Browsing by Subject "laihdutus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Paavola, Saila (Helsingfors universitet, 2012)
    Johdanto: Lihavuus on maailmalaajuisesti merkittävä kansanterveydellinen ja –taloudellinen ongelma. Lihavuuden ehkäisemiseksi ja epidemian leviämisen hillitsemiseksi on tärkeää tuntea lihavuuteen vaikuttavat tekijät. Yksittäisistä ruoka-aineista maidon käytön on havaittu monissa epidemiologisissa ja kokeellisissa tutkimuksissa olevan yhteydessä alhaisempaan painoon, ehkäisevän lihomista ja edistävän laihtumista. Maidon sisältämistä yhdisteistä kalsiumin vaikutuksia on tutkittu eniten. Myös heraproteiinin on esitetty olevan yksi mahdollinen painoon vaikuttava komponentti, ja näyttöä tästä on saatu eläinkokeista. Tavoitteet: Tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako päivittäin nautittu heraproteiinia sisältävä välipalajuoma laihtumiseen tai saavutetun laihdutustuloksen pysyvyyteen ylipainoisilla aikuisilla. Aineisto ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin osana Valio Oy:n OMPPU2-tutkimusta, joka oli satunnaistettu, lumekontrolloitu ja kaksoissokkoutettu kahden rinnakkaisen ryhmän tutkimus. Tutkimus alkoi rekrytoinneilla alkuvuodesta 2010, joissa tutkimukseen valittiin 105 ylipainoista (BMI 27–35), tervettä, 20–50-vuotiasta naista ja miestä. Tutkimushenkilöt satunnaistettiin tutkimus- ja verrokkiryhmiin, ja molemmat ryhmät nauttivat tutkimusvalmisteensa päivittäin hedelmätäysmehuun sekoitettuna (tutkimusryhmä heraproteiinijauheen ja verrokkiryhmä maltodekstriinijauheen). Tutkimus koostui kahdesta jaksosta: viiden kuukauden laihdutusjaksosta ja tätä seuranneesta kolmen kuukauden painonhallintajaksosta. Tutkimuskäynneillä tutkimuksen alussa, laihdutusjakson lopussa ja painonhallintajakson lopussa mitattiin tutkimushenkilöiden paino ja vyötärönympärys sekä määritettiin kehonkoostumus bioimpedanssilaitteella. Tutkimushenkilöiden ruoankäyttö ja ravinnonsaanti laskettiin samoissa aikapisteissä kerättyjen kolmen päivän ruokapäiväkirjojen perusteella. Tutkimushenkilöitä, joilla tutkimusvalmisteen käyttö oli alle 50 %, ei otettu huomioon tilastoanalyyseissä. Tilastollinen analyysi tehtiin käyttäen kahden riippumattoman otoksen t-testiä ja kaksisuuntaista parittaista t-testiä normaalijakautuneilla muuttujilla, ja Mann-Whitneyn U-testiä ja Wilcoxonin ttestiä ei-normaalijakautuneilla muuttujilla. Tutkimusvalmisteen ja painonmuutosten välinen korrelaatio laskettiin käyttäen Pearsonin korrelaatiokertoimia. Tulokset on ilmaistu keskiarvoina (keskihajonta). Tulokset: Molemmat ryhmät laihtuivat laihdutusjakson aikana. Heraproteiiniryhmässä painonpudotus oli 2,4 (3,8) kg (p=0,002) ja verrokkiryhmässä 3,4 (4,1) kg (p<0,001). Ryhmien välinen ero ei ollut merkitsevä. Rasvamassa väheni verrokkiryhmässä 2,4 (3,8) kg (p<0,001), mikä oli viiteellisesti enemmän (p=0,054) kuin heraproteiiniryhmässä 1,1 (3,1) kg (p=0,129). Rasvaprosentti ja viskeraalirasvan määrä pienenivät verrokkiryhmässä heraproteiiniryhmää enemmän (p<0,025). Vyötärönympärys pieneni heraproteiiniryhmässä 1,9 (3,0) cm (p=0,001) ja verrokkiryhmässä 3,8 (3,8) cm (p<0,001) ryhmien välisen eron ollessa merkitsevä (p=0,017). Maltodekstriinin käyttö korreloi käänteisesti painonmuutosten kanssa laihdutusjaksolla (r=-0,389, p=0,013). Painonhallintajaksolla painossa ei tapahtunut merkitseviä muutoksia kummassakaan ryhmässä. Heraproteiinin käytön ja painonmuutosten välisestä negatiivisesta korrelaatiosta oli viitteitä tällä jaksolla (r=-0,344, p=0,063). Kun tarkasteltiin koko tutkimuksen aikana tapahtuneita muutoksia (laihdutusjakson alusta painonhallintajakson loppuun), ei ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja painon tai kehonkoostumuksen muutoksissa. Energiansaanti väheni molemmissa ryhmissä merkitsevästi laihdutusjakson aikana (p<0,01), mutta muutos ei eronnut ryhmien välillä. Ravintoaineista rasvan saanti väheni (p<0,001) ja C-vitamiinin saanti lisääntyi (p<0,001) molemmissa ryhmissä laihdutusjaksolla. Alkoholin saanti väheni verrokkiryhmässä (p=0,017). Proteiinin saanti lisääntyi heraproteiiniryhmässä merkitsevästi enemmän kuin verrokkiryhmässä (p=0,002). Painonhallintajaksolla energiansaanti ei muuttunut kummassakaan ryhmässä laihdutusjakson loppuun verrattuna. Fyysisessä aktiivisuudessa tutkimuksen aikana ei ollut eroa ryhmien välillä. Johtopäätökset: Heraproteiinin ei havaittu tehostavan laihdutusta maltodekstriiniin verrattuna tässä tutkimuksessa. Sen sijaan maltodekstriiniä nauttineessa ryhmässä rasvaprosentti ja erityisesti vatsan alueen rasva pienenivät heraproteiiniryhmää enemmän laihdutusjaksolla. Tulos oli lähes täysin vastakkainen tutkimushypoteesin kanssa, eikä vaikuttaisi selittyvän eroilla energiansaannissa tai fyysisessä aktiivisuudessa. Tämä tutkimus ei siis tue olettamusta, että heraproteiini osana laihdutusruokavaliota auttaisi laihdutuksessa. Painonhallintajaksolla heraproteiinin ja painonmuutosten välinen lähes merkitsevä käänteinen korrelaatio saattaa viitata heraproteiinin merkitykseen painonhallinnassa. Vapaasti elävien ihmisten kohdalla sekoittavia tekijöitä on kuitenkin vaikea vakioida, mikä vaikeuttaa johtopäätösten tekemistä.
  • Kujala, Johanna (2008)
    Nuorten laihduttaminen on lisääntynyt ja se on hyvin yleistä. Laihduttamisen nähdään uhkaavan nuoren terveyttä ja hyvinvointia, joten sitä tulisi vähentää. Tämän takia tarvitaan enemmän tietoa nuorten laihduttamista lisäävistä tekijöistä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin seitsemäsluokkalaisten nuorten laihduttamista selittäviä psykososiaalisia tekijöitä, joita olivat äidin sekä ystävien laihdutusnormit ja laihdutusmallit, painon takia kiusaaminen, laihdutusmedioiden seuraaminen, ulkonäköihanteiden sisäistäminen, itsetunto, painotyytyväisyys ja masentuneisuus. Tutkielmassa tarkasteltiin sukupuolieroja psykososiaalisissa tekijöissä, ja miten psykososiaaliset tekijät selittivät tyttöjen ja poikien laihduttamista. Lisäksi tarkasteltiin olivatko psykososiaalisten tekijöiden vaikutukset laihduttamiseen erilaisia normaalipainoisilla tai ylipainoisilla tytöillä ja pojilla. Teoreettisena taustana olivat sosiaaliset normit ja sosiaalinen oppiminen. Tutkittavia seitsemäsluokkalaisia (13-vuotiaita) nuoria oli yhteensä 726, joista tyttöjä oli 400 ja poikia 326. Tutkittavat olivat kolmen eri kaupungin kahdestatoista koulusta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella sekä mittaamalla todellinen pituus ja paino. Tilastollisina tutkimusmenetelminä käytettiin osittaiskorrelaatioita, hierarkkista regressioanalyysiä ja interaktioiden tarkastelua. Tulosten mukaan tyttöjen ystävistä yritti laihduttaa useampi kuin poikien ystävistä. Tyttöjä oli myös kiusattu painon takia poikia useammin. Lisäksi tytöt olivat seuranneet useammin laihdutusmedioita ja sisäistäneet voimakkaammin kulttuurisia ulkonäköihanteita. Tytöillä oli myös poikia huonompi itsetunto, alhaisempi painotyytyväisyys ja useammin masentuneisuutta. Kaikki psykososiaaliset tekijät, lukuun ottamatta äidin laihdutusmallia, selittivät tyttöjen laihduttamista kun painoindeksi oli vakioitu. Ystävien laihdutusnormi ja painon takia kiusaaminen selittivät kuitenkin vain normaalipainoisten tyttöjen laihduttamista. Lisäksi itsetunnon huononeminen ja painotyytyväisyyden väheneminen sekä äidin laihdutusnormin lisääntyminen näyttivät lisäävän voimakkaammin normaalipainoisten kuin ylipainoisten tyttöjen laihduttamista. Poikien laihduttamista selittivät psykososiaalisista tekijöistä äidin ja ystävien laihdutusnormit, ystävien laihdutusmalli, painon takia kiusaaminen, ulkonäköihanteiden sisäistäminen, itsetunto ja painotyytyväisyys. Lisäksi painon takia kiusaaminen selitti vain ylipainoisten ja masentuneisuus vain normaalipainoisten poikien laihduttamista. Tytöillä voimakkaimmin laihduttamisen useutta selitti painotyytyväisyys ja pojilla äidin laihdutusnormi. Tulokset olivat pääsääntöisesti oletusten mukaisia ja tutkimus tuotti uutta tietoa. Tutkielman mukaan kaikki psykososiaaliset tekijät, äidin laihdutusmallia lukuun ottamatta, selittivät nuorten laihduttamista. Lisäksi nuorten paino ja sukupuoli vaikuttivat siihen, miten psykososiaaliset tekijät selittivät laihduttamista. Tyttöjen laihduttamisen vähentämiseksi näyttäisi olevan erityisen tärkeää vaikuttaa ulkonäkö- ja laihuusvaatimuksiin ja pojilla puolestaan äidin laihdutusnormiin. Nuorten hyvinvoinnin kannalta voisi olla parempi puhua laihduttamisen sijaan terveellisestä ruokavaliosta ja riittävästä liikunnasta. Näitä terveellisiä elintapoja voivat edistää monet tahot, kuten vanhemmat ja koulu.
  • Ekholm, Linda (Helsingin yliopisto, 2018)
    Background: Overweight and obesity are major global health concerns causing millions of annual deaths worldwide. Although there is much knowledge of preventing overweight and losing weight, these are proven to be extremely challenging in practice. The knowledge of differences in weight loss success between individuals is still incomplete. The association between psychological factors such as stress and eating behaviour aspects and weight is quite well known but the association between these psychological factors and successful weight loss is somewhat incomplete. Aim: The primary aim of this study was to examine the association between stress and psychological eating behaviour aspects (cognitive restraint, disinhibition and hunger) and weight loss results during an eight week low calorie diet among persons with an elevated type 2 diabetes risk. The secondary aim was to examine the association between the quality of food intake prior to weight loss, age, gender, body composition and BMI and weight loss results. Methods: This study was based on the internationsl PREVIEW study’s Finnish material and the PREVIEW study’s eight week low calorie diet phase. The participants (n=260) had an elevated type 2 diabetes risk. Perceived stress was assessed with the PSS and psychological eating behaviour with the TFEQ questionnaires. The quality of nutrient intake was assessed using four days food diaries (n=79). The nutrient intake was assessed with the Aivo Diet recording program (Aivo Finland Oy, Turku, Finland). Statistical analyses were performed with the IBM SPSS Statistics 24 program. The independent samples t-test was used analysing statistically significant differences between two groups. One-way analysis of variance was used examining differences between BMI classes. When examining several classified factors together two-way analysis of variance was used. Nutrient intakes prior to weight loss were assessed with the energy adjusted residual method. The association between variables and weight loss results were examined with Pearson and Spearman correlation coefficients. Results: Cognitive restraint was negatively associated with lost weight (p<0,001). Baseline BMI and waist circumference was positively associated with lost weight (p<0,001). Age was negatively associated with lost weight (p=0,047) and fat percentage was negatively associated with weight loss percentage (p<0,001). There were no association between the other psychological or physiological factors and weight loss. Nutrient intake prior to weight loss was not associated with lost weight or weight loss percentage. Energy intake prior to weight loss was positively associated with lost weight (p=0,003). Conclusions: The results of this study do not explain the great variation in lost weight during the eight week low calorie diet. Individual differences in realisation of the diet may be a fundamental explanation to the variation. Differences in personal biological factors such as genetics and gut microbiota might also explain the variations. In order to make more distinct conclusions concerning the association between stress and psychological eating behaviours, physiological factors and nutrient intake prior to weight loss and weight loss during low calorie diets requires more research.
  • Mäkelä, Minna (Helsingfors universitet, 2016)
    BACKGROUND Obesity has increased all over the world and also in Finland, which is causing nationwide health problems. Two out of three Finnish men and half of the women are overweight and every fifth Finn is obese. People face nowadays numerous food choice decisions daily. In order to be able to understand, which attitudinal factors may be risk factors for obesity, more information is needed about how people make food choices and whether body weight is associated with the importance of food choice motives. The area of weight, dieting and food choice motives hasn’t been researched much in the Finnish population before. OBJECTIVES The objective of this thesis was to study, whether there are differences in the importance of food choice motives among 25−64 years old Finns according to their body weight or dieting status. In addition, the prevalence of the factors related to weight and dieting in this population was also discussed. MATERIALS AND METHODS The data examined in this study was collected in FINRISKI 2012 -population study conducted in five different areas in Finland. The target group of this study were Finnish adults aged 25-64 years who filled in the questionnaires and attended the physical examination (n=4447). There were 2059 men and 2388 women. From the basic questionnaire was examined the socio-demographic factors, meal frequency, weight history and weight perception. From the follow-up questionnaire the data on dieting history, dieting status and food choice motives was utilized. From food choice motives only the most relevant motives regarding weight and weight control were examined. Methods used were cross-tabulation, linear regression and chi square -test (χ2-test). RESULTS AND CONCLUSION There were no major differences between different BMI groups for women or for men regarding which food choice motives the respondents rated important. Anyhow, some differences were detected regarding the favouring of low-fat foods and emotional eating. Overweight and obese respondents rated these food choice motives more important than normal weight respondents. Also those who had dieted more often, current dieters and those who perceived themselves as overweight also considered low-fat foods and emotional eating important. Finnish adults with different body weights considered most of the food choice motives equally important for the most part and thus weight is not associated with the perceived importance of food choice motives. The explanation for the lack of differences between body weight groups could be that overweight and obese people are overly conscious about their weight status. Also women considered the food choice motives more important than men, which might be explained by the more active role in food shopping and better knowledge about healthy food. Based on the results of this study, both the normal and over weight people as well as the obese have knowledge about healthy food choices and consider that knowledge as an important factor in the food choice situations. The perceived importance of emotional eating varies between weight groups, and that’s why the psychological factors relating to weight control and food choice should be taken into account in weight control groups and obesity interventions in order to prevent emotional eating.
  • Bollström, Heli (Helsingin yliopisto, 2020)
    Johdanto Lihavuus on yleinen terveysongelma, jonka syntyyn ei ole yhtä yksiselitteistä tekijää, vaan se muodostuu vähitellen usean osatekijän yhteisvaikutuksesta. Elintavoilla ja syömiskäyttäytymisellä voi olla merkittävä rooli lihavuuden kehittymisessä. Syömiskäyttäytyminen koskettaa jokaista, niin normaalipainoista, ylipainoista ja lihavaa, sillä jokainen syö ja säätelee syömistään. Syömiskäyttäytymisen voidaan ajatella rakentuvat eri osatekijöistä: siitä mitä syödään, milloin syödään, missä syödään, miten syödään, kenen seurassa syödään, milloin syöminen aloitetaan ja lopetetaan sekä milloin syöminen on sallittua, hyväksyttävää tai sopivaa. Tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää haastateltavien kokemuksiin ja näkemyksiin perustuen syömiskäyttäytymistä onnistuneessa laihdutuksessa ja painonhallinnassa. Tutkimuksen pääpaino on haastateltavien muuttuneissa syömiskäyttäytymisen piirteissä. Menetelmät Laadullinen aineisto koostuu 14 haastattelusta, jotka tehtiin marras-joulukuussa 2017. Haastateltavat olivat iältään 51–74-vuotiaita, joista yhdeksän naista ja viisi miestä. Haastattelututkimuksen sisäänottokriteereinä olivat onnistunut laihdutus ja painonhallinta kolmen vuoden ajan; paino sai nousta korkeintaan 5 % laihdutuksen jälkeen ja kokonaispainonpudotuksen tuli olla vähintään 5 % alkuperäisestä painosta. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua, ja aineisto analysoitiin laadullisella teoria- ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset Syömiskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä olivat stressi, motivaatio, intuitiivinen syöminen, minäpystyvyys ja hyvinvointi. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että stressi voi vaikuttaa yksilön voimavaroihin ja elämänhallinnan tunteeseen heikentävästi, ja siten toimia yksilön painoa lisäävänä tekijänä. Sisäinen motivaatio, intuitiivinen syöminen ja yksilön hyvä minäpystyvyyden tunne auttavat elintapamuutosten toteuttamisessa. Yksilön hyvinvointi toimii pysyvää painonhallintaa edistävänä tekijänä, ja keskeisessä roolissa on ryhmän tuki. Haastateltavat kokivat, että elintapamuutokset olivat haastavia, mutta mahdollisia toteuttaa pitkällä aikavälillä. Syömiskäyttäytyminen on kokonaisvaltaista toimintaa, johon liittyvät tunteet ja erilaiset elämäntilanteet. Syömiskäyttäytymisen muutokset näyttäytyivät merkityksellisinä onnistuneessa laihdutuksessa ja painonhallinnassa, mihin vaikuttavat ihmisen motivaatio, autonomiaa tukeva sosiaalinen ympäristö ja pystyvyyden tunne, joita voidaan selittää itsemääräämisen teorian kautta.