Browsing by Subject "lettuce"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Karjalainen, Satu (Helsingin yliopisto, 2019)
    Sphagnum moss could be used as a substitute for Sphagnum peat as a growing medium. It has the same positive physical properties as peat and it is also a more sustainable option. However, there are some indications that Sphagnum moss may have some inhibitory effects on vascular plant seed germination and seedling development. The aim of this study was to find out whether this is true and due to the low pH of different Sphagnum moss species. The tested moss species were Sphagnum fallax, Sphagnum medium, Sphagnum rubellum and Sphagnum spp. The seed germination on Sphagnum moss substrate was tested with lettuce, radish, basil, pine and ryegrass. Also, two additional seed germination experiments were done with lettuce. Seedling growth experiment on Sphagnum substrate was tested with lettuce. The first germination experiments indicated that the dicotyledon species basil, radish and lettuce are sensitive to the allelopathic effect caused by Sphagnum moss. In the case of ryegrass and pine no indication of seed germination inhibition was found. The two additional germination experiments confirmed that Sphagnum moss and white peat substrates and Sphagnum moss and white peat organic matter/water extracts were inhibiting lettuce seed germination. Added lime didn’t conclusively explain the inhibition in germination percentages of Sphagnum moss substrate when compared to control treatment gauze. Only in the case of radish the raised pH had positive effect on the germination percentage. Therefor it was concluded that the low germination percentage is not explained only by the naturally low pH of Sphagnum mosses and Sphagnum mosses’ other characteristics should be investigated in the future. In the seedling growth experiment done with lettuce on Sphagnum medium growing medium there was no indication of allelopathic effect on seed germination or seedling development. The allelopathic compounds were thought to have been lost in this experiment through leaching when the substrates were watered.
  • Alasaarela, Juha (Helsingin yliopisto, 2019)
    Ruukkusalaattien tuotanto on kasvanut Suomessa jo vuosikymmeniä. Kasvihuoneet mahdollistavat tuoreiden lehtivihannesten kasvatuksen ympärivuotisesti, mutta pimeä vuodenaika tai valonsaannin heikentyminen yhdessä korkean nitraattilannoituksen kanssa aiheuttavat nitraatin kertymistä salaattiin. Nitraatti ei itsessään ole kovin myrkyllistä ihmiselle, mutta sen aineenvaihduntatuotteet elimistössä voivat olla haitallisia. Siksi ravinnon nitraattipitoisuuksia rajoitetaan EU asetuksella ja kasvisten nitraattipitoisuuksia valvoo Ruokavirasto. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää jääsalaatin (Lactuca sativa L.) nitraattipitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä yksityisellä kasvihuonepuutarhalla, ja ehdottaa helposti sovellettavia keinoja nitraattipitoisuuden alentamiseksi. Tutkimuksessa mitattiin vuorokaudenajan, iän ja olosuhteiden vaikutusta jääsalaatin nitraattipitoisuuteen. Mittaukset tehtiin eri kellonaikoina korjatuilta salaateilta, neljän, viiden ja kuuden viikon ikäisiltä salaateilta, sekä viikoittaisilla seurantamittauksilla kolmen kuukauden ajan syksyllä 2017. Salaattien nitraattipitoisuus määriteltiin pikamittausmenetelmällä. Kasveille tulevaa PAR-valoa ja kiertoliuoksen nitraattityppipitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisella mittalaitteella. Lisäksi kasvihuoneen automaattisesta ohjausjärjestelmästä saatiin tietoa muista kasvuolosuhteista. Sadonkorjuun kellonaika ei vaikuttanut jääsalaatin nitraattipitoisuuteen. Ikä vaikutti neljän ja viiden viikon ikäisten salaattien nitraattipitoisuuteen, mutta paremmissa valo-olosuhteissa iän vaikutus heikkeni kuuden viikon ikäisillä salaateilla. Nitraattityppilannoituksella ei ollut suoraa vaikutusta salaatin nitraattipitoisuuteen, mutta enemmän valoa saaneissa salaateissa oli vähemmän nitraattia. Kasvuston tasolta tehdystä jatkuvatoimisesta valon mittauksesta on hyötyä salaatin nitraattipitoisuuden hallinnassa. Riski nitraatin enimmäispitoisuusrajan ylitykseen on suuri syyskuussa luonnonvalon määrän vähentyessä. Tekovalojen käytön lisäämisellä voidaan alentaa salaatin nitraattipitoisuutta.
  • Jokinen, Kari; Salovaara, Anna-Kaisa Johanna; Wasonga, Daniel; Edelmann, Minnamari; Simpura, Ilkka; Mäkelä, Pirjo (2022)
    Leafy vegetables like lettuce (Lactuca sativa L.) naturally have high nitrate content and the European Commission has set maximum level for nitrate in lettuce. Glycinebetaine is an organic osmolyte alleviating plant stress, but its role in leaf nitrate accumulation remains unknown. The uptake of glycinebetaine by lettuce roots, and its potential to regulate lettuce nitrate content and improve plant quality were investigated. Two hydroponic lettuce experiments were conducted with different glycinebetaine application rates (Exp1 : 0, 1, 7.5, and 15 mM; Exp2: 0, 1 + 1 + 1, 1 + 10, and 4 mM). Plants were analyzed at varying time points. Root application resulted in glycinebetaine uptake and translocation to the leaves. Glycinebetaine concentrations > 7.5 mM reduced leaf nitrate up to 40% and increased leaf dry matter content. Glycinebetaine showed a positive effect on leaf mineral and amino acid composition. Thus, glycinebetaine could be a novel strategy to reduce the nitrate content in hydroponic lettuce.