Browsing by Subject "lastentarhat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Meretniemi, Maija; Sillanpää, Taina; Lauerma, Liisa; Löfström, Jan (2017)
  • Peltonen, Petra (2003)
    Pro gradu - tutkielma analysoi helsinkiläisten lastentarhanopettajien käsityksiä lasten häiritsevästä käyttäytymisestä ja siihen puuttumisesta. Lähtökohtana on ajatus päiväkodin sosiaalistavasta tehtävästä. Päiväkoti voidaan nähdä pienoisyhteiskuntana,johon lapsi sosiaalistetaan. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tarkoituksena on kartoittaa häiritsevän käyttäytymisen ilmiötä. Kysymykseen vastataan tutkimalla, miten lapsen käyttäytyminen määrittyy häiritseväksi päiväkodissa ja millaisia selitysmalleja lapsen häiritsevälle käyttäytymiselle annetaan. Toisessa tutkimuskysymyksessä tarkastellaan sitä, millaisin keinoin häiritsevään käyttäytymiseen puututaan. Tarkastellaan konkreettisia kurinpidollisia toimia, joilla häiritsevään käyttäytymiseen puututaan. Lisäksi analysoidaan sitä, kuinka puuttumista pyritään oikeuttamaan. Tutkimuksen aineisto käsittää kaksitoista haastattelua. Haastateltavat ovat Helsingin kunnallisessa päivähoidossa lastentarhanopettajina työskenteleviä naisia. Haastateltavien ikäjakauma on 22-55 vuotta, ja heidät on valittu eri alueen päiväkodeista pääasiassa ryhmistä, joissa lapset ovat 3-6- vuotiaita. Lasten häiritsevä käyttäytyminen päiväkodissa ilmenee normin vastaisena toimintana, josta koetaan olevan häiriötä toisille lapsille, lapselle itselleen tai päivähoidon henkilöstölle. Kun käyttäytyminen määritellään häiritseväksi, haetaan selitystä joko lapseen itseensä liittyvistä tekijöistä, perheen tilanteesta tai päivähoidon toimintaympäristön piirteistä. Lasten häiritsevään käyttäytymiseen puututaan päiväkodissa kurinpidollisin toimenpitein. Näistä yleisimmin käytetään sanallista rajoittamista. Kun se ei auta, turvaudutaan muihin keinoihin, kuten fyysiseen rajoittamiseen. Kurinpitoa pyritään oikeuttamaan vetoamalla kollegojen ja asiantuntijoiden näkemyksiin. Päivähoidon sosiaalistava tehtävä on rakenteella oikeutettua sosialisaatiota, jonka tarkoituksena on tukea lasta toimimaan yhteiskunnan jäsenenä. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe olisi tarkastella erikseen käsityksiä tyttöjen ja poikien häiritsevästä käyttäytymisestä. Mielenkiintoista olisi myöskin laajentaa aineistoa mieslastentarhanopettajien näkökulmilla.