Browsing by Subject "lapsen kehitys"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Vuori, Miika; Tuulio-Henriksson, Annamari; Sandelin, Iris; Nissinen, Heidi; Autti-Rämö, Ilona (Kela, 2016)
    Sosiaali- ja terveysturvan raportteja
    Tutkimuksessa kuvataan monimuotoiseen perhekuntoutukseen ohjattujen lasten ja huoltajien taustatietoja sekä perheenjäsenten kuntoutukselle kohdistamia toiveita. Kelassa kehitetty perhekuntoutusohjelma (LAKU) on tarkoitettu perheille, joiden (5–12-vuotiaalla) lapsella on todettu neuropsykiatrinen häiriö ja mahdollisesti samanaikaisia tunne-elämän tai käyttäytymisen ongelmia. Tutkimusanalyysit perustuvat marraskuun 2013 ja syyskuun 2014 välisenä aikana tehtyihin seurantatutkimuksen aloituskyselyihin. Tutkimukseen osallistui 124 perhettä. Neljä perhettä ehti keskeyttää kuntoutuksen ennen aloituskyselyä, ja 26 kuntoutukseen osallistuvaa perhettä (16,8 %) kieltäytyi tutkimuksesta. Tutkimukseen osallistui perheenjäseniä seuraavasti: lapsia 121 (vastausprosentti oli 78,6), äitejä 117 (76,0 %) ja isiä 86 (55,8 %). Valtaosa perhekuntoutukseen ohjatuista lapsista oli poikia (83,9 %), ja 75,8 % lapsista oli 7–11 vuoden ikäisiä. Yleisimmät diagnoosiryhmät olivat lapsen ADHD (53,2 %) ja lapsen ADHD yhdistettynä käytösoireiluun (22,6 %). Vastaajien käsitykset perhekuntoutukseen ohjautumisesta samoin kuin kuntoutuksen aloitusvaiheesta olivat enimmäkseen myönteisiä. Vajaa kolmannes lapsista ei kaivannut suuremmin apua nykytilanteeseensa. Noin neljäsosa lapsista toivoi saavansa laaja-alaisesti tukea kasvunsa ja kehityksensä tueksi. Myös joidenkin huoltajien kuntoutustoiveet olivat tarkemmin rajattuja. Enemmistö huoltajista ilmaisi laaja-alaisesti lapsen kehitykseen, vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyviä kuntoutustoiveita. Erityisesti lapsen tunne-elämää ja haastavaa käyttäytymistä koskevat kuntoutustoiveet liittyivät samanaikaisiin vanhemmuutta ja perhe-elämää koskeviin tuen tarpeisiin. Tutkimus tuottaa kuvailevaa tietoa perheterapiaan perustuvaan kuntoutukseen ohjatuista lapsista ja heidän huoltajistaan. Jatkoanalyyseissa on tärkeää pyrkiä täsmentämään perhekuntoutuksen toteutuksen vahvuuksia ja haasteita kohderyhmän heterogeenisyyden takia.
  • Pennanen, Annika (Helsingfors universitet, 2016)
    Aim. The Verbal Fluency task is one of the naming tasks and it is generally used in clinical neuropsychology and logopedics to investigate for example word retrieval strategies and cognitive flexibility. Previous studies have shown that fluency skills increase strongly as the child grows. So far little is known about the quantitative fluency skills in children under six years of age. The aim of this study is to examine how Finnish-speaking healthy and typically developed children perform a semantic verbal fluency task. The task was divided into six different semantic categories. The aim of the study is to find out whether there is a difference between the performance of 3-year-old, 4-year-old and 5-year-old children, and whether gender has an effect on performance. In addition, the children's performance of the fluency task is compared to their performance in Boston Naming Test and Rapid Automatized Naming Test of pictures and colours to find out whether there is any congruence between the fluency task and the naming tests. Methods. The data was gathered in three different day-care centers in Helsinki from 30 children ages 3 to 5. The children were tested at the day-care centers and their performance was recorded with a dictation machine. Testing was divided into two sections of which the first included the naming tests and the second all the fluency categories. The data was analysed using mainly statistical methods. Results. The results show that age has a significant impact on fluency skills. The largest amounts of correct words were produced by the 5-year-old and the smallest amounts by the 3-year-old children. The older children also made fewer errors than the younger children. All children produced more nouns than verbs. The gender had no impact on the performance in the semantic fluency task, the Boston Naming Test or the Rapid Automatized Naming Test. The results also show some connections between fluency task and naming tests.