Browsing by Subject "language ideologies"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Nordlund, Taru (2018)
    This article analyses ideologies and norms that guided translation of non-fiction books in the 19th- century Finland. As a case study the article analyses the processes of publishing non-fiction in the publishing house Werner Söderström Ltd in the end of the 19th century. Theoretically the research is based on the sociology and history of translation. It also aims to evaluate how and to what extent historical translation processes can be reconstructed. Translation processes are approached as co-operation between several actors, the publisher, the translator, language editor and expert reader. The data consists of correspondence between the publisher and the translator that deals with matters of translation or language. The correspondence sheds light on the everyday life of the translator and socially accepted norms and ideologies that guide the translation process. It also reveals the stance on different choices of different translators, which may sometimes lead to very different end products. The analysis shows that as professional writers, translators in the end of the 19th century were well aware of current translational norms. In actual practice, the translators often worked in conflict of pressures, for example whether one should follow the original text as close as possible to preserve its nature or assimilate the text to Finnish culture to help the reader. The data also shows that translators were well aware of linguistic norms; they were acquainted with the current and past debates and were sensitive to assimilate their use of language according to the prevailing norms.
  • Paakki, Henna (2020)
    This research examines the effect of normativity on difficulties experienced with English oral production in Finland and Japan. Moyer’s classification of factors influencing second language acquisition (2004) as well as language ideology theory (Garrett, 2010; Milroy, 2007) are used as a framework for an analysis of 56 semi-structured interviews with Finnish and Japanese adult learners of intermediate level English. Self-reported experiences related to speaking English were annotated with appropriate codes and analyzed using content analysis. The results show that normativity related to the English language explains many of the difficulties learners experience with speaking English, and that this normativity is essentially connected to social factors as well as instruction and input factors in language learning.
  • Salmon, Emmanuel (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielma on tapaustutkimus, joka liittyy Suomen oikeusministeriön vuonna 2020 käynnistämään kansalliskielistrategian uudistushankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on päivittää vuonna 2012 julkaistu kansalliskielistrategia vuoden 2021 loppuun mennessä. Tutkimuksessa uudistushanke nähdään diskurssitapahtumana (diskurssianalyyttisin termein, discursive event). Tutkimus tarkastelee diskurssitapahtumassa sitä, millaisia kieli-ideologioita ja vallankäytön keinoja paljastuu diskurssissa Suomen kansalliskielistä, suomen ja ruotsin kielestä. Lisäksi tutkitaan sitä, miten uudistushanke edustaa, toistaa, vahvistaa tai jopa ikuistaa sellaista diskurssia, jossa näkyy Suomen historiasta ammentaneita kieli-ideologisia ja vallankäytön piirteitä. Tutkielman teoreettinen kehys pohjautuu kahteen perinteeseen: sosiolingvistiikkaan, tarkemmin kieli-ideologioiden teoriaan, ja politiikantutkimukseen, tarkemmin teoriaan vallan kasvoista ja lajeista. Tarkastelun kohde on nk. taikaneliö eli se leikkauspiste, missä kieli, ideologia, valta ja politiikka kohtaavat. Tavoite on hahmottaa, miten nämä käsitteet kietoutuvat toisiinsa tutkitussa diskurssissa. Aineisto koostuu kahdesta osasta: ydinosan muodostavat vastaukset, jotka kerättiin touko-kesäkuun 2020 aikana ns. verkkoaivoriihen, kaikille avoimen nettikyselyn avulla. Oikeusministeriön luvalla kyselyn ylläpitäjä toimitti tätä tutkimusta varten noin kymmenesosan kaikista vastauksista. Yhteensä tutkielman aineisto käsittää 111 henkilöä ja 812 vastausainesta. Aineiston toinen osa koostuu muista tutkielman aikana julkaistuista keskeisistä uudistushankkeeseen liittyvistä kirjoituksista. Kolmiportaisen diskurssianalyysin menetelmän ensimmäinen taso osoittaa, että kieli-ideologiat jakautuvat kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ja suurin ryhmä on välineellinen kieli-ideologia, jossa kieli esineellistetään työkaluksi, jolla on mitattava käyttöarvo, hyöty tai toimivuus. Toinen pääideologia on kansallinen. Siinä korostuu kielen rooli puheyhteisön identiteetin ja kulttuurin ominaisuutena. Kolmas ryhmä vastauksia edustaa pluralistista kieli-ideologiaa, joka arvostaa monikielisyyttä itsessään. Aineistosta paljastuu myös vallan kasvojen ja lajien laaja käyttö. Diskurssianalyysin toinen taso osoittaa, että eri ryhmillä on tärkeä rooli kieli-ideologian välittäjinä. Asemastaan johtuen oikeusministeriö asettaa hankkeelle kehikon, jossa välineellinen ja kansallinen kieli-ideologia ovat vahvasti läsnä. Verkkoaivoriihen vastaajat eivät silti ole voimattomia, vaan pyrkivät tuomaan politiikkaa takaisin diskurssiin sekä palauttamaan valtaa itselleen. Lehdistöllä on myös merkittävä rooli: vaikenemalla hankkeesta se varmistaa, että uudistushanke sujuu rajoitetussa kehikossa. Diskurssianalyysin kolmas analyysitaso paljastaa vahvaa intertekstuaalista vuorovaikutusta mm. Suomen perustuslain kanssa, mikä vahvistaa diskurssin sekä välineellisiä että kansallisia ideologisia piirteitä. Aineisto osoittaa myös, että voimakas vapaus-topos aktivoi kahdenlaista vallankäytön muotoa: vastustuksen murtamista ja preferenssien muuttamista. Tutkimustulokset osoittavat, että kansalliskielistrategian uudistus-hanke ei muodostakaan irrallaan olevaa diskurssitapahtumaa, vaan se sijoittuu perinteiseen diskurssiin kansalliskielistä niin kuin sitä on käyty Suomessa jo 1800-luvulta lähtien.