Browsing by Subject "laulut"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Unknown author (Helsingfors Svenska arbetarförening, 1940)
  • Culex van der Paus (Culex van der Paus, 1916)
  • Rahikainen, Esko (Helsingin yliopisto, 2007)
    Verkkari 2007 (9)
  • Merikoski, Emil (Emil Merikoski, 1928)
  • O. M. W. (Ammattilaisten kirjapaino O.Y., 1904)
  • Kilpi, Topias (Tekijä: Topias Kilpi, 1935)
  • J. F-US (Suomalaisen Kansan kirjapaino, 1913)
  • Unknown author (Veljekset Jokinen, 1911)
  • Aliranta, Arvid A. (Arvid A. Aliranta, 1915)
  • Laptander, Roza (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin Yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 2004)
  • Nevalainen, Siru (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielman tarkoitus on luoda tehtäväpaketti, jonka tehtävät opettavat englantia yläaste- ja lukioikäisille oppilaille musiikin ja laulujen kautta. Tehtävät keskittyvät kielen opettelun eri osa-alueisiin, kuten suulliseen harjoitteluun, kielioppi- ja sanastotehtäviin, sekä kuullun ymmärtämiseen. Tutkielman teoriatausta koostuu sellaisista oppimisteorioista, jotka liittyvät myös musiikkiin. Teoriataustassa käsitellään sitä, miten miellyttävä oppimisympäristö tai esim. kuuloaistin kautta havaittu oppimateriaali voivat tukea oppilaiden yksilöllisiä tarpeita sekä kielen oppimista myös yleisellä tasolla. Tutkielmassa käsitellään mm. moniälykkyysteoriaa. Teoriataustaa täydentävät kaksi empiiristä tutkimusta, joissa on selvitetty musiikin vaikutuksia vieraan kielen oppimiseen. Teoriaosion alussa selvitetään, millainen kysyntä lauluja hyödyntävälle tehtäväpaketille on olemassa. Oppikirja-analyysin tulokset kertovat, että englannin oppikirjat eivät välttämättä sisällä monipuolisia laulutehtäviä. Lähdemateriaalina käytetyn kieltenopettajille suunnatun kyselyn mukaan musiikkitehtäväpaketille on kysyntää. Tutkielman tehtäväpaketti sisältää yhteensä yhdeksän eri tehtävää. Näistä tehtävistä osa jakautuu pienempiin lisätehtäviin. Tehtävien arvioinnille on omistettu oma kappaleensa, ja arviointi perustuu laadulliseen tutkimukseen, johon kuuluu sekä kenttäkoe että haastatteluosio. Kolme tehtäväpaketin tehtävistä on testattu kenttäkokeen aikana aidoissa luokkatilanteissa. Testin perusteella näissä tehtävissä ei ole vakavia ongelmia, ja monet oppilaat pitivät niistä. Arvioinnin haastatteluosiossa haastatellaan kahta englanninopettajaa, jotka arvioivat tehtäväpaketin sisältöä. Haastattelun perusteella monet näistä tehtävistä ovat käyttökelpoisia, vaikka osassa on myös parantamisen varaa. Tutkielma sisältää myös katsauksen uuteen opetussuunnitelmaan sekä opettajan mahdollisuuksiin käyttää tekijänoikeuslailla suojattua materiaalia. Molempien lähteiden mukaan musiikin käyttö oppitunneilla on sallittua, tai jopa suositeltavaa.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin Yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 2004)
  • Leisiö, Timo (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    Kielen pohjana on kielioppi ja kieli konkretisoituvat puhumalla. Laulu konkretisoituu musiikiksi melodisten ja rytmisten kuvioiden avulla laulamalla, jolloin sen pohjalla ei voi olla kielioppi vaan musiikkioppi. Vaikkei musiikki ei ole kieli, senkin pohjana on sisäisesti looginen sääntöjärjestelmänsä eli syntaksinsa. Tässä kirjoituksessa kohteena on melodian rakentumisen pohjalla oleva säännöstö, jolloin rytmiikkaan liittyvät seikat jäävät huomiotta. Kysymyksenä on, miksi unkarilaisen lauluopin syntaksissa on piirteitä, jotka yhdistävät ne enemmänkin samojedeihin ja eteläsaamelaisiin kuin pelkästään obinugrilaisiin tai mareihin? Tarkoittamani piirteet liittyvät unkarilaisten nelisäkeisen laulun siihen genreen, jonka kuka tahansa tunnistaa unkarilaiseksi, koska esisäeparin pentatoninen melodia kertautuu muunneltuna yleensä viittä sävelaskelta alempana. Lauluja leimaavaa “kvinttisiirtymää” on arveltu unkarilaisen laulun suomalais-ugrilaiseksi piirteeksi. Analyysin kohteena ei kuitenkaan ole itse siirtymä vaan pienempi syntaktinen piirreryhmä melodiassa, ryhmä, jota ei heti voi kuvitella löytyvän neljän loppusoinnullisen säkeen muodostamasta unkarilaisesta säkeistölaulusta. Analyysi päätyy näkemykseen, jonka mukaan keskieurooppalaistuneen nelisäkeisen riimillisen laulun melodisessa syntaksissa on piirteitä, jotka näyttävät palautuvan pohjoisen Euraasian esiuralilaiseen laulutraditioon. Yleisenä lähtöoletuksena on, että unkarilaisten varhaiset esivanhemmat elivät Uralin eteläosien alueilla ja puhuivat kantauralia ja eri vaiheiden jälkeen monelta suunnalta vaeltaneet populaatiot olivat asettuneet 800-luvun kuluessa keskiseen Eurooppaan, Karpaattien länsipuoliselle alankoalueelle, jossa muodostui kulttuurisesti suhteellisen homogeeninen unkarinkielinen yhteiskun-ta. Unkarilaisen kulttuurin kehkeytymiseen liittyy keskenään ristiriitaisia tulkintoja (ks. esim. Bálint 2010), mutta oleellista on vanhimman kulttuurin keskeisten ainesten yhteydet monien uralilaisia kieliä puhuvien väestöjen aineksiin.