Browsing by Subject "liha"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-18 of 18
  • Lähteenmäki-Uutela, Anu; Rahikainen, Moona; Lonkila, Annika; Yang, Baoru (Butterworth Scientific, 2021)
    Food Control 130: 108336
    We ask how European food law impacts the transformative potential of alternative proteins, including single-cell proteins, plant-based novel proteins, cultured meat,macroalgae, and insects. The Novel Food Regulation may prove insurmountable for small companies, and it is demanding and time-consuming even for larger companies,dampening the transformative potential of all novel foods and traditional foods from third countries. Several microalgae and macroalgae are non-novel in the EU, which eases their way into the markets. The unclear novel food status of some potential green macroalgae species is a hindrance. All insects are novel, and none has EU-level authorization yet, although some Member States allow insect food. The GM Food Regulation is procedurally and scientifically demanding, and it forces GM labelling. The Regulation dampens the transformative potential of food GM technology. In addition to crops and fruit, GM Food Regulation applies to genetically modified or edited microbes,microalgae, cultured meat, and insects. The naming and labelling rules of plant-based products have caused controversy. From the business perspective, the health claims process is similarly challenging as the novel food process. EU food law must guarantee food safety and consumer rights while applying the principles of nondiscrimination and proportionality.
  • Tuominen, Satu (Helsingfors universitet, 2010)
    The literature review dealed with stunning of poultry. The effects of the stress induced by handling on the physiological and biochemical changes, and how they further affect the meat quality, were discussed. Suitability of different stunning methods for poultry was also reviewed. Methods for measuring the welfare of poultry before slaughtering and the meat quality were described, at the end of the literature review. The aim of the experimental work was to find out the influence of two different types of stunning gases, CO2 and N2, on turkey meat quality. An additional aim of the study was to examine how the chilling rate affects meat quality and also if there are any differences between the stunning methods concerning this. Furthermore, the most suitable gas stunning method for small-scale slaughterhouses, from a meat quality perspective, was hoped to be revealed by the results. Two-phase CO2-stunning was used as a control treatment. The turkeys were stunned using a gas stunning mask designed for the conditions of small-scale slaughterhouse. The post mortem metabolism was controlled with the rate of the pH fall as well as with the glycogen and lactate contents. Drip loss, cooking loss and tenderness were measured to predict the meat quality. The post mortem pH fall was significantly faster in the breast muscles of the nitrogen stunned turkeys than in the breast muscles of the turkeys stunned with other gases. Stunning with N2 could enable the fast chilling of the carcasses without the risk of cold shortening because the meat of the N2 stunned birds was not as tough as the meat of the CO2 stunned birds, when chilled at 0 °C. The pH fall of the CO2 stunned turkeys was similar to the birds stunned with the two-phase method. As a result, CO2 could be a good alternative for gas stunning. On the other hand, CO2 has been stated noxious for poultry to breath in high concentrations. In addition, there is a risk of cold induced toughening when using carbon dioxide if chilled rapidly.
  • Uotila, Hannamari (Helsingfors universitet, 2012)
    Tutkimuksen lähtökohtana on, että ruokaa syömällä kuulutaan ryhmiin, erottaudutaan niistä ja rakennetaan subjektiivisuutta ideologian sisällä. Lihaa pidetään luonnollisena osana länsimaista kulttuuria eikä siksi lihan ideologista luonnetta usein havaita. Silloin lihansyönnin oikeutuksesta on myös vaikea keskustella. Liha yhdistää biologisia ja kulttuurisia merkityksiä ja määrittelee osaltaan ihmisen suhdetta muun muassa sukupuoleen ja eläimiin. Työn taustalla on ajatus sosiaalisesta konstruktionismista: tietoa ja merkityksiä tuotetaan jatkuvasti sosiaalisissa prosesseissa ja ne rakentuvat tietyssä ajassa ja paikassa. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia sukupuolittuneita merkityksiä lihalla on ja miten ne rakentuvat? 2) Miten merkitykset näkyvät lihatuotteiden mainoselokuvissa? Miten eläimet, naiset ja miehet niissä esitetään? Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen etsitään vastausta teorian ja analysoitavan aineiston vuoropuhelulla, toiseen aineistosta. Aineistona on 15 televisiomainoselokuvaa suomalaisilta lihanjalostusyhtiöiltä vuosilta 2009–2011. Mainonnassa merkitykset rakentuvat yhteisen jaetun kulttuurisen tiedon pohjalle ja siksi se on oivallinen tutkimuskohde lihan sukupuolittuneiden merkityksien tutkimiseen. Aineistoa analysoidaan teorialähtöisen teemoittelun ja laadullisen lähiluvun menetelmin. Tuloksia tarkastellaan lihan sukupuolipolitiikan kattokäsitteen ja poissaolevan referentin käsitteen avulla, joka erottaa eläimen ja lihan toisistaan ja toisaalta yhdistää eläimen ja naisen lihana. Teoreettisena käsitteenä on näiden lisäksi luonto-kulttuuri-jako, jonka avulla tarkastellaan sukupuolien ja eläimen suhdetta lihan merkityksiin. Luonto-kulttuuri-jako on nähty punaisena lankana länsimaisessa ajattelussa ja lihan avulla ihminen määrittää asemaansa näiden vastaparien välissä. Lihaan liittyy maskuliinisena ruokana muun muassa voiman ja hallinnan merkityksiä. Yksi lihan ristiriitaisuuksista on, että naisen nähdään kuitenkin olevan lähempänä villiä luontoa kun taas miestä ajatellaan perinteisesti kulttuurin, järjen ja rationaalisuuden, edustajana. Ihmisyyttä määritellään vetämällä rajoja ihmisen ja eläimen välille lihan avulla: luonto lihan muodossa kypsennetään kulttuuriin sopivaksi. Nostalginen maaseutu ja kontrolloitu tehdasympäristö näyttäytyvätkin lihamainonnassa ristiriidattomana. Mies on aineiston mainoksissa lihan asiantuntija ja liha miehiä yhdistävä asia, jonka takia ja parissa voi näyttää avoimesti tunteitaan. Nainen on poissaoleva miehen ja lihan välisestä suhteesta. Lihan merkitykset ovat kuitenkin laajentuneet feminiinisenä pidettyyn terveysajatteluun, mikä haastaa hegemonisen maskuliinisuuden käsityksen lihasta yksin ruumiin polttoaineena. Muutos voi olla osittain seurausta siitä, että yksilölle on siirretty enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja samalla punaiseen lihaan on liitetty negatiivia merkityksiä: sitä esimerkiksi pidetään raskaana ruokana, vaikka ennen merkitys on ollut päinvastainen. Muutos on uhannut lihan asemaa aterian ja hegemonisen maskuliinisuuden luonnollisena osana, jota puolustetaan laajentamalla merkityksiä uusille alueille. Eläin on muuttuneessakin tilanteessa lihassa poissaolevana, mikä osaltaan mahdollistaa lihansyönnin.
  • Hoffström, Kirsti (1967)
  • Junnilainen, Lotta (Helsingfors universitet, 2011)
    Pro gradu -tutkimuksessani tarkastellaan Helsingin, Espoon, Tampereen ja Jyväskylän kaupunginvaltuustoissa käytyjä kasvisruokapäiväkeskusteluja. Työn tavoitteena ja tarkoituksena on selvittää, mistä valtuustosaleissa käydyissä kasvisruokapäiväkeskusteluissa oikeastaan on kysymys. Minkä puolesta argumentoivat kasvisruokapäivän puolustajat ja mitä puolustavat kasvisruokapäivän vastustajat, jotka jyrkästi nousevat aloitetta vastaan? Kaupunginvaltuustoissa käydyt kasvisruokapäiväkeskustelut poikkeavat tavanomaisista valtuustokeskusteluista, sillä ne ovat sekavia ja poikkeuksellisen emotionaalisesti latautuneita. Keskustelun aikana syntyy voimakas ristiriita-asetelma, jossa osapuolet eivät ymmärrä toisiaan, vaan puhuvat toistensa ohi. Tutkimukseni tarkoituksena on ottaa selvää tämän omalaatuisen poliittisen keskustelun perimmäisestä luonteesta. Työn taustalla on kysymys lihan syönnin monimutkaisesta asemasta maailmassa, jossa ekologisuuden nimissä kuluttamista tulisi vähentää. Lihan syöntiä tulisi vähentää sen epäekologisuuden tähden, mutta miten saadaan kulutus laskuun tilanteessa, jossa lihan syönnistä on vasta vähän aikaa sitten tullut jokaisen suomalaisen perusoikeus. Pohdin työssäni ruoan ja syömisen asemaa nyky-yhteiskunnassa sekä erityisesti lihan monimerkityksisyyttä ja sen syömisen problemaattisuutta. Tutkimukseni osallistuu keskusteluun siitä, mitä tapahtuu, kun ekologisuuden nimissä kuluttajakansalaisten elämäntapoja saatetaan joutua rajoittamaan. Tarkastelen aineistoani hyödyntämällä Laurent Thévenot´n teoriaa kolmesta yhteisyyden kieliopista sekä Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot´n teoriaa oikeuttamisen maailmoista. Teorioiden avulla selvitän, miten kasvisruokapäivän puolustajat ja vastustajat rakentavat argumenttinsa. Tutkimukseni tuloksena selviää, että kasvisruokapäivän puolustajat rakentavat yhteiselämää vetoamalla ekologiseen maailmaan, jolloin kommunikointi perustuu ajatukselle yhteisestä hyvästä. Sen sijaan kasvisruokapäivän vastustajat rakentavat argumenttinsa liberaalin kieliopin varaan, jolloin tavoitteena on oman edun saavuttaminen. Kasvisruokapäiväkeskustelussa kysymys on kulttuurisodasta, jossa törmäävät vaatimus yksilön valinnan vapaudesta ja vaatimus valinnan vapauden rajoittamisesta ympäristön hyvinvoinnin nimissä. Kysymys on hyvin perustavanlaatuisista lähtökohtaeroista, erilaisista 'pyhistä', joiden yhteensovittaminen on vaikeaa. Keskustelussa syntyvä konflikti johtuu siitä, että ekologinen pakko on niin merkittävällä tavalla ristiriidassa klassisten länsimaisten vapausoikeuksien kanssa. Tutkimuksen analyysiosassa pyrin selvittämään, miten nämä keskenään ristiriitaiset arvolähtökohdat ovat syntyneet. Tutkimukseni lopuksi kysyn, voivatko tällaiset 'kulttuurisodat' yleistyä ja paisua, jos ekologinen paine kasvaa ja markkinavoimat jatkavat voittokulkuaan.
  • Upsalan kotitalousammattikoulu; Viikki Science Library; Viikin tiedekirjasto; Vetenskapliga biblioteket i Vik (WSOY, 1918)
  • Nykänen, Anna-Mari (Helsingin yliopisto, 2017)
    The purpose of this thesis is to collect user feedback of recipes made for the WWF's meat guide. Additionally, test group's values towards food and especially meat and their interest to reduce meat consumption are examined. Meat consumption in Finland has increased constantly and meat is a significant part of the food culture. Globally meat production accounts for about a fifth of greenhouse gas emissions and has many other harmful impacts on environment. Finnish nutritional recommendations advise to reduce especially red meat consumption. Thus there are many reasons to reduce eating meat. Consumer's food choice is affected by different factors such as values but according to research for example taste, price, healthiness and habits are highlighted. Previous research has found different socio-demographic, practical and psychological barriers to reduce meat consumption. In addition, basis for more environmental-friendly diet and factors promoting it are presented in this thesis. Data was collected in assistance of 19 volunteers, who tested two recipes with decreased portion of meat at their homes. The dishes were macaroni casserole, pasta sauce with tomatoes, meat balls, tortillas, quorn-sauce, pyttipanna and hot dog soup. After testing the recipes participants answered to an electronic qualitative questionnaire. Data was analyzed qualitatively. According to feedback the recipes were clear and functional. The ingredients were mostly easily available. There were some differences in tastiness of dishes based on individual preferences but all respondents intended to use at least one of the recipes again. The most important values related to food choice were domestic production and taste. Healthiness and price were not emphasized in this data despite results of previous research. Almost all respondents were motivated to reduce meat consumption or had already done that. Suggested means to reduce eating meat were for example substituting meat with plant-based protein or having vegetarian days. The need to reduce eating meat is recognized but materials such as recipes of meat guide are still needed as aid.
  • Määttänen-Valkama, Ritva Helena (Helsingfors universitet, 2013)
    Kuvataiteessa esiintyvät memento mori -aiheet sisältävät ihmisenä olemisen ytimeen liittyviä latauksia, näistä fyysinen häviäminen ei ole vähäpätöisin. Pääkallo on perinteisesti ollut kuvataiteessa ihmisen katoavaisuuden ja sielun kuolemattomuuden symboli. Tutkimuksessa on asetettu vertailuun Guercinon (1591 1666) 1600-luvulta peräisin oleva teos Et in Arcadia ego ja Paul Osipowin (1938 ) 2000-luvun alussa maalaama sarja pääkalloja. Guercinon maalaus presentoi pelkästään aikansa uskonnollisia ja filosofisia viittauksia, Osipow sitä vastoin on maalannut pääkallonsa modernismin hengessä: muodon tutkielmina ja omana ilmaisunaan. Kuolemaa ja ihmisen katoavaisuutta kuvaavasta symbolista on tullut nykytaiteessa paradoksaalisella tavalla taiteilijan oman fyysisen läsnäolon ilmentymä. Tutkimuksessa käsitellään teoksissa eri tavoin presentoituvaa läsnäoloa. Guercinon Et in Arcadia Ego ( suom. myös minä olen täällä ) teoksen kautta visuaalisesti välittyvät kirjalliset viestit ja viittaukset ovat peräisin Raamatusta ja antiikin filosofiasta. Teoksen tarkoitus oli erilaisten katsojaan välittyvien tunnetilojen kautta pysäyttää tämä läsnäolevaan hetkeen pohtimaan elämänsä tarkoitusta. Teos viittaa maalaustekona myös Guercinoon, mutta taiteilija ei ilmaise ensisijaisesti itseään. Osipowin pääkallomaalaukset ovat päinvastoin kaikilla tasoilla taiteilijan sykkivä ruumis . Osipow viittaa vain itseensä, eikä teoksilla ei ole erityistä symbolista viestiä. Tällä tavoin ne omalla tavallaan kertovat ajassa tapahtuneista muutoksista. Guercinon ja Osipowin maalausten vertailu tapahtuu niissä ilmenevien esteettisten piirteiden kautta. Tutkimuksessa tärkeässä osassa on myös Deleuzen teos Logique de la sensation, jossa tarkastellaan Francis Baconin maalauksissa ilmeneviä läsnäolon piirteitä ja erityisesti näkymättömän voiman välittymistä.
  • Woivalin, Emma (Helsingin yliopisto, 2020)
    Työn tavoitteena oli selvittää metsästetyn sorsanlihan elintarvikehygieenistä laatua mikrobien kokonaispesäkeluvun ja Escherichia coli -bakteerimäärän avulla, sekä kartoittaa sorsissa esiintyvien elintarvikevälitteisten patogeenien esiintyvyyttä. Kirjallisuuskatsaus tutustuu sinisorsaan lintulajina sekä sorsan metsästykseen yleisellä tasolla. Kokeellisessa osassa tutkittiin metsästettyjen sorsien pintasivelynäytteitä. Ruhonäytteistä todettiin aerobisten bakteerien kokonaismäärän keskiarvo 3,5 log10 pmy/cm2 ja E. colin 1,2 log10 pmy/cm2. Tutkimuksessa eristettiin Listeria monocytogenes bakteeria 13 %:ssa näytteistä ja Yersinia enterocoliticabakteeria 3 %:ssa näytteistä. Näytteistä 9 % oli PCR:llä Campylobakteeri-positiivisia ja kaikki olivat Salmonella negatiivisia. Sorsanlihan hygieeninen laatu osoittautui hyväksi tai kohtalaiseksi. Näytteiden välillä esiintyi vaihtelua. Tutkimus osoittaa, että sorsanliha voi sisältää myös ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereja, mistä syystä ruhon käsittelyn ja lihan valmistuksen hyvät hygieniakäytännöt tulisi muistaa sekä ammatti- että kotikeittiöissä.
  • Vippola, Jarkko (Helsingfors universitet, 2012)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia 15–24 -vuotiaiden naisten asenteita lihaa kohtaan. Tutkimus keskittyi selvittämään kuinka tärkeitä lihaan liitettävät asennekomponentit olivat tutkimussegmentille sekä millainen asenne segmentillä on naudan-, siipikarjan- ja sianlihaa kohtaan. Komponenttien merkityksellisyyttä pyrittiin lisäksi selittämään yksilön henkilökohtaisten taustasta riippuvien tekijöiden kautta. Tutkimus tehtiin Suomen Gallup Elintarviketiedon tekemän Lihan kulutusta ohjaavat tekijät 2010 -imago tutkimuksen jatkotutkimukseksi Lihatiedotus RY:lle. Tutkimuksen teoriaosio tarkastelee asenteiden taustalla vaikuttavien komponenttien merkitystä asenteeseen. Tavoitteena oli löytää tutkimussegmentin kannalta tärkeimmät mitattavat tekijät varsinaisen tutkimuksen suorittamiseksi. Teoriaosion kirjallisuudessa pyrittiin tutustumaan nimenomaisesti elintarvikkeisiin liittyvään asennetutkimukseen. Tutkimuksen empiria osion aineisto kerättiin kaksi vaiheisesti. Ensin tehtiin kvalitatiivisella tutkimusotteella toteutettu esitutkimus. Esitutkimuksen tavoitteena oli saada lisätietoa tutkittavan segmentin asenteista teoreettisessä tarkastelun pohjalta löytyneiden komponenttien tueksi. Esitutkimuksessa haastateltiin 10 tutkittavaan segmenttiin kuuluvaa naista. Esitutkimuksen ja teoreettisen tarkastelun pohjalta luotiin kvantitatiivisen tutkimuksen tutkimuslomake. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin Internetissä marraskuussa 2011, siihen vastasi 495 tavoiteltuun ikäryhmään kuulunutta naista. Asennetta mittaavat kysymykset aseteltiin kysymyslomakkeelle Likertin -asteikollisiksi kysymyksiksi, joka mahdollisti ristiintaulukoinnin pohjalta tehtävän analyysin. Analyysi perustui vastauskeskiarvojen tarkasteluun ja vertailuun eri taustaryhmien välillä. Tutkimus osoitti, että lihaa syöville vastaajille tärkeimpiä komponentteja ovat tuoteeseen liittyvät komponentit, kuten maku ja mureus sekä lihan oleminen hyvä proteiinin lähde ja kuuluminen osaksi monipuolista ruokavaliota, jotka ovat ravitsemuksellisia tekijöitä. Nille, jotka eivät syöneet lihaa, tärkeimpiä olivat eettiset ja ekologiset tekijät. Vertailtaessa taustatekijöiden vaikutuksia komponenttien tärkeyteen todettiin, että maatilalla nuoruutensa viettäneille ja omien lasten kanssa asuville oli muita vastaajia tärkeämpää, mistä liha on peräisin. Näiden ryhmien kokonaisasenne eri lihajaleja kohtaan oli lisäksi kaikkein positiivisin.
  • Lonkila, Annika; Kaljonen, Minna (Elsevier, 2022)
    Environmental innovation and societal transitions
    In recent sustainability transitions research, more attention has been called to dynamic relations between regimes and niches in complex processes of systemic change. In this paper, we provide the case of meat alternative markets, which have been expanding rapidly in Europe and in Northern America. During this expansion, animal-free alternatives are in a contradictory situation. In aiming to carve out market space for these products the aim is to be as similar to meat as possible. In this paper we study how, in Finland, the niche actors have situated themselves within the regime by detaching from the first generation of plant-based foods and attaching to shared rules, materialities and cultural meanings in the meat regime. We discuss how the concepts of detachment and attachment can help in understanding further the transitional pathways created as niches aim to fit-and-transform the rules of the market, and the regime. Highlights • Transition potential of meat alternatives in Finnish food markets is studied. • Detachment from niche products required for mainstreaming meat alternatives. • Attachment to values of meat in everyday food practices anchor the niches to regime. • Practices of de/attachment reconfigure the regime-niche relations in food markets.
  • Koivulahti, Hanna-Kaisa (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkielman kirjallisuusosiossa käsiteltiin lihan jäätymisen ja sulatuksen teoreettisia taustoja ja niiden vaikutusta lihan ominaisuuksiin, kuten rasvojen ja proteiinien hapettumiseen. Lisäksi esiteltiin erilaisia jäädytys- ja sulatusmenetelmiä. Jäädytyksen ja sulatuksen osalta esiteltiin myös aikaisempi tutkimuksia. Kokeellisen osion tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon pakastettua lihaa voidaan keitto-kinkkuleikkeeseen lisätä ilman, että tuotelaatu heikkenee merkitsevästi. Muuttujana oli pa-kastetun lihan käyttömäärä (15, 30, 45 ja 60 %) ja verrokkina käytettiin pakastamattomasta lihasta valmistettua tuotetta. Laatutekijöitä olivat rasiaan muodostuva valuma kylmäsäily-tyksen jälkeen (purge loss), kiinteys, leikkausvoima (shear force), väri, proteiinien hapettu-misaste ja viipaloinnin yhteydessä syntyvä hävikki. Koesarjojen eroavuutta tutkittiin myös aistinvaraisesti (kolmitesti). Tuloksista tehtiin tilastolliset analyysit. Tuloksissa värin L*-arvossa 30 ja 60 %:in pakastelihaosuuksia käytettäessä oli merkitsevästi korkeimmat L*-arvot kuin alemmilla käyttöosuuksilla, ja siten nämä tuotteet olivat vaaleim-mat. a*-arvossa ainoastaan tuote, johon oli käytetty 60 % pakastelihaa, poikkesi merkitseväs-ti muista koesarjan tuotteista korkeimmalla a*-arvollaan eli oli punaisin koesarjan tuotteista. b*-arvossa 45 ja 60 %:in pakastelihaosuudelliset tuotteet poikkesivat kaikista koesarjan tuot-teista. Tuotteella, johon oli käytetty 60 % pakastettua lihaa, oli korkein b*-arvo eli tuote oli keltaisin. Kolmitestissä löydettiin merkitsevä ero testatuiden näytteiden välillä. Valumassa tuotteeseen, johon oli käytetty 45 % pakastelihaa, oli merkitsevästi alhaisin valuman määrä ja erosi merkitsevästi kaikista koesarjan tuotteista. Tuotteissa, joihin oli käytetty 0 tai 30 % pakastettua lihaa, oli merkitsevästi korkein valuman määrä ja ne erosivat merkitsevästi kaikis-ta koesarjan tuotteista. Tuote, joka oli valmistettu pakastamattomasta lihasta, oli merkitse-västi kiinteämpi kuin tuotteet, joihin oli käytetty 30 tai 60 % pakastettua lihaa. Proteiinien hapettumisen määrityksessä tuotteilla, joihin oli käytetty 0 tai 60 % pakastettua lihaa, oli merkitsevästi alhaisempi karbonyylien yhteismäärä kuin tuotteella, johon oli käytetty 15 % pakastettua lihaa.
  • Lonkila, Annika; Kaljonen, Minna (Springer Netherlands, 2021)
    Agriculture and Human Values 2021
    Increasing concerns for climate change call for radical changes in food systems. There is a need to pay more attention to the entangled changes in technological development, food production, as well as consumption and consumer demand. Consumer and market interest in alternative meat and milk products—such as plant based milk, plant protein products and cultured meat and milk—is increasing. At the same time, statistics do not show a decrease in meat consumption. Yet alternatives have been suggested to have great transitional potential, appealing to different consumer segments, diets, and identities. We review 123 social scientific journal articles on cell-based and plant-based meat and milk alternatives to understand how the positioning of alternatives as both same and different in relation to animal-based products influences their role within the protein transition. We position the existing literature into three themes: (1) promissory narratives and tensions on markets, (2) consumer preferences, attitudes, and behavioral change policies, (3) and the politics and ethics of the alternatives. Based on our analysis of the literature, we suggest that more research is needed to understand the broader ethical impacts of the re-imagination of the food system inherent in meat and milk alternatives. There is also a need to direct more attention to the impacts of meat and milk alternatives to the practices of agricultural practices and food production at the farm-level. A closer examination of these research gaps can contribute to a better understanding of the transformative potential of alternatives on a systemic level.
  • Martikainen, Outi (Helsingfors universitet, 2011)
    Diarrheagenic Escherichia coli (DEC) can cause diarrheal disease in humans. Like commensal E. coli, DEC are present in the human and mammalian, especially ruminant, and avian gut. They can also be present in soil and water environments. The food of animal origin can act as a transmission vehicle to infect humans. Infection may also be gained by drinking water contaminated by animal or human feces. DEC can be devided into five pathogroups based on their virulence traits: enteropathogenic E. coli (EPEC), enterotoxigenic E. coli (ETEC), enterohaemorrhagic E. coli (EHEC), enteroinvasive E. coli (EIEC) and enteroaggregative E. coli (EAEC). EPEC typically causes children’s diarrhea in developing countries. ETEC is a typical cause for tourist’s diarrhea and infantil diarrhoea in developing countries. EHEC causes bloody or non-bloody diarrhea that might lead to kidney dysfunction called hemolytic uremic syndrome (HUS) especially in young children. EIEC causes Shigella-like diarrhea which can be bloody. EAEC is mainly associated with prolonged diarrhea. This study was conducted to find out the prevalence of diarrheagenic E. coli in humans and food in Burkina Faso, on which there was no previous knowledge. Fecal samples were collected from children under five years of age suffering from diarrhea in two villages, Boromo and Gourcy, and in the capital Ouagadougou (110 samples). Raw meat samples (chicken, beef, mutton and bovine intestines used for human consumption) were collected from open markets in Ouagadougou (120 samples). Primary mixed bacterial cultures obtained from the samples were studied using multiplex PCR-method, which detects the virulence genes of the five pathogroups. In addition, 20 EHEC strains were isolated from meat samples using colony hybridization based on the detection of Shiga toxin gene stx and PCR-screening, and were characterized to reveal the possible virulence properties. The study demonstrated that DEC-infections in small children are common in Burkina Faso. Of the studied fecal samples, 59 % were positive for DEC. The most prevalent pathogroups were EAEC (32 %), ETEC (31 %) and EPEC (20 %). EIEC (2 %) and EHEC (1 %) were found only in a few samples. Mixed infections with more than one pathogroup were common (24 %). The difference in DEC prevalence between the different sampling locations was statistically significant. There were more DEC-infections in Gourcy than in Ouagadougou and Boromo. The study also showed that DEC occur commonly in raw meats sold at open markets in Ouagadougou. Of the studied meat samples, 43 % were positive for DEC. The most prevalent were EHEC (28 %), EPEC (20 %), ETEC (8 %) and EAEC (5 %). EIEC was not detected. Mixed contaminations with more than one pathogroup were relatively common (17 %) in meat. There was no statistical significance in DEC-prevalence between the different meats. When prevalence was considered by each pathogroup, EHEC was absent in chicken and the difference was statistically significant when compared to the other meats. The 20 EHEC strains isolated from the meat samples were grouped into 14 serotypes, some of which have previously been isolated from humans suffering from diarrheal disease and HUS. All the strains were positive for stx1 and half of them also for stx2, which is considered to be the more virulent form of Shiga toxin. Two EHEC strains were also positive for an ETEC-related gene of heat-stable enterotoxin Ia. Hence, the two strains were a mixture of two pathogroups and an evidence of gene transfer between different pathogroups. The youngest children do not consume meat but meat can be thought to represent a sample from their living environment, because food for children might be prepared in the same environment where raw meat products are handled. Thus contaminated meat can be a source of DEC-infections in little children.
  • Rossin, Mikael (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli yksinkertaistaa kilpailukyvyn viitekehystä, jonka kautta suomalaiset liha-alan yritykset kykenisivät saavuttamaan kilpailukykyisemmän aseman Itä-Aasian markkinoilla. Pyrkimyksenä oli löytää tapoja liha-alalla olevan kannattavuuskriisin korjaamiseksi tarkastelemalla suomalaisen lihan viennin kilpailukykyä Itä-Aasiassa. Tarkoituksena oli myös lisätä ymmärrystä liha-alan vientiyritysten toiminnasta, ja kuinka yrityksen johto tarkastelemalla omaa toimintaansa sekä kohdemarkkinoiden välistä suhdetta voisi kasvattaa ymmärrystään ja edistää yrityksensä sekä tuotteidensa kilpailukyvyllistä asemaa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena ja tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää liha-alaan erikoistunutta henkilöä, joilla oli kokemusta Itä-Aasian vientimarkkinoista. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjalta muodostuivat teemahaastattelurunkoa varten teemat, jotka keskittyivät kilpailukyvyn, viennin ja kansainvälistymisen sekä tuotteiden laatuominaisuuksien ympärille. Tutkimuksen perusteella suomalaisilla lihayrityksillä on hyvä kilpailutilanne Itä-Aasiassa. Kilpailutilanteen hyvä näkymä on osoitus suomalaisten lihayritysten onnistuneista markkinasegmentti- sekä -kanavavalinnoista, joita yritykset ovat Itä-Aasian markkinoilla tehneet. Lihan viennin onnistuminen Itä-Aasiaan edellyttää toiminnan pitkäjänteisyyttä sekä kärsivällistä asennoitumista vientityöskentelyyn. Menestyminen Itä-Aasian markkinoilla vaatii suomalaisilta liha-alan yrityksiltä myös hyviä yhteistyökumppaneita. Itä-Aasiassa toimivat kilpailijat osoittautuivat tutkimuksen perusteella omaavan erittäin vahvan paikallisen läsnäolon ja asettavan suomalaiset lihayritykset epäedulliseen kilpailuasemaan. Suomalaiset lihatuotteet eivät ole hintakilpailukykyisiä johtuen kotimaisen lihantuotannon kalleudesta. Itä-Aasiassa kilpailukykyä on pyrittävä hakemaan muiden ominaisuuksien, kuten laadun avulla. Lihayritysten tulisi tavoitella kilpailutilannetta, jossa kyettäisiin valmistamaan korkealaatuisia tuotteita, jotka menestyvät ja joista on mahdollista saada korkea hinta. Tutkimukseni mukaan suomalaisten lihayritysten kilpailukyvylle Itä-Aasiassa ja sen tehostamiseksi keskeisenä strategiana tulisi olla differointi laadun avulla.
  • Patama, Saara (Helsingin yliopisto, 2021)
    Lihankulutuksen tulevaisuudennäkymiin vaikuttavat kuluttajien mieltymysten muutokset, joita ohjaavat muun muassa lihan suhde terveyteen, ympäristöön, eläinten hyvinvointiin sekä ilmastovaikutukset. Suomalaisten kulutus elintarvikkeiden suhteen on muuttunut vuosikymmenten aikana. Elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista on vähentynyt. Lihan kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