Browsing by Subject "laadunarviointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Vakkari, Mikael (Helsingin yliopisto, 2006)
    Verkkari 2006 (1)
  • Lammi, Päivi (Helsingin yliopisto, 2010)
    Verkkari 2010 (3)
  • Kallio, Tuomas (Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2008
  • Lehmonen, Anna-Mari; Jantunen, Jorma (Suomen ympäristökeskus, 2013)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2013
    Selvityksen päätavoitteena on tarkastella vuosina 2008–2010 valmistuneiden SOVA-lain (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, 200/2005) mukaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarviointien ja näistä tehtyjen ympäristöselostusten laatua. Vuosina 2006–2007 valmistuneiden suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarviointien laatua on tarkasteltu aiemmin ja tavoitteena oli myös selvittää arvioinneissa mahdollisesti tapahtunut muutos tai kehitys. Selvityksen aineistona ovat kolmenkymmenen suunnitelman ja ohjelman ympäristöselostukset. Lisäksi suunnitelmien ja ohjelmien arviointeja tehneille lähetettiin selvitysraportin luonnos kommentoitavaksi ja pyydettiin kokemuksia arvioinneista. Ympäristöarvioinnin vaikuttavuus on sen laadun keskeinen mittari. Joissakin suunnitelmissa ja ohjelmissa arviointi oli vaikuttanut suunnitelman tai ohjelman sisältöön siten, että sieltä oli poistettu toimenpiteitä, joilla oli katsottu olevan kielteisiä vaikutuksia. Monilta osin vaikutukset ovat olleet epäsuoria: ympäristöarviointi on lisännyt viranomaisten yhteistyötä ja jäntevöittänyt arviointia. SOVA-lain mukaiset menettelyt ja ympäristöselostukset olivat laadultaan vaihtelevia. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ne täyttivät SOVA-asetuksen vaatimukset hyvin tai kohtalaisesti. Vuosina 2006–2007 tehtyihin SOVA-arviointeihin verrattuna ympäristöarvioinnit olivat kehittyneet, vaikka silloin kipukohdiksi osoittautuneet osa-alueet (vaihtoehtotarkastelu, tiettyjen sisältövaatimusten täyttyminen, haittavaikutuksien lieventäminen ja seuranta) ovat nytkin usein käsitelty riittämättömästi. Selvitykseen sisältyy hyviä käytäntöjä SOVA-arviointien laadun parantamiseksi.
  • Sinikara, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2002)
    Verkkari 2002 (5)
  • Ruokavirasto, kasvianalytiikka, vilja ja puu (Ruokavirasto, 2019)
    Ruokaviraston julkaisuja 1/2019
    Viljaseulaan on koottu kotimaisen viljasadon käyttölaadun ja turvallisuuden keskeiset tiedot, jotka perustuvat Ruokaviraston Kasvianalytiikan laboratorion tekemään seurantaan. Julkaisu kokoaa tiedot yli kymmenen viimeisen vuoden viljan laadusta. Vuodelta 2018 esitetään alueelliset ja lajikekohtaiset tiedot. Lajiketieto perustuu tilatason näytteisiin, joten tulokset täydentävät viljelykokeista saatavaa tietoa. Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurantaa on tehty vuodesta 1966 lähtien. Aineisto koostuu viljelijöiden lähettämistä viljanäytteistä, näytteiden taustatiedoista ja Ruokaviraston analyysituloksista. Aineistoa hyödynnetään seurannan lisäksi erilaisissa tietohauissa, EU-raportoinnissa ja tutkimuksissa, joissa voidaan hyödyntää tilatason tietoa käytännön viljelyksiltä. Seuranta antaa luotettavan kuvan kotimaisen viljasadon laadusta. Näytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla myytävää viljaa, että tiloille jäävää viljaa. Pitkäaikaisen seurannan etuna on hyvä vertailtavuus vuosien välillä. Viljan ajankohtaisia laatutuloksia julkaistaan Ruokaviraston internetsivuilla, jossa julkaistiin syksyllä 2018 uusi Avoin tieto -portaali. Se tuo ajantasaista tutkimustietoa kaikkien käyttöön nopeasti ja havainnollisesti. Viljelijöille on toimitettu heidän näytteiden tutkimustulokset. Viljaseula-julkaisu kokoaa laatutiedon yhteen paikkaan. Oma viljantuotanto on välttämätön osa huoltovarmuuttamme. Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta, turvallista ja vastuullisesti tuotettua. Koska kahta samanlaista kasvukautta ei ole, on tärkeää tuottaa elintarvikeketjulle luotettavaa ja ajantasaista tietoa viljasadon laadusta, määrästä ja turvallisuudesta. Tietoa tarvitaan viljelijän kilpailukyvyn ja päätöksenteon tueksi ja ilmaston muutoksen vaikutuksien havainnoimiseksi. Kotimaisen viljasadon laatutietoa hyödynnetään viennin edistämisessä. Kasviproteiinin käytön lisäämisen tueksi laatuseurannassa pyydettiin vuonna 2018 ensimmäistä kertaa näytteiksi härkäpapua, rypsiä ja rapsia.
  • Ruokavirasto, kasvianalytiikka, kasvintuhooja ja vilja (Ruokavirasto, 2021)
    Ruokaviraston julkaisuja 1/2021
    Viljaseula-julkaisuun on koottu kotimaisen viljasadon käyttölaadun ja turvallisuuden keskeiset tiedot, jotka perustuvat Ruokaviraston kasvianalytiikan laboratorion tekemään seurantaan. Julkaisussa on tietoa yli kymmenen viimeisen vuoden viljasadosta. Tietoa esitetään lyhyissä viljalajikohtaisissa teksteissä sekä taulukoilla, graafeilla ja kartoilla. Tarkemmat alueelliset ja lajikekohtaiset tiedot viljalajeittain esitetään vuodelta 2020. Tieto perustuu tilatason näytteisiin, joten tulokset edustavat käytännön viljelyksiä eri puolilla maata. Julkaisussa esitetään myös viljelijöiden satoarviot kaikilta viljalajeilta. Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurantaa on tehty vuodesta 1966 lähtien. Aineisto koostuu viljelijöiden lähettämistä viljanäytteistä, näytteiden taustatiedoista ja Ruokaviraston tutkimustuloksista. Seuranta antaa luotettavan kuvan kotimaisen viljasadon laadusta. Näytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla myytävää viljaa, että tiloille jäävää viljaa. Pitkäaikaisen seurannan etuna on hyvä vertailtavuus vuosien välillä. Ajankohtaisia viljan laatutuloksia on julkaistu Ruokavirasto.fi Avoin tieto -sivustolla. Se tuo ajantasaista tutkimustietoa kaikkien käyttöön nopeasti ja havainnollisesti. Viljelijät ovat saaneet lähettämiensä näytteiden tutkimustulokset käyttöönsä heti näytteiden valmistuttua. Viljaseula-julkaisu kokoaa laatutiedon yhteen paikkaan. Oma viljantuotanto on välttämätön osa huoltovarmuuttamme. Koska kahta samanlaista kasvukautta ei ole, on tärkeää tuottaa koko elintarvikeketjun käyttöön luotettavaa ja ajantasaista tietoa viljasadon laadusta, määrästä ja turvallisuudesta. Öljy- ja proteiinikasvien viljelyn ja käytön lisäämisen tueksi tarvitaan tietoa härkäpavun ja öljykasvien sadosta. Vuodesta 2018 lähtien laatuseurantaan on pyydetty näytteiksi myös härkäpapua, rypsiä ja rapsia.