminen, formatiivinen tehtävä. Käsillä olevan tutkimuksen tavoitteena oli edellä kuvatun tarkoituksen mukaisesti luoda väline, jonka avulla voidaan arvioida vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun laatua ja käyttää arviointivälineen avulla saatavaa tietoa jatkossa päätöksenteon pohjana, toiminnan kehittämiseksi. Vanhusten hyvän hoidon näkökulmasta nousi esille tarve tuoda kehitettyyn kriteeristöön RAI - mittariston avulla suoraan niitä elementtejä, joiden avulla voidaan arvioida ja ohjata hyvän hoidon toteutumista. Tutkimuksen rakenne noudattaa osittain konstruktiivisen tutkimuksen kulkua, joka sisältää relevantin ongelman, kytkennän teoriaan, arviointivälineen rakentamisen sekä ratkaisun toimivuuden arvioinnin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tukeutui kokonaisvaltaisen laadunhallinnan (TQM) ja arviointitutkimuksen periaatteisiin. Kokonaisvaltaisen laadunhallinnan teorian soveltumista julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen arvioinnin pohjaksi pohdittiin tutkimuksessa käsitellyn kirjallisuuden perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoille osoitetun kyselyn avulla saatiin tietoa vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun ja näiden palvelujen kilpailuttamisen kannalta keskeisistä laatukriteerialueista. Asiantuntijat arvioivat keskeisimmiksi laatukriteerialueiksi toiminnan strateginen suunnittelun, henkilöstön määrän ja ammattikuntarakenteen, hoidon suunnitelmallisuuden, turvallisuuden ja asiakkaiden ja omaisten tyytyväisyyden hoitoon sekä laatujärjestelmien olemassaolon ja toiminnan vertaamisen parhaisiin käytäntöihin. Toimintaympäristön osalta tärkeitä tekijöitä olivat erityisesti tilojen paloturvallisuus ja mahdollisuus liikkua apuvälineillä. Tutkimuksessa kehitettyä itsearviointimallia ja arviointikehikon toimivuutta testattiin muutaman vanhustenhoitoyksikön tekemän itsearvioinnin perusteella. Terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoidon yksikössä, vanhainkodeissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä tehtyjen toiminnan itsearviointien perusteella saatiin näyttöä itsearviointimallin ja arviointikehikon toimivuudesta käytännössä. Kehitetty laatukriteeristö näyttää soveltuvan vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun laadun arviointiin. Palvelun kilpailuttamisen apuna toimiva, kilpailuttamistilanteessa huomioon otettavien kriteereiden lista auttaa päätöksentekijöitä valittaessa palvelun tuottajaa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja kehitetty arviointiväline yhdistettiin vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun arviointimalliksi, joka kuvattiin vuokaavion avulla.