Browsing by Subject "lakot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-16 of 16
  • Latinki; Wallin, K. V. (Punainen kaarti, 1905)
  • Wiik, Karl H. (Kansanvalta, 1919)
  • Bernstein, Eduard (Työväen sanomalehti-osakeyhtiö, 1907)
  • Rantala, Raija-Sinikka (Raijasinikka Rantala, 1972)
  • Sirola, Yrjö (Socialdemokratiska partiet i Finland, 1906)
  • Sillanpää, Miina (Palvelijatarliitto, 1905)
    Palvelijatarlehti : työläisnaisten äänenkannattaja
  • Sillanpää, Miina (Palvelijatarliitto, 1906)
    Palvelijatarlehti : työläisnaisten äänenkannattaja
  • Rantala, Raija-Sinikka (Helsingin yliopisto, 1975)
  • Bergholm, Tapio (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 1998)
    Väki voimakas;11
    SKP:n johto ei ainakaan palkka- ja työmarkkinakysymyksissä kyennyt dynaamiseen ja suunnitelmalliseen toimintaan. SKP:n vallankumouksellisen uhon vaihtuminen vastuunkantoon keväällä 1945 tapahtui peitetysti ja asteittain. SKP:n tuki vakautuspolitiikalle vuosina 1945-1946 oli selvää, mutta tuskin SKP:n toivomaa poliittista kehitystä edistävää. Arabian lakko syksyllä 1946 ja kevään 1947 inflaatiokierrokseen liittynyt autonkuljettajien palkkaliike olivat työmarkkinakriisejä, joissa SKP:n puoluejohdon päätöksenteon puolinaisuus ja hitaus tulivat selkeästi esiin. Voi kysyä miksi uusinkin tutkimus on löytänyt SKP:n ohjaavan käden työmarkkinakehityksestä, missä puolue oli usein tapahtumien yllättämä ja joutui jälkijättöisesti muodostamaan kantansa liikkeelle lähteneisiin palkkaliikkeisiin ja lakkoihin? Ehkä tutkijat ovat etsineet ja löytäneet suurta ja mahtavaa sieltä, missä sitä ei kovin paljon ollutkaan.
  • Sillanpää, Miina (Palvelijatarliitto, 1905)
    Palvelijatarlehti : työläisnaisten äänenkannattaja
  • Tuominen, Inka (Helsingin yliopisto, 2020)
    Hyvinkään villatehdas ilmoitti tammikuussa 1901 alentavansa työntekijöidensä palkkoja 10 prosenttia. Alennus koski urakkapalkalla töitä tehneitä eli käytännössä naispuolisia kehrääjiä ja kutojia. Syntyi lakko, johon osallistui niin merkittävä osa tehtaan työntekijöistä, että tehtaan oli väliaikaisesti lopetettava toimintansa. Pian tehtaalle alkoi saapua rikkureita korvaamaan lakkoilijoiden työpanoksen ja tehdas jatkoi toimintaansa. Lakko kesti noin puolitoista kuukautta ja sen jälkeen lakkoilijat muuttivat muualle etsimään töitä. Tarkastelen tutkielmassani Hyvinkään villatehtaan vuoden 1901 lakkoon liittyvästä lehtikirjoittleusta sitä, miten lakkoon, lakkolaisiin ja näiden toimintaan suhtauduttiin. Miksi naisten lakossa olo kirvoitti kymmeniä lehtikirjoituksia puolesta ja vastaan, eli mikä teki naisten työtaistelusta erikoista ja huomionarvoista? Millä tavalla se oli rajoja rikkovaa? Mihin laajempiin teemoihin keskustelu Hyvinkään lakosta kytkeytyi? Käytän lähteinä kotimaisia sanomalehtikirjoituksia, joita on 127 kappaletta 27 eri lehdestä. Lisäksi käytän niiden tukena lakkoon liittyneen oikeudenkäynnin pöytäkirjoja, Työläisnaisliiton lakon jälkeen julkaisemaa lentolehtistä, lakkoon osallistuneen työväenaktiivi Ida Ahlbergin muistelmia, muistitietoa sekä muuta aikalaismateriaalia. Analyysissani lehtijutuista jaan uutiset neljään pääteemaan: järjestäytymättömyyteen, palkkoihin, lakkolaisten käytökseen ja ulkonäköön. Lakkolaisiin suhtauduttiin kriittisesti. Niin porvarilliset lehdet kuin työväenlehdistö piti lakon aikaa ja tapaa ongelmallisena ja keskittyi lakkolaisten naiseuteen. Työväenlehdistössä perään kuulutettiin kuitenkin myös solidaarisuutta, nähtiin lakkolaiset viattomina uhreina ja kerättiin heille rahaa. Hyvinkään lakko oli ensimmäisiä naisten lakkoja Suomessa. Esitän, että spontaanisti, ilman työväenliikkeen aloitetta lakkoon menneet naiset rikkoivat työläisnaisille rajatun roolin. He olivat näkyviä kaupunkikuvassa, käyttäytyivät väkivaltaisesti, eivät tyytyneet palkkaansa ja siten eivät vastanneet ajan naisten normeja. Tämä herätti keskustelua niin työväen- kuin porvarillisessa lehdistössä. Kirjoituksissa järjestäytymättömyydestä ja palkkatasosta keskustelu laajeni ajan laajempiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin naisten työnteosta ja palkoista. Keskusteluissa lakkolaisten käytöksestä ja ulkonäöstä käsiteltiin vastaavasti normeja sekä sopivana pidettyä naiseuden ja luokan ilmaisua. Tutkielmassani tuon uutta tietoa lakosta, joka on varhaisimpia naisenemmistöisiä lakkoja Suomessa. Aihe on merkittävä niin paikallisesti kuin laajemmin liittyen niihin ristiriitaisiin vaatimuksiin, joita työväenluokkaisiin, tehdastyötä tekeviin naisiin kohdistettiin.
  • Bebel, August (Osuuskunta Saimaa R. L:n kustannuksella, 1910)