Browsing by Subject "leksikologia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Koskinen, Anne (Helsingin yliopisto, 2021)
    In the linguistic research of the last decades one can observe a development towards image-centricity. However, there is no clarity about what is meant by the word image. The varying lexicalization of the complex phenomenon in different languages (Bild in German, image/picture in English) additionally contributes to the confusion. Building on the idea of linguistics as cultural studies, in this study the concept of the image is approached as a cultural phenomenon constituted on a linguistic basis. Following the objective of contrastive lexical semantics, the goal of the work is to investigate language-bound differences in image concepts and word fields, and to identify lexical/conceptual gaps in German- and English-language image theories. Due to the traditionally central role of the German language in philosophy and the long tradition of German-language image research (Bildwissenschaft), the German concept of Bild (image/picture) has a special relevance, which also stimulates international discussions about the German word Bild. As can be seen from the research literature, words are not only used as a vehicle of theorization, but the image sciences (Bildwissenschaften) deal intensively with various aspects of the word Bild, its etymology, word formation, semantics, and word history as well as its equivalents in English and other languages. In order to trace the lexical influences and semantic problems, the considerations of the image theorists are supplemented and commented on with linguistic sources. As a general summary of Chapter 2, it could be said that etymologies and word histories offer a (with time growing) selection of word (sub) meanings for various theoretical needs, which can be used as required to emphasize suitable readings and thus etymologically substantiate one's own argumentation, so to speak. Subsequently, the question of an intuitively used word field concept arises, which serves as an invitation to further discussion of the lexeme Bild from the point of view of lexicology and word field theory using on corpus-based resources of contemporary German. Chapter 3 introduces the central concepts of lexical semantics and presents the background as well as fundamental methodological considerations and newer, especially ideologically critical approaches to word field research. Building on these thoughts, in Chapter 4 a philosophically oriented (i.e. not a conventional) word field analysis is carried out based on the procedure of word field modelling proposed by Lutzeier (2007) and Staffeldt (2017). In other words: the word field analysis is adapted for the linguistic foundation of image sciences. The complexity of the German concept of the image is reflected in the analysis of the selected sub-areas of the word field around Bild in the reading 'artistic representation' ('künstlerische Darstellung'). The role of encyclopedic knowledge in word field modelling is discussed using as an example the new digital art form of NFTs (Non-Fungible Tokens), which challenge not only the conventional understanding of the image/picture (Bild), but also legislation and the art market. This raises questions of image migration as well as the agency and subject status of the image, which require further consideration. An important challenge for research is to look not only at the different modes and media, but also at what surrounds the media: the system in which the media are embedded. In contrast to the considerations of the image theorists that sculptures can also be referred to with the word Bild in German, in the analyzed work "Blinder Gallerist" (König 2019), the word Bild is largely used 1) to refer to two-dimensional artworks, and 2) to be synonymic with the word Gemälde (painting). Thus, the use is in line with the discussed translations of the research texts as well as the results of the word field analysis. In the contemporary German language the word Bild in the reading 'artistic representation' is mainly used in the meaning 'painting' and Skulptur (sculpture) is to be understood as a cohyponym to Bild. How to deal with expressions for which there are no equivalents in other languages is a central challenge for a global image science. As demonstrated here, a comparison of language-related research questions may prove useful, since concepts that are diffuse in one language can be made clearer using another language. In addition to the Western concepts, the image science (Bildwissenschaft) discourse not only increasingly discusses selected aspects of image concepts outside the Indo-European language area, but also strives for a dialogue and polylogue, which counters the challenges of an inter-/transcultural and dia-/polylogical image science. The research must include not only translinguistic aspects, but also the multi- or transmodality of communication instead of building on a hegemony of one mode, medium, language, or scientific discipline. Thus, the desiderata that can be formulated as a result of this study can be described as translinguistic multimodality research.
