Browsing by Subject "lapsen asema"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 28
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1909)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Doftori, Mojibur (2004)
    This study is an investigation into the role of Non-governmental Organizations (NGOs) in education of child labourers in Bangladesh and Nepal. It is guided by semi-structured and structured interviews as well as observations and analyzing texts and documents. It analyzes diverse approaches of NGOs in education sector in improving the living conditions of child labourers. It also analyzes to what extent the NGO approaches fit with the broader national goals of education sector development. The data used in the study were collected from a total ten NGOs in Bangladesh and Nepal during the fieldwork in 1999. A total 100 cases of child labourers was gathered during the fieldwork. Sociological theories of education have been used for this study to shed light on educational possibilities of child labourers. I find resistance theory and particularly the work of Paulo Freire as central to explain educational possibilities of child labourers in Bangladesh and Nepal. Extensive literature review and empirical data are used to explain historical developments and contexts of child labour and primary education, conceptions of childhood, role of NGOs in development in general and education sector in particular in Bangladesh and Nepal. Children’s ‘agency’ has been given importance in the study to give children’s own perspective on their work and education. The study reveals that it is possible to educate child labourers even under poverty and hardships if the needs and contexts of child labourers are taken into account when designing educational projects/programs. It also reveals that individual NGO projects may help children to improve their capability to cope with their situations. However, lack of linking of NGO work on education with the work of other actors is an impediment in achieving maximum impact. One of the conclusions reached in the study is that cooperation and synergy between education projects/programs of NGOs and government is a must to have maximum positive impact on living conditions of child labourers and achieving the national goal of ‘Education for All’. There is a need for both NGOs and governments of developing countries to reconsider some of their policies on education sector to reduce child labour.
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1910)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1945)
    Tulevaisuus : työläiskotien perhelehti
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1912)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1910)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Sillanpää, Miina (Palvelijatarliitto, 1906)
    Palvelijatarlehti : työläisnaisten äänenkannattaja
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1908)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1911)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1910)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1922)
    Toveritar : työläiskotien perhelehti
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1922)
    Toveritar : työläiskotien perhelehti
  • Huotari, Ella (Helsingin yliopisto, 2022)
    Objectives. The objective of this master’s thesis is to examine child’s role in Chinese family structure by reflecting through children’s stories. The motivation for the thesis originates from increasing multiculturalism in societies, which is conveyed to encounters with children from different backgrounds. International story crafting provides information about the lives of people living in different environments (Karlsson, 2014, 123, 118, 123), that is used as medium to increase understanding of role of a child in China which in general is poorly known and understood (Haw & Kankaansivu, 2015, 11). According to Alanen (2009, 12, 22–23), public debates worldwide have raised concerns about shortening of childhood or, at worst, its early end. However, in these discussions, the primary focus has been around child’s inner circle such as parents and teachers instead of the child itself. The involvement of children and their own voices have largely been underheard (Alanen, 2009, 12, 22–23) and therefore the purpose of this thesis is to get an understanding of child's position in a family through children's voices and stories. Methods. This thesis is qualitative research where which is conducted by using content analysis as the research method. The objective the content analysis was to outline main themes which are analyzed in detail in the thesis. The literature consists of 38 stories made by Chinese children which have been collected in a kindergarten in Hunan Province, China in 2010. The children ranged from 3 to 5 years of age. Eighteen stories were collected from 5-year-olds, seven stories from 4-year-olds, and eight stories from 3-year-olds. The story crafting was conducted in Chinese, and the stories were translated to Finnish in 2011–2012. In story crafting method, an adult records a story told by a child just as the child has told it (Karlsson, Lähteenmäki & Lastikka, 2019, 37). Results and conclusions. The role of mothers was highlighted in the children’s stories. Mothers acted as a cook, caretaker, and authority. Fathers were mentioned only in four stories. Studies in China have found that the role of the father in raising children is minor (Wu, An & An, 2013, 304, 310) and in the light of the literature study, it appears that fathers have been overshadowed by mothers. Siblings and grandparents played also lesser roles. Playing with parents came up as a common activity. Compared to Western childhood, childhood in China is short and it is evident that the childhood in terms of fairy tales and play often ends at the start of school (Manninen, 2016, 103–107.). Fear of abandonment came across as a general emotion in children’s stories in relation to the family. There are an estimated 200,000 “left behind children” in Hunan Province, meaning that parents have moved to cities in pursuit of a better life (Suomen lähetysseura, 2021). The importance of childhood should thefore be acknowledged as valuable period of life.
  • Fagerholm, Mirja (2008)
    Tämän pro gradu -tutkielman kohteena on avustetun lisääntymisteknologian yhteiskunnallinen sääntely. Aiheen tarkastelu keskittyy hedelmöityshoitoja koskevan lainsäädännön valmisteluun. Suomessa säännöksiä hedelmöityshoitotoimintaa varten valmisteltiin aina 1980-luvun alusta lähtien, mutta laki hedelmöityshoidoista saatiin aikaiseksi vasta vuonna 2006. Lain säätämispyrkimyksen rinnalla käytiin kiivasta keskustelua, jolle oli leimallista jatkuvat periaatteelliset erimielisyydet lain sisältämistä keskeisistä kysymyksistä kuten hoitojen saantiedellytyksistä. Keskeinen tutkimusongelma tässä työssä koskee hedelmöityshoitolain säätämistä ja siinä ilmenneitä vaikeuksia. Tutkielmani pureutuu tähän ongelmaan hedelmöityshoitoja koskevan lakikeskustelun kautta. Tutkin sitä, miten hedelmöityshoitojen juridisen sääntelyn tarvetta on perusteltu ja miksi hedelmöityshoitojen juridinen sääntely osoittautui hankalaksi. Tutkimusaineisto koostuu vuoden 2002 lakiesityksen valmistelun yhteydessä tuotetuista asiakirjoista, joita on kolmen tyyppisiä: viralliset lakidokumentit (lakiesitys, Soininvaaran lakialoite ja valiokuntien mietinnöt), eduskuntakeskustelut ja asiantuntijalausunnot. Analysoin lakikeskustelua Chaïm Perelmanin retorisen argumentaatioanalyysin lähtökohtia soveltaen. Tarkastelen aluksi keskustelussa puhevallan saaneita toimijoita ja niitä keskeisiä positioita, joita keskustelussa muodostuu. Paneudun analyysissä syvemmin tarkastelemaan keskustelussa esiin nousseita yhteisymmärryksen ja erimielisyyden aiheita ja niiden yhteydessä esitettyjen argumenttien sisältöä. Tutkielman teoreettinen viitekehys kiinnittyy sosiologisiin keskusteluihin riskitietoisuudesta, etiikasta ja oikeuksista sääntelyperiaatteina. Tärkeimpiä lähteitä ovat Zygmund Baumanin etiikkaa ja moraalisääntelyä, Frank Furedin riskitietoisuutta ja pelon kulttuuria sekä Carole Smithin ja Riitta Burrellin oikeuspuhetta käsittelevät sosiologiset kirjoitukset. Tutkimustulosten osalta tutkielma kytkeytyy myös perhesosiologiseen keskusteluun, jossa Riitta Jallinojan esiin nostama familistisen eetoksen käsite on tutkimuksen kannalta keskeisin. Keskeisimmät tulokset kietoutuivat keskustelussa lain tarpeesta vallinneen yhteisymmärryksen ja perhearvojen määrittelykamppailua ilmentäneen kiistan ympärille. Yhteisymmärrys lain tarpeesta ilmeni puhujien perusteluissa, joissa hedelmöityshoitojen nähtiin tuottavan ongelmia ja joissa hedelmöityshoitoteknologiaan yhdistettiin epäeettisen toiminnan ja väärinkäytösten mahdollisuus. Lakia perusteltiin keinona luoda sallitun ja kielletyn toiminnan rajoja ja määritellä hedelmöityshoitojen eri osapuolten oikeudellista asemaa. Selkein kynnyskysymys nousi hedelmöityshoitojen saantiedellytysten sääntelystä ja kulminoitui kiistaksi siitä, kenellä on oikeus saada hedelmöityshoitoja. Puhujat asemoituivat suhteessa kiistakysymykseen kolmeen eri positioon: konservatiivinen, maltillinen ja liberaali positio. Lapsen etu, naisen oikeus ja perhearvot osoittautuivat positioiden argumentoinnin peruspilareiksi, jotka ilmensivät positioiden välisiä ristiriitaisia näkemyseroja sekä kamppailua hoitojen saantia oikeuttavan rajan määrittämisestä. Eri positioita yhdisti näkemys, että hedelmöityshoitojen sääntely vaatii tiettyjen oikeuksien määrittelyä. Kuitenkin konservatiivien vaateet lapsen oikeudesta isään ja liberaalien vaateet naisten oikeudesta yhdenvertaiseen kohteluun ilmensivät positioiden välisiä oikeuksiin liittyviä näkemyseroja. Lapsen edun käsite oli yksi argumentoinnin keskeisistä elementeistä; lapsen etu esiintyi keskusteluissa tärkeänä arvona, mutta käsitteen konkreettinen sisältö ja määritelmät osoittautuivat kiistanalaisiksi. Eri positioiden antamat määritelmät lapsen edulle liittyivät eriäviin perhekäsityksiin ja perhearvoihin.
  • Päkkilä, Hanna-Leena (2005)
    Tämän tutkimuksen aiheena on lapsen näkökulma lastensuojelun asiakkuudessa, tarkemmin huostaanotossa ja sijoittamisessa kodin ulkopuolelle. Lapsen näkökulmaa ja kokemuksia olen tavoittanut haastattelemalla neljää asiakasnuorta. Aineistossa oli myös heidän lastensuojeluasiat(114 sivua).Lisäksi olen haastatellut nuorten sosiaalityötekijöitä (kuusi haastateltavaa). Haastattelemieni nuorten lastensuojelun asiakkuudet syyt olivat ainutlaatuisia. Kolmella heistä oli koulu- ja käyttäytymisvaikeuksia sekä päihdeongelmia. Nuorista yksi oli huostaan otettu vanhemman päihdeongelman johdosta. Nämä kuvaukset kertovat ensisijaisista asiakkuuden syistä, mutta tarkemmin tutustuessani nuorten elämäntilanteisiin, löytyi niistä viitteitä moniin muihin lastensuojelullista huolta aiheuttaviin tekijöihin. He olivat olleetkin lastensuojelun asiakkaana ennen huostaanottoa useiden vuosien ajan. Haastattelemani sosiaalityöntekijöillä oli työkokemusta sosiaalitoimiston lastensuojelutyöstä kolmen ja kahdenkymmenen vuoden väliltä. Yhteistä heille oli se, että kaikilla heillä oli kokemusta SAS-työmenetelmästä lastensuojelun sijoitusten yhteydessä. Tutkimukseni ensimmäisenä tehtävänä on tuoda esiin, miten lapset ja sosiaalityöntekijät kuvaavat ja kokevat lastensuojelullisen huolen ennen huostaanottoa ja sijoitusta kodin ulkopuolelle.Olen konkretisoinut tätä huolta käyttämällä haastatteluissa apuvälineenä Huolen vyöhykkeet –lomaketta. Analyysissä olen määritellyt huolta kognitiivisista, emotionaalisista sekä moraalisista ulottuvuuksista, joita Tarja Heino (1997) on käyttänyt omassa väitöskirjassaan ”Asiakkuuden hämäryys lastensuojelussa”. Tämä teos on yksi tutkimukseni keskeisistä lähteistä. Toisena tehtävä selvitän, miten lapset kokevat huostaanoton ja sijoituksen kodin ulkopuolelle. Kolmas tutkimustehtävä liittyy lasten ja sosiaalityöntekijöiden kokemuksiin SAS-työmenetelmästä. SAS-lyhenne tulee sanoista selvitä, arvioi, sijoita. Sanat kuvaavat sitä prosessia millä lastensuojelun sijoituksia toteutetaan. Tutkimukseni paikantuu Lappeenrannan kaupunkiin, jossa tutkimukseni aikana aloitettiin sosiaalityön rakenneuudistus. Siinä yhtenä kohteena on ollut sijaishuoltoon keskittyvien tehtävien uudelleen organisoiminen ja SAS-toiminta. Lastensuojelutyötä on uudistettu paitsi sijaishuollon osalta, on koko lastensuojelussa tehty arvovalinta lapsilähtöisestä työtavasta. Siinä korostetaan lapsen subjektiivisuutta omassa asiakkuudessaan. Tässä tutkimuksessa lapsilähtöisyys on keskeisessä asemassa. Olen tarkastellut lapsen asemaan lastensuojelussa muun muassa ammatillisissa, juridisissa ja lapsen edun kehyksissä. Olen halunnut tutkia kokemuksia. Siksi tutkimusotteeni liittyy fenomenologis-hermeneuttiseen tieteenfilosofiaan, jossa keskeistä on ihmiskäsitys, kokemus, tulkinta ja ymmärrys. Sosiaalityön tutkimukseen tämä ajattelu sopii hyvin, koska siinä huomioidaan ihmisten omat käsitykset, subjektiiviset kokemukset ja tavat käsitellä tietoa. Unohtamatta kulttuurin ja yhteisöllisyyden merkitystä. Tutkimukseni johtopäätöksissä olen tarkastellut lapsen näkökulmaan lastensuojelussa osallisuuden ja luottamuksellisuuden kysymyksinä, jotka aineistoni tuotti. Lapsella on tarve olla mukana häntä koskevissa päätöksissä, tulla kuulluksi ja nähdyksi kaikilla lastensuojelun areenoilla. Nuoret toivoivat luottamusta heidän mielipiteisiinsä, he toivoivat ympärilleen turvallisia raameja ja luotettavia aikuisia. Asiakkuuden alkuvaiheessa sosiaalityöntekijät eivät sitä olleet, he olivat nuorelle vihamiehinä ja kontrollin edustajina. Pitemmän asiakkuuden ja jaettujen kokemusten jälkeen nuorten asenne työntekijöitä kohtaan lieveni, samalla ymmärrys tehtyjä ratkaisuja kohtaan lisääntyi. Huostaanottoa ja sijoitus kodin ulkopuolelle oli nuorelle kriisi. Siihen liittyy pelkoa, ahdistusta, tuskaa ja voimattomuutta. Tutkimukseni nuoret ovat nousseet siitä kriisistä kohti aikuisuutta, jolta he odottavat opiskelua, ammattia ja perhe-elämää.
  • Cukurs, Minna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Vanhempien ero muuttaa aina lapsen elämää. Osaan eroista liittyy vaikeita eroriitoja, joilla voi olla vakavia vaikutuksia lapsen hyvinvointiin. Eroon liittyvät riidat ovat tuttu ilmiö myös lastensuojelun avohuollon perheissä. Avohuollon työntekijät tekevät työtään tilanteessa, jossa eroon liittyvät palvelut kuuluvat ensisijaisesti lastensuojelun ulkopuolelle ja vanhempien vastuu lapsen hyvinvoinnista jatkuu eron jälkeenkin. Avohuollon toiminnan tavoitteena on arvioida, mitkä tekijät uhkaavat lapsen hyvinvointia, kasvua ja kehitystä ja suojella lasta näiltä uhilta. Tämän tutkielman tutkimustehtävänä on tunnistaa, millaisena ilmiönä eroriita näyttäytyy lastensuojelun avohuollon työskentelyssä ja miten työskentelyssä huomioidaan ja toteutetaan vaikean eroriidan keskellä elävän lapsen oikeuksia. Tarkastelun kohteena on lastensuojelutyön keskeinen työväline, asiakassuunnitelma, johon kirjataan lapsen elämässä muutosta tarvitsevat olosuhteet sekä keinot, joilla muutokseen halutaan päästä. Tutkielman aineisto koostuu kuuden perheen lasten avohuollon asiakassuunnitelmista. Tutkielmani on laadullinen tutkimus ja käytin analyysin menetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkielman perustalla on ajatus oikeusperustaisesta sosiaalityöstä. Käytin aineiston tarkastelussa Hammarbergin (1990) yleisesti käytettyä lapsen oikeuksien sopimuksen jaottelua, jotka hän kiteytti ’kolmeksi P:ksi’ protection, provision ja participation. Tässä tutkielmassa käytin jaottelusta suomenkielisiä termejä huolenpito, suojelu ja osallisuus. Tutkielman tulosten mukaan avohuollon työssä kohdataan eroavien vanhempien ristiriitaisia käsityksiä lapsen suojelun tarpeesta. Tästä johtuen työskentely keskittyy pääasiassa vanhempien ristiriitojen lieventämiseen ja yhteistyövanhemmuuden tavoitteluun lapsen oikeuksien vahvistamisen sijaan. Avohuollon sosiaalityö näyttäytyy asiakassuunnitelmissa tarveperustaisena sosiaalityönä, jossa viranomaiset määrittelevät tarpeet yhdessä toisen vanhemman tai molempien vanhempien kanssa. Kun vanhempien voimavarat menevät keskinäiseen riitelyyn, jää lapsi usein vanhempien eroriidan riidan varjoon. Perhepalveluorientaation periaatteen mukaan tukitoimia annetaan vanhemmuuden tukemiseen ja keskinäisen luottamuksen rakentamiseen, jonka kautta tavoitellaan lapsen aseman paranemista. Avohuollon sosiaalityön ja tukitoimien keskittyessä vanhempiin, lapsen tarve saada palvelua ja tukea esimerkiksi perus- ja erityisterveydenhuollon palvelujen kautta korostuu. Lapsen osallisuuden toteutuminen korostui asiakassuunnitelmissa erityisen puutteellisena. Kaikissa asiakassuunnitelmissa tavoiteltiin kuitenkin lapsen parasta: lasta vahingoittavan riitelyn loppumista. Lapsen näkemykset tilanteesta jäivät pääasiassa lyhyiksi toisten ihmisten toteamuksiksi lapsen mielipiteestä tai kokemuksesta. Lapsen oikeuksien ja erityisesti osallisuuden vahvistamisella on vaikutusta siihen, miten lapsen lastensuojelun asiakkuuden tarvetta määritellään ja millaisia tavoitteita työskentelylle asetetaan.
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1927)
    Toveritar : työläiskotien perhelehti
  • Kallunki, Roosa (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielma käsittelee lasten erilaisia rooleja antiikin Rooman julkisen uskonnon parissa. Aiheesta ei ole tehty aiemmin kattavaa tutkimusta, joten tässä työssä perehdytään keskeiseen lähdemateriaaliin ja luodaan sen perusteella kokonaiskuva lasten julkisesta uskonnollisesta toiminnasta. Yleiskuvan lisäksi muita huomionkohteita ovat uskonnossa toimivien lasten yhteiset piirteet, sukupuolen merkitys sekä muutokset käsiteltävänä ajanjaksona, joka ulottuu 200-luvun lopulta eaa. 200-luvun lopulle jaa. Työssä keskitytään erityisesti Rooman kaupungissa ja sen lähialueilla tapahtuneeseen kulttitoimintaan. Aihetta koskevaa lähdemateriaalia löytyy ripotellen erilaisista antiikintutkimuksen lähdetyypeistä. Keskeisimpinä lähteinä toimivat antiikin kirjailijoiden kuvaukset sekä latinan ja kreikankielinen piirtokirjoitusmateriaali. Näiden tukena käytetään visuaalista materiaalia, kuten antiikin kuvataidetta ja numismatiikkaa. Työ on jaettu lasten uskonnollisten roolien mukaan kolmeen käsittelylukuun, joista ensimmäisessä perehdytään lasten tehtäviin erilaisissa papistoissa ja kollegioissa. Näitä ovat esimerkiksi Vestan neitsyet ja Salii-papisto sekä tietyt muut uskonnolliset seurat, joista on säilynyt vain yksittäisiä esimerkkitapauksia. Seuraavassa luvussa käsitellään lapsia avustavissa rooleissa, joista aluksi käydään läpi camilli- ja camillae-avustajat, sitten arvaaliveljiä avustaneet lapset ja lopuksi yksittäiset maininnat lapsista erilaisissa muissa avustustehtävissä. Kolmannessa käsittelyluvussa käydään läpi lasten tehtäviä erilaisissa lepytys- ja puhdistusrituaaleissa ensin yleisemmällä tasolla, sitten ludi saeculares -vuosisataisjuhlissa ja lopuksi lusus Troiae -kisoissa. Tämän jälkeisessä luvussa summataan yhteen, mitä aiemman analyysin perusteella on mahdollista päätellä lasten toiminnasta roomalaisen julkisen kultin parissa. Käsittelystä nousee muun muassa esiin, että suurimmassa osasta tapauksista lasten molempien vanhempien tuli olla elossa (patrimi et matrimi). Tämä liittyy muihinkin vaatimuksiin lasten täydellisyydestä ja rituaalisesta puhtaudesta, jota läheisten kuolemantapaukset eivät olleet saastuttaneet. Lisäksi käy ilmi, että eri sosiaaliluokkia ja sukupuolia edustaville lapsille oli eri tehtäviä uskonnon parissa. Lasten uskonnolliset tehtävät saattoivat monesti liittyä poliittiseen elämään, jossa lapsen perhe halusi tehdä nimeään tunnetuksi. Toisaalta jotkut lasten tehtävät johtuivat lähinnä käytännön syistä ja mahdollistivat uskonnollisten traditioiden eteenpäin välittämisen. Joissain yhteyksissä taas tarvittiin rituaalisista syistä juuri lapsia vain heille määrätyissä uskonnollisissa rooleissa edustamaan koko yhteisöä. Lapsilla ei siis ollut vain yhtä uskonnollista roolia ja syytä uskonnossa toimimiselle. Roomalainen uskonto oli luonteeltaan koko yhteisön huomioivaa ja täten myös lapset toimivat sen parissa kiinteästi jäämättä marginaaliseen asemaan.
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1935)
    Toveritar : työläiskotien perhelehti
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1936)
    Toveritar : työläiskotien perhelehti