Browsing by Subject "laillisuusperiaate"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Mäenpää, Olli (2013)
    Perusoikeutena hyvä hallinto velvoittaa viranomaisia ja virkamiehiä. Samalla hyvä hallinto perustaa oikeuksia hallinnon asiakkaille.
  • Lahtinen, Saara (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan liikesalaisuutta koskevan yksityisoikeudellisen ja rikosoikeudellisen sääntelyn suhdetta. Liikesalaisuus on ilmiönä kiinnostava monimuotoisuudensa vuoksi. Toimialasta riippumatta yhtiöiden toiminta perustuu yhä enemmän tiedon hallintaan modernissa verkostoituneessa tietoyhteiskunnassa ja usein merkittävä osa tästä tiedosta on liiketoimintaan liittyvää luottamuksellista tietoa. Suomessa liikesalaisuuksien suoja on rakentunut pääosin rikoslainsäädännön varaan. Rikoslakiin (39/1889) liikesalaisuuksia koskevat kriminalisoinnit otettiin 1990-luvulla rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä. Liikesalaisuuksien yksityisoikeudellista suojaa vahvistettiin, kun Suomessa tuli voimaan 15.8.2018 uusi liikesalaisuuslaki (595/2018). Liikesalaisuuslain säätämisen myötä liikesalaisuus määriteltiin lakiteknisesti, ja määritelmän käsitettä käytetään niin yksityisoikeudellisessa kuin rikosoikeudellisessa liikesalaisuussääntelyssäkin. Liikesalaisuuslain 2 §:n mukaan liikesalaisuus on tietoa, joka ei ole yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa ja jolla on taloudellista arvoa liiketoiminnassa. Lisäksi tiedon laillisen haltijan on tullut ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi. Liikesalaisuuden käsitettä käytetään sekä yritysvakoilua, yrityssalaisuuden rikkomista että yrityssalaisuuden väärinkäyttöä koskevissa rikossäännöksissä. Liikesalaisuuden käsitteen määritelmää voidaan pitää suhteellisen laajana ja kielellisesti osittain monimutkaisena. Rikosoikeudellisessa järjestelmässä laillisuusperiaatteen näkökulmasta tämä voi näyttäytyä ongelmallisena. Rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen sisältyvä epätäsmällisyyskielto edellyttää rangaistussäännöksen suojelukohteen täsmällistä määrittelyä. Tämän tutkielman tarkoitus on vastata lainopillisin tutkimusmenetelmin ensinnäkin siihen, vastaako liikesalaisuuden määritelmä laillisuusperiaatteen asettamia vaatimuksia. Niin ikään tässä tutkielmassa tarkastellaan liikesalaisuuslain säännösten merkitystä ja vaikutusta liikesalaisuutta koskevan rikosoikeudellisen sääntelyn soveltamiseen. Liikesalaisuuslain merkitystä rikoslakiin tarkastellaan liikesalaisuuslain ja rikoslain toisiaan keskenään osittain vastaavien tekojen kautta. Tarkastelussa tuodaan esiin käsitteiden sisällöllisiä yhteneväisyyksiä ja hahmotetaan niiden keskenäistä merkitystä. Liikesalaisuuslain mukaisia seuraamuksia suhteessa rikosoikeudelliseen järjestelmään arvioidaan erityisesti ne bis in idem -kiellon ja kohtuullistamisperusteiden kontekstissa. Kun rikoslain säännöksissä ei viitata määritelmää lukuunottamatta liikesalaisuuslain säännöksiin, voidaan sääntelykehikkoa pitää jokseenkin vaikeasti hallittavana kokonaisuutena. Nykyistä liikesalaisuutta koskevaa sääntelykokonaisuutta ei voida pitää rikosoikeudellisesti täysin ongelmattomana eikä selkeänä.