Browsing by Subject "lentopallo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Eerola, Riikka (2003)
    Tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella C-ikäisten eli alle 15-vuotiaiden lentopalloa harrastavien nuorten haluamaa valmentajan johtamistapaa ja sitä oliko valmentajien johtamistavassa eroja urheilijoiden taustekijöiden mukaisesti. Tutkimuksessa selvitettiin myös urheilijoiden tyytyväisyyttä valmentajan johtamistapaan. Urheilijoiden haluamaa ja arvioimaa val-mentajien johtamistapaa ja sen vaikutusta urheilijoiden tyytyväisyyteen tarkasteltiin Pathanai Chelladurain 1978 kehittämän Multidimensional Model of Leadership –mallin sekä Chelladurain ja S.D. Salehin vuonna 1978 kehittämän Leadership Scale for Sports eli LSS-mittarin avulla. Mittari jaottelee valmentajan johtamistavan viiteen ulottuvuuteen: opetustoiminta, myönteinen palaute, sosiaalinen tuki, demokraattisuus ja autokraattisuus. Aineisto hankittiin kyselylomakkeilla ja se koostui 55 lentopallojoukkueesta. Urheilijoita oli aineistossa kaikkiaan 403 ja heidän ikäjakaumansa oli 12-15 vuotta. LSS-mittarin rakennetta tarkasteltiin faktori- ja reliabiliteettianalyysien (Cronbachin alfa) avulla. Valmentajan johtamistapojen saamia arvoja tarkasteltiin keskiarvoina ja eroja urheilijoiden haluaman ja arvioiman valmentajan johtamistavan välillä tarkasteltiin T-testin avulla. Urheilijoiden tyytyväisyyden yhteyttä halutun ja arvioidun valmentajan johtamistavan eroon tarkasteltiin korrelaatiokerrointen ja T-testien avulla. Tarkastelun yksikkönä olivat yksittäiset urheilijat ja valmentajat ei joukkue. LSS-mittarin sisäinen rakenne oli pääpiirteissään sama kuin aiemmissakin tutkimuksissa. Jotkin väittämät eivät latautuneet voimakkaimmin juuri omalle faktorilleen, mutta kyseiset väittämät saivat kuitenkin kohtalaisia arvoja myös omalla ulottuvuudellaan. Autokraattisuus-ulottuvuuden reliabiliteettiarvot olivat alhaiset. Valmentajat olivat urheilijoita kilpailupainotteisempia. Urheilijat halusivat valmentajansa painottavan kaikkia muita johtamistavan ulottuvuuksia paitsi autokraattisuutta enemmän kuin he arvioivat valmentajansa tekevän. Urheilijat halusivat valmentajaltaan eniten myönteistä palautetta, mutta suurin ero urheilijoiden haluamassa ja arvioimassa valmentajan johtamistavassa oli ulottuvuudella demokraattisuus. Urheilijoiden taustatekijöistä sukupuoli, lentopalloharrastuksen kesto ja tavoite lentopallossa vaikuttivat urheilijoiden haluamaan valmentajan johtamistapaan. Joukkueen taso (sijoittuminen kilpasarjassa) ei aiheuttanut tilastollisesti merkitsevää eroa pelaajien arvioimaan eikä haluamaan valmentajan johtajuustyyliin. Muutostoiveen suuruuden ja tyytyväisyyden yhteys oli ristiriitainen. Urheilijan suuri muutostoive selitti urheilijan tyytymättömyyttä. Tärkeimmät käytetyt lähteet: Chelladurai, P. (1990). Leadership in sports: a review. International Journal of Sport Psychology, 21, 328 - 354. Carron, A. V. (1980). Social psychology of sport. Ithaca: Mouvement Publications.
  • Kortelainen, Verena (Helsingin yliopisto, 2017)
    Syömishäiriöt ovat tavallisimmin nuorilla naisilla esiintyviä mielenterveydenhäiriöitä, joihin liittyy poikkeavan syömiskäyttäytymisen lisäksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn häiriöitä. Syömishäiriöitä on perinteisesti tarkasteltu yksilöpsykologisia ja biologisia tekijöitä painottavasta psykiatrisesta näkökulmasta. Syömishäiriöiden sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyviä sosiokulttuurisia tekijöitä tutkimalla voidaan kuitenkin ymmärtää paremmin niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Länsimaisen laihuutta korostavan kauneusihanteen sisäistämisen on esitetty olevan yhteydessä syömishäiriöoireiden esiintymiseen. Sosiaalinen vertailu on yksi sosiaalisen kognition prosesseista, joiden on esitetty välittävän laihuuden ihanteen sisäistämisen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välistä yhteyttä. Tässä pro gradu -tutkielmassa syömishäiriöiden sosiaalista ulottuvuutta tarkastellaan sosiaalisen vertailun teorian (Festinger, 1954) avulla. Teorian mukaan syömishäiriökontekstissa yksilö pyrkii selvittämään oman ulkonäkönsä tason vertaamalla itseään muihin. Vertailun seurauksena havaitaan eroja itsen ja usein itseä paremmaksi koetun vertailukohdan välillä. Syömishäiriöoireet ovat seurausta pyrkimyksestä kuroa havaittua eroa umpeen. Urheilijoilla esiintyy syömishäiriöoireita muuta väestöä enemmän. Syömishäiriöoireiden esiintyminen on liitetty erityisesti niin kutsuttuihin esteettisiin lajeihin. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin sosiaalisen vertailun prosesseja ja syömishäiriöoireiden esiintymistä suomalaisessa urheilukontekstissa; esteettiseksi lajiksi luokitellussa voimistelussa ja ei-esteettiseksi lajiksi luokitellussa lentopallossa. Tutkielman ensimmäinen tavoite oli selvittää, millainen sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välinen yhteys on voimistelijoilla ja lentopalloilijoilla. Tutkielmassa tarkasteltiin erikseen yleisen sosiaalisen vertailun taipumuksen sekä ylöspäin ja alaspäin suuntautuvan kehoa koskevan sosiaalisen vertailun taipumuksen yhteyttä syömishäiriöoireiden esiintymiseen. Lisäksi tarkasteltiin, miten masennusoireiden esiintymisen vakioiminen vaikutti yhteyksiin. Tutkielman toinen tavoite oli selvittää, onko syömishäiriöoireiden esiintymisessä tai sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välisessä yhteydessä eroja voimistelussa ja lentopallossa. Tutkimuskysymysten tarkastelemiseksi suoritettiin kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus, jonka aineisto (N = 263) koostui vähintään 15-vuotiaiden naispuolisten voimistelijoiden ja lentopalloilijoiden vastauksista. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, johon vastattiin anonyymisti. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Yleisen sosiaalisen vertailun taipumus, ylöspäin suuntautuvan kehoa koskevan sosiaalisen vertailun taipumus ja alaspäin suuntautuvan kehoa koskevan sosiaalisen vertailun taipumus olivat positiivisessa yhteydessä syömishäiriöoireiden esiintymiseen. Kaikki yhteydet säilyivät tilastollisesti merkitsevinä masennusoireiden esiintymisen vakioimisen jälkeen. Syömishäiriöoireiden esiintymisessä tai sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välisessä yhteydessä ei ollut eroja voimistelun ja lentopallon välillä. Tulosten perusteella sosiaalisen vertailun taipumus vaikuttaa olevan laajasti yhteydessä syömishäiriöoireiden esiintymiseen urheilukontekstissa. Tämä tukee käsitystä siitä, että yksilölliset erot sosiaalisen kognition prosesseissa saattavat selittää, miksi vain osalla naisista ja naisurheilijoista esiintyy syömishäiriöoireita laihuuden ihanteelle altistumisen seurauksena. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaalisen vertailun prosessien muokkaamiseen perustuvien syömishäiriöiden preventio- ja interventio-ohjelmien suunnittelussa, joskin aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Syömishäiriöoireiden esiintymisessä tai sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisessä ei ollut eroa voimistelussa ja lentopallossa. On mahdollista, että syömishäiriöoireiden esiintyminen liittyy laajemmin urheilukulttuuriin, eikä näin ole vain esteettisten lajien ongelma.