  • Myöhänen, Vesa (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielmassa vertaillaan viittätoista brasilialaista substantiivia niiden portugalilaisten vastineiden kanssa leksikaalis-semanttisen kontrastiivisen analyysin avulla. Tavoitteena on selvittää sanaparien kontrastitasot Wittmannin, Pêgon ja Santosin (1995) typologian mukaisesti ja pohtia, olisiko brasilianportugali‒suomi-sanakirjan laatiminen hyödyllistä. Tutkimuksen aineisto on poimittu Suomi–portugali–suomi-taskusanakirjan (WSOY 2011, 9. laitos) passiivisesta osasta (portugali–suomi), joka kattaa yli 800 brasilialaista hakusanaa (LIITE I). Analyysiyksiköt valittiin soveltuvin osin Melon (1981) brasilismikategorioihin perustuen. Otos koostuu 6 tupinismista, 1 muusta amerindinismistä, 3 afrikanismista, 1 arkaismista, 2 semanttisesta brasilismista ja 2 neologismista. Brasilialaisten (brasilismi) ja portugalilaisten (lusismi) sanojen denotatiivisia merkityseroja tarkastellaan sanakirjamääritelmien ja kontrastiivisen komponenttianalyysin avulla, kun taas konnotativiisia sekä kulttuurisia merkityseroja selvitetään syntyperäisille brasilialaisille ja portugalilaisille informanteille lähetetyn puolistrukturoidun kyselyn avulla. Leksikaaliset kontrastiiviset analyysit (n=15) brasilismien ja lusismien välillä paljastavat joitakin sanastollisia aukkoja ja poikkeavuuksia sekä jossakin määrin denotatiivisia ja konnotatiivisia eroja. Erityisesti eroavaisuuksia esiintyy erilaiseen historiaan, kulttuuriin, ympäristöön ja yhteiskuntaan, sekä sanojen käyttöfrekvenssiin, -rekisteriin ja -kontekstiin liittyen. Eroavaisuudet ovat huomattavia epävirallisen kielenkäytön alueella. Sanastollisten aukkojen ja useiden kontrastitasojen vuoksi kahden portugalin variantin sisällyttäminen kaksikieliseen sanakirjaan edellyttäisi täsmällistä merkitys- ja käyttöeroja esille tuovaa leksikografista kuvausta. Nykyisellään kaksikieliset sanakirjat ovat kuitenkin suppeita eivätkä tuo esille brasilismien ja lusismien eroja selvittävää kulttuuri- tai käyttötietoa, mikä voi aiheuttaa epäselvyyttä ja -varmuutta haettassa yksittäisten sanojen tarkkoja merkityksiä ja käyttöyhteyksiä. Erillinen brasilismisanakirja olisikin hyödyllinen lisä nykyiseen sanakirjavalikoimaan. Kattava ja mikrorakenteeltaan tarkasti jäsennelty esitys brasilismeista voisi edistää brasilialaiseen sanastoon pääsyä ja perehtymistä tehokkaasti. Sanakirjatarjontaa portugali–suomi-kieliparin suhteen voidaan pitää epätyydyttävänä, kunnes tarjolla on laaja ja ajantasainen, vain brasilialaisille sanoille ja ilmauksille omistettu hakuteos suomenkielisine selitteineen.
  • Holttinen, Hanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten Kiinan kieltä opiskelevien yliopisto-opiskelijoiden kielivirheitä heidän kiinan kirjoitelmissaan. Tässä tutkielmassa Kiinan kielellä viitataan Kiinan kansantasavallan viralliseen kieleen, sen puhuttuun standardimuotoon ja yksinkertaistettuja merkkejä käyttävään kirjoitusjärjestelmään. Kiinan kielen kirjoitusjärjestelmä on opiskelijoille erityisen haastava erityispiirteidensä takia ja siksi lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen kiinaksi kestää kauemmin kuin vastaavien taitojen saavuttaminen Suomessa yleisimmin opiskelluissa indoeurooppalaisissa kielissä. Kiinan lukemisen ja kirjoittamisen tukemiseksi on kehitetty Pinyin -tarkekirjoitusjärjestelmä, joka helpottaa Kiinan kielen tuottamista ja ymmärtämistä. Varsinaisen lukutaidon saavuttamiseksi on kuitenkin opeteltava tunnistamaan tuhansia kirjoitusmerkkejä ja niiden eri yhdistelmiä. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää millaiset virheet ovat tyypillisiä suomea äidinkielenään puhuville opiskelijoille ja mitkä Kiinan kielen ominaisuudet ja rakenteet ovat heille erityisen haasteellisia. Tutkielma pohtii syitä korpuksessa esiintyvien virheiden taustalla niiden esiintymisympäristön, ortografian ja välikielen kautta. Suomea äidinkielenä puhuvien Kiinan kielen opiskelijoiden Kiinan kielen oppimisesta ei vielä tiedetä paljoa ja tämän tutkielman tarkoitus on kartoittaa niitä kiinan kieliopin ja sanaston solmukohtia, joiden kanssa opiskelijat erityisesti joutuvat ponnistelemaan. Tutkimuksen viitekehyksenä käytetään virheanalyysin ja välikielen teorioita ja tutkitaan kielenoppijan ja tämän virheiden välistä suhdetta. Tutkielmassa on sovellettu Selinkerin (1972) ja Corderin (1966) luomaa virheanalyysin viitekehystä Kiinan kielen kontekstissa. Tutkimuksessa tarkastellaan kielitaidon kahta eri osa-aluetta, sanastoa ja syntaksia, sekä niissä esiintyviä virheitä. Leksikon analyysin pohjana on käytetty Nationin ja Hunstonin (2013) mallia. Syntaksin analyysiin tukea on haettu Corderin viitekehyksestä ja Lun (1994) mallista Kiinan kielen syntaksivirheiden analysointiin. Tutkimuksen aineistona käytettiin pääosin ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoiden kotitehtävinä kirjoittamia esseitä ja lyhyitä käännöstehtäviä. Osa opiskelijoista oli Kiinan kielen pääaineopiskelijoita ja tutkimukseen osallistui yhteensä 14 opiskelijaa. Osalla opiskelijoista oli jo aikaisempia kiinanopintoja, kun taas osalla ei ollut Kiinan kielestä juuri mitään aikaisempaa kokemusta. Opiskelijat olivat eri ikäisiä ja osasivat eri kieliä. Osalla opiskelijoista oli kotikielenään suomen lisäksi vielä jokin toinenkin tai kolmas kieli. Tutkimuksen aineistona käytettiin 28 opiskelijoiden kirjoittamaa esseetä ja samaa määrää lyhyitä käännöstehtäviä. Aineisto kerättiin keväällä 2019. Opiskelijoiden tekstit olivat pituudeltaan noin 200-320 merkkiä ja suurin osa opiskelijoista kirjoitti samoista aiheista. Osa teksteistä oli käsinkirjoitettuja, kun taas osa oli kirjoitettu tietokoneella. Opiskelijoiden virheet laskettiin ja analysoitiin niiden kieliopillisten ominaisuuksien mukaan. Luokittelun perusteena käytettiin erilaisia jaotteluja, eikä kirjoitus- ja lyöntivirheitä laskettu mukaan. Tutkimuksessa selviää, että suomea puhuvat opiskelijat kamppailevat melko lailla samojen rakenteiden kanssa kuin muitakin kieliä äidinkielinään puhuvat kiinanopiskelijat. Erityisen vaikeita ovat rakenteet, jotka ovat uniikkeja Kiinan kielelle tai rakenteet, joita ei varsinaisesti löydy suomenkielessä. Selvästi suomenkielestä johtuvaa kielivaihtoa löytyi aineistosta vähän, mutta koska Kiinaa opiskellaan Suomessa pitkälti englannin kielen kautta, esiin tuli joitakin mitä luultavimmin englanninkielestä siirtyneitä yksityiskohtia. Opiskelijat tekivät joitakin varsinaisia leksikkovirheitä. Opiskelijat tekivät huomattavasti enemmän syntaksiin kuin sanastoon liittyviä virheitä. Virheitä oli kokonaisuudessaan niukalti, mutta niiden perusteella saattoi tehdä johtopäätökisä opiskelijoiden virheiden laadusta ja syistä. Tutkielma antaa viitteitä suomea puhuvien kiinanopiskelijoiden tyypillisimmistä virheistä ja välikielestä, sekä käyttökelpoisen pohjan ja hyödyllistä tietoa jatkotutkimuksen, opetuksen ja oppikirjamateriaalien kehittämisen käyttöön.
  • Karusigarira, Anni (Helsingfors universitet, 2016)
    Tämä tutkielma käsittelee englantia vieraana kielenä puhuvien kahta kielitaidon osa-aluetta, sanastoa ja syntaksia ja niissä esiintyviä virheitä. Tutkielmassa verrataan kolmen eri lukiolaisryhmän leksikaalisia ja syntaktisia virheitä. Tarkoitus on selvittää, millaisia eroja opiskelijoiden teksteissä on kansallisella lukiolinjalla verrattuna kansainväliseen IB-linjaan. International Baccalaureate (IB) -ohjelma on kansainvälinen koulutusohjelma, jolla on oma opetussuunnitelma. Suomessa se kestää kolme vuotta, kuten kansallinen ohjelmakin, ja antaa samanlaisen jatko-opintokelpoisuuden. Opetus linjalla on kokonaan englanniksi lukuun ottamatta äidinkielen opetusta. Tutkimuksen aineistona on 39 opiskelijoiden kirjoittamaa tekstiä. Kaikki tutkittavat oppijat ovat lukio-opiskelijoita, jotka opiskelivat tutkimushetkellä samassa lukiossa pääkaupunkiseudulla joko kansallisella tai IB-linjalla. Heistä 20 opiskeli kansallisella puolella ja 19 IB-linjalla. Tutkittavat olivat toisen asteen ensimmäisellä tai toisella vuosikurssilla. Kyseessä on tapaustutkimus. Aineisto kerättiin syksyllä 2014. Tutkimusmetodina käytetään virheanalyysiä, ja virheiden luokittelun perusteena sovelletaan erilaisia jaotteluja. Opiskelijat ovat kirjoittaneet noin 250–500 sanan pituisia tekstejä. Analyysiosassa jokainen leksikaalisen tai syntaktisen virheen alaluokka käsitellään erikseen. Jokaista alaluokkaa verrataan myös tutkittavien kolmen ryhmän välillä, jotta nähdään, minkälaisia eroja eri ryhmien välillä on. Lopuksi opiskelijoiden taustoja verrataan toisiinsa sekä virheiden määriin, jotta voidaan selvittää, onko jollain taustatekijällä merkitystä virheiden määrässä. Tutkimuksessa selviää, että IB-linjan opiskelijat tekevät vähemmän virheitä kuin kansallisen linjan opiskelijat. Virheiden määrä näyttää laskevan mitä kauemmin opiskelijat opiskelevat englanniksi, vaikka on otettava huomioon myös se, että IB-linjan opiskelijat ovat käyneet läpi pääsykokeen, joten on mahdollista, että heidän lähtötasonsa englannissa on myös ollut parempi. Tässä tutkimuksessa opiskelijat tekivät eniten leksikaalisia virheitä ja seuraavaksi eniten virheitä prepositiorakenteissa. Tulokset ovat yhteneväisiä aikaisempien tutkimusten kanssa. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että suurin virheiden määrään vaikuttava taustatekijä on opiskelijan englanniksi opiskelema aika. Muilla taustatekijöillä ei vaikuttanut olevan selvää merkitystä. IB-linjan opiskelijoiden kielitaitoa on tutkittu hyvin vähän, ja lisätutkimuksia kaivattaisiin sekä IB-linjan vaikutuksesta opiskelijoiden kielitaitoon että sen kehittymisestä ja kehittymisen vertailuista niin kansallisella kuin IB-linjallakin.
  • Tynkkynen, Heidi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee Quebecin ranskan sanastollisia erityispiirteitä. Tutkimusaineistoni koostuu Internetissä olevan keskustelufoorumin ’metrodemontreal.com’ viesteistä. Keskustelufoorumin aiheet käsittelevät pääosin Montrealin alueen julkisen liikenteen käyttöön liittyviä seikkoja. Tutkielmani erottuu muista Quebecin ranskaa käsittelevistä pro gradu -tutkielmista erityisesti aineistovalintani ansiosta. Muut tutkielmat käsittelevät pääosin lehdissä painettuja tekstejä tai audiovisuaalista materiaalia elokuvan muodossa. Valitsin aineistokseni keskustelufoorumin, koska se kuvastaa kirjoitetun sekä puhutun kielen sekoitusta, ja näin ollen jäljittelee paremmin oikeassa elämässä käytettyä kieltä. Foorumi on suunnattu ensisijaisesti quebeciläisille, joten foorumin viestit sisältävät Quebecin ja erityisesti Montrealin alueen käyttämää kieltä alueelle ominaisine ilmauksineen. Tutkielmani ensimmäisessä osassa kuvailen lyhyesti Quebecin provinssin historiaa ja merkittäviä historiallisia tapahtumia ranskan kielen kehityksen kannalta. Erittelen myös Quebecin ranskan eri tyylit, joihin kuuluvat muun muassa standardi kirjakieli, huoliteltu kieli sekä puheenomainen kieli. Hyödynnän myös useita Quebecin ranskan tutkimukseen pohjautuvia teoksia, joissa kielen sanastolliset erityispiireet jaotellaan eri tavoin. Omassa analyysissäni jaan kyseiset erityispiirteet viiteen pääkategoriaan: arkaismeihin, dialektalismeihin, intiaanikielten lainasanoihin, anglismeihin ja innovaatioihin. Arkaismit ja dialektalismit käsittävät sanat, jotka ovat tulleet Ranskasta Pohjois-Amerikkaan ensimmäisten uudisasukkaiden mukana. Innovaatiot puolestaan edustavat Kanadassa syntyneitä sanoja. Olen valinnut analyysiosioon keskustelufoorumin sisällöstä 75 viestiä, joista olen löytänyt yhteensä 96 Quebecin ranskan erityispiirrettä. Tulokseni paljastavat anglismien eli englannin kielen lainasanojen olevan erityispiirteiden suurin ryhmä; lähes puolet löydetyistä sanastollisista erityispiirteistä kuuluvat tähän kategoriaan. Reilu neljäsosa on innovaatioita, joihin verrattuna aineistosta löydetyt arkaismit ja dialektalismit ovat vähäisempiä. Pienin ryhmä on puolestaan alkuperäisväestön kielistä tulleet lainasanat, joita löytyi aineistosta vain kaksi kappaletta.
  • Björklöf, Sofia (2018)
    Viron murteisiin ja puhekieleen on lainautunut ja yleiskieleen on tietoisesti lainattu paljon sanastoa suomesta. Onko suomessa kuitenkaan virosta lainattuja sanoja?
  • Vehmas-Lehto, Inkeri (University of Helsinki, Department of Translation Studies, 2009)
    Publication of the Department of Translation Studies