Browsing by Subject "laululyriikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Unknown author (Helsingfors Svenska arbetarförening, 1940)
  • Culex van der Paus (Culex van der Paus, 1916)
  • Aliranta, Arvid A. (Arvid A. Aliranta, 1915)
  • Ansen, Arno (1930)
  • Kortelainen, Mika (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä tutkielma käsittelee konstruoitua lukijaa SuomiLOVE-tv-ohjelmassa esitettyjen kappaleiden sanoituksissa. Konstruoitu lukija ei ole tekstin fyysinen lukija, vaan kiteytetysti tekstistä tulkittavissa oleva tietorakenne, joka sisältää tekstin lukijaltaan odottamat ominaisuudet. Tutkin ensinnäkin konstruoidun lukijan taustatietoja: millaisia taustatietoja tämä aineiston perusteella hallitsee ja miten yksityiskohtaisesti? Toiseksi tutkin konstruoidun lukijan perspektiiviä maailman: millaisesta asemasta tätä kutsutaan tarkkailemaan maailmaa ja millaiseen kokemusmaailmaan tämä kykenee samaistumaan? Aineisto on peräisin SuomiLOVE – laulukirja -laulukirjasta, johon on koottu 50 SuomiLOVE-tv-ohjelmassa esitettyä kotimaista kappaletta. Näistä kaksi on jäänyt pois, koska ne ovat englanniksi, joten lopullinen aineisto koostuu 48 kotimaisen kappaleen sanoituksista. Laulukirjan valitseminen on rajausmetodi, jolla kaikista ohjelmassa esitetyistä kappaleista on saanut rajattua osan tutkimusta varten. Aineisto on valikoitunut tähän tutkimukseen, koska kappaleet edustavat laajalle kohdeyleisölle suunnattua popmusiikkia. Kappaleiden sanoituksista voidaan siten tarkastella, millainen konstruoitu lukija kirjoittuu sellaiseen tekstiin, joka on tarkoitettu mahdollisimman monen ymmärrettäväksi. Tällaisesta tutkimuksesta voidaan hyötyä, kun pyritään kirjoittamaan helppolukuisia tekstejä. Tutkimus perustuu kognitiivisen kielitieteen teorioihin. Ensisijaisena teoriapohjana on Ronald Langackerin ideoima kognitiivinen kielioppi ja siinä määritellyt konstruoinnin ulottuvuudet. Konstruointi eli lyhyesti se, miten asiantilat kuvataan, on keskiössä konstruoitua lukijaa tarkasteltaessa. Tämän lisäksi konstruoidun lukijan tietotaustaa tarkastellaan kehyssemantiikan, käsitemetaforateorian sekä blenditeorian avustuksella. Taustatietojen tarkastelu perustuu ensyklopediseen merkityskäsitykseen, skeemoihin ja hahmo/kehys-jakoon. Tutkimuksessa ilmenee, että aineistossa esiintyvä konstruoitu lukija vastaa popmusiikin laajan kohdeyleisön asettamia oletuksia. Konstruoidun lukijan taustatiedot eivät tutkimuksen perusteella vaikuta laajoilta tai yksityiskohtaisilta, vaan ne jäävät yleiselle tasolle. Aineiston konstruoitu lukija myös tuntee rakkauden kehyksen ja sen ympärille vakiintuneet metaforat hyvin, sekä osaa tulkita tekstiä näiden pohjalta. Harvat spesifit tiedot kohdistuvat länsimaiseen populaarikulttuuriin ja taiteeseen sekä suomalaiseen kulttuuriin ja puhekieleen. Spesifeintä tietotaustaa konstruoidaan julkisuuden henkilöistä, jotka nimetään aineiston teksteissä. Konstruoitu lukija tunnistaa aineistossa skemaattisia ja lähes kaikille ihmisille yhteisiä kokemuksia, joita kuvataan aineiston kerrontajaksoissa. Näihin teksti kutsuu konstruoitua lukijaa samaistumaan. Tutkimuksen perusteella SuomiLOVE-kappaleiden konstruoitu lukija on kiinnostunut inhimillisistä kokemuksista yleisellä tasolla.
  • Halme, Telma (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassani käsittelen Ruusut-yhtyeen albumin Ruusut (2018) lyriikoiden puhujia sekä ruumiillisuutta. Albumin teksteissä esiintyvät ruumiit näyttäytyvät vastaanottajalle eriskummallisina, sillä niissä esimerkiksi yhdistyy inhimillisiä ja eläimellisiä piirteitä ja teksteissä kuvataan groteskeja, väkivaltaisia tekoja, joita ei kuitenkaan esitetä merkittävän vahingollisina. Työssä analysoin lähiluvun keinoin albumin yhdestätoista kappaleesta neljää. Kaikissa esimerkkiteksteissä ovat läsnä minä-pronominilla itseensä viittaava puhuja sekä puhuteltava sinä. Tarkastelen puhujan vuorovaikutusta sekä puhuteltavan että ympäristön kanssa ruumiillisuuden ja fyysisyyden käsitteiden avulla. Pohjaan analyysin Kantolan (2003) määritelmään, jonka mukaan fyysisyydellä voidaan tarkoittaa sekä puhetta ruumiista tai ruumiilla koettavasta että kuvausta, joka painottuu toimintaan. Analysoimieni tekstien keskiössä on kahden yksilön välinen vuorovaikutus. Kuvaus on ajallisesti ja paikallisesti keskittynyttä ja perustuu aistihavaintoihin sekä fyysisiin toimintoihin. Tutkielmassani tarkastelen sitä, miten puhujan ja puhuteltavan suhde jäsentyy ruumiin ja ruumiiseen kohdistuvan toiminnan kuvauksen kautta. Keskenään inkongruenssissa olevien viitekehyksien yhdistelyn tulkitsen heijastavan puhujan ja puhuteltavan välisiä valta-asetelmia ja tunteita. Analysoin työssäni myös, miten puhujan ruumis suhteutuu ympäröivään maailmaan. Totean vaikutussuhteen olevan kaksisuuntainen. Sen lisäksi, että ulkoisen maailman tapahtumat vaikuttavat puhujan sisäiseen kokemukseen, muovautuu fyysiseksi kuvattu todellisuus puhujan sisäisen maailman kuvastimeksi. Loppupäätelmäni on, että realistisuuden rajoja rikkovan ruumiillisuuden avulla albumin lyriikat kuvaavat yksilön suhdetta toiseen yksilöön tai ympäristöön tavalla, joka vieraannuttaa kuvauksen vastaanottajan arkitodellisuudesta. Konkreettinen ruumiillinen kuvaus ja aistihavainnot kuitenkin muodostavat samaistuttavia kiinnepisteitä, joiden avulla vastaanottajalle välitetään merkityksiä ja tunnetiloja.
  • Launis, Maaret (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkin työssäni sukupuolen ja seksuaalisuuden representaatioita Leevi and the Leavings -yhtyeen tuotannossa. Selvitän, miten sukupuoli ja seksuaalisuus yhtyeen sanoituksissa toimivat, ja miten ne eroavat populaarimusiikin muista nais- ja mieskuvista. Lisäksi tarkastelen yhtyeen tuotannon homoseksuaalisuutta kuvaavia kappaleita sekä kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän kyseenalaistavia representaatioita. Työni aineisto on yhtyeen studioalbumituotanto vuosilta 1980-2003, kaikkiaan 15 albumia. Aineistoni käsittää lähes yhtyeen koko tuotannon single-julkaisuja ja yhtä albumia lukuun ottamatta. Hypoteesini on, että yhtyeen lauluntekijän, Gösta Sundqvistin (1957–2003) lyriikoissa sukupuoli ja seksuaalisuus rakentuvat monitasoisesti ja vivahteikkaasti verrattuna populaarimusiikin valtavirtaan. Sukupuolen ja seksuaalisuuden edustuksia on laajan aineiston ja monilukuisten puhujien puitteissa runsaasti. Kappaleet käsittelevät valtaosin romanttisia ihmissuhteita, jotka toimivat kulttuurisesti sukupuolen ja seksuaalisuuden esittämisen tärkeimpinä sosiaalisina näyttämöinä. Populaarimusiikki ja sen eri genret, kuten rock, tango ja iskelmä, muodostavat olennaisen kontekstin analyysilleni. Hyödynnän työssäni erityisesti populaarimusiikin tutkimusta. Työni teoreettinen viitekehys rakentuu pitkälti sukupuolentutkimuksen käsitteistölle ja feministisen tutkimusperinteen kysymyksenasettelulle. Stuart Hallin representaation käsitteen lisäksi pohjaan analyysiäni paljolti R.W Connellin hegemonisen maskuliinisuuden konseptille. Työni tuloksia on, että selvä enemmistö aineiston puhujista on miehiä, Sundqvistin määritelmää käyttäen ”onnettomia naissankareita”. Tragikoomiset mieshahmot parodioivat hegemonisen maskuliinisuuden ideaalia, jonka mukaan miehen tulisi olla aktiivinen, rationaalinen ja fyysisesti voimakas. Vaikka suurin osa kappaleista käsittelee heterorakkautta tai sen puutetta, ei aineisto silti ole täysin heteronormatiivinen. Työni keskeisin tulos on, että aineistoni sukupuolten, transsukupuolisuuden ja homoseksuaalisuuden representaatioiden ytimessä on inhimillinen kokemus, johon kuka tahansa kuulija voi samaistua. Näkökulma on tarpeellinen, sillä viime vuosikymmenten tasa-arvon edistysaskelista huolimatta sukupuolen representaatiot ovat populaarimusiikin sanoituksissa edelleen seksistisiä ja heteronormatiivisia.