Browsing by Subject "lapsikuolleisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Mensah-Abrambah, Emmanuel (2005)
    This thesis studies and analyses the effects of the interplay between African Traditional Medicine land Western Medicine on infant health and attempts to restore their health in the Central region of Ghana. The core of the study was to detect parents actions when their infants fell sick as well as measure the socio-economic conditions with infants health. The primary aim however, is to look for parents/social meaning of illness, methods and problems of medication in Ghana and their 1significance in reducing infant mortality. The study is based in Cape Coast, the ancient capital of Ghana, it is descriptive, exploratory and the japproach of my research is qualitative methodology and the principal research method was; unstructured and semi-structured interviews with 50 respondents. Also the materials of the thesis contain secondary sources such as published data from surveys. The study shows that the first people to act with regard to an attempt to restore a child's health may be the parents. The study further shows that people make sense of illness through known; relationships such as, family members, care providers, and known cultural categories such as wichcraft/oracles, and biomedical health care promotions. The study provides evidence to conclude that there are two medical systems in Ghana, African !traditional medicine and Western medicine and the two systems should be allowed to work side by side.
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1912)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Mäki, Netta (2003)
    Imeväiskuolleisuuden pieneneminen alkoi monissa Euroopan maissa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Imeväiskuolleisuuden pienenemisen syitä ei kuitenkaan vielä täysin tunneta. Historiallisten aineistojen saatavuus ja laatu ovat asettaneet omat rajoitteensa tutkimukselle. Imeväiskuolleisuus on poikkileikkaustilanteissa vaihdellut paljon erilaisten ryhmien välillä, ja monet tutkijat ovat implisiittisesti olettaneet, että muutokset näissä ryhmissä ovat näkyneet muutoksena imeväiskuolleisuuden tasossa. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää imeväiskuolleisuuden vuodenaikavaihtelun rakenteen sekä kahden kohortin imeväiskuolleisuuden mallintamisen avulla imeväiskuolleisuuden mekanismeja ja kuolleisuuden pienenemistä yhteiskunnassa, jossa "modernisaation" keinot pienentää kuolleisuutta olivat vasta aluillaan. Aineisto muodostettiin Ahvenanmaan genealogisen tietokantaprojektin yhteydessä tietokoneelle tallennetuista Ahvenanmaan seurakuntien väestönmuutosluetteloiden kopioista. Aineisto muodostettiin poimimalla luetteloista vuosien 1840–1855 ja 1890–1910 aikana avioituneiden parien saamat lapset, joita oli noin 13000. Imeväiskuolleisuuden rakennetta tarkasteltiin vuodenaikavaihtelun avulla, sillä sairauksien esiintyvyys ja letaliteetti vaihtelevat vuodenajoittain. Vuodenaikavaihtelua on yleisesti käytetty kuolemansyiden selvittämisen strategiana tilanteissa, joissa luotettava kuolemansyytieto puuttuu. Imeväiskuolleisuuden pienenemistä mallinnettiin Coxin regressioanalyysillä. Imeväiskuolleisuus oli Ahvenanmaalla talviaikana huomattavasti suurempaa kuin kesäaikana. Erityisesti vastasyntyneiden sekä yhden ja kahden kuukauden ikäisten kuolleisuus talvella vallinneisiin hengityselinsairauksiin oli hyvin suurta. Erot vuodenajoittaisessa kuolleisuudessa sekä syntymävuodenajan mukaisessa kuolleisuudessa suurenivat kohorttien välillä, sillä kesän ja syksyn imeväiskuolleisuus pieneni enemmän kuin talven. Kaiken kaikkiaan imeväiskuolleisuus puolittui kohorttien välillä. Taloudellisista tekijöistä isän ammatti ei ollut yhteydessä imeväiskuolleisuuteen eikä sen pienenemiseen. Väestöllisistä tekijöistä perhetekijät olivat yhteydessä imeväiskuolleisuuteen, mutta monimuuttujamallin avulla selvisi, että nämä tekijät kietoutuivat yhteen. Niiden samanaikaisen vakioimisen jälkeen perheen muiden lasten imeväiskuolleisuus oli voimakkaasti yhteydessä indeksilapsen imeväiskuolleisuuteen ja sen pienenemiseen. Synnytysvälin pituus, jonka on katsottu kuvaavan lapsen imetystä, oli myös merkitsevästi yhteydessä kuolemanvaaraan sekä sen pienenemiseen. Kesäajan ylikuolleisuus imeväisillä on tullut esille monissa tutkimuksissa. Tämä tutkielma kuitenkin osoitti osaltaan, ettei kesäajan ylikuolleisuus ole kuolleisuuden muutokseen väistämättä kuulunut jakso. Tämä tutkielma myös tuki joissain tutkimuksissa esille tullutta piirrettä kuolleisuuden kasautumisesta tiettyihin perheisiin. Imetyksen yleistymisestä ei löytynyt yksiselitteistä näyttöä, mutta korvikeruoan käytön riskit ilmeisesti vähenivät ajan kuluessa – mahdollisesti puhtausvalistuksen myötä.
  • Joutsenniemi, Kaisla (2006)
    Tutkielmassa tarkastellaan naimattomien naisten lasten kuolleisuutta entisellä Ambomaalla. Historiallisesti omaleimaisella alueella vallitsee monimuotoinen avioliitto- ja seurustelujärjestelmä, jonka vaikutuksia lasten terveyteen ei juuri tunneta. Kehitysmaakontekstissa tehdyt tutkimukset perhe-elämästä ja lasten kuolleisuudesta antavat avainkäsitteet tutkimukselle. Tämän tutkielman päätavoitteena on selvittää, poikkeaako naimattomien naisten lasten kuolleisuus avioliitossa syntyneiden lasten kuolleisuudesta entisellä Ambomaalla. Lisäksi selvitä, onko siviilisäätyryhmien välillä eroja niiden tekijöiden suhteen, joiden tiedetään vaikuttavan lasten terveyteen, ja vaikuttavatko nämä mahdolliset erot äidin siviilisäädyn ja lasten kuolleisuuden välisiin yhteyksiin. Tutkimusaineistona käytän kahta entisen Ambomaan alueelta kerättyä tilastollista aineistoa. Namibia Demographic and Health Survey (NDHS) 2000 on kansainvälinen kyselyaineisto, jossa on kerätty tietoa namibialaisten 15-49-vuotiaiden naisten ja heidän lastensa sosiodemografisista taustatekijöistä ja terveyden eri ulottuvuuksista. Tässä tutkielmassa rajasin aineiston avioliitossa tai avoliitossa oleviin sekä naimattomiin naisiin, joilla on ollut vähintään yksi synnytys (n = 1097). Toinen aineistoni perustuu Ambomaan kirkonkirjarekistereistä tallennettuihin avioituneiden pariskuntien ja heidän lastensa syntymien, kuolemien ja avioliittojen seurantatietoihin. Esitän NDHS 2000 -kyselyaineiston tulokset prevalenssilukuina (%) ja kuvaan erojen merkitsevyyttä p-arvolla. Arvioin äidin siviilisäädyn ja lasten kuolleisuuden välistä yhteyttä logistisen regressiomallin avulla. Kuolleisuusmittarina käytän kunkin naisen kuolleiden lasten määrää suhteessa syntyneiden lasten määrään. Kirkonkirja-aineiston tulokset esitän post-neonataalikuolleisuutena. NDHS 2000 -aineistossa huomattava osa synnyttäneistä naisista ei ollut avioliitossa: 17 % äideistä eli avoliitossa, ja peräti 56 % oli naimattomia. 15-34-vuotiaiden naimattomien naisten lapsilla näyttää olevan korkeampi kuolleisuus kuin avioliitossa elävien naisten lapsilla. Kirkonkirja-aineistossa naimattomien naisten lapsilla oli korkeampi post-neonataalikuolleisuus kuin kirkossa avioituneiden naisten lapsilla. Avoliitossa elävien naisten lasten kuolleisuus ei näyttänyt poikkeavan avioituneiden naisten lasten kuolleisuudesta koko ikäryhmässä, mutta 15-24-vuotiaiden avoliitossa elävien naisten lasten kuolleisuus oli korkeampi kuin avioituneiden naisten lapsilla. Avoliitossa elävät naiset saattavat itse olla syrjäytymisvaarassa, sillä heillä oli muihin naisiin verrattuna alhainen koulutustaso, ja he olivat muita naisia yleisemmin lukutaidottomia kaikissa ikäryhmissä. Kaiken kaikkiaan avioliitossa eläminen näytti olevan edullisinta sekä naisille itselleen että heidän lapsilleen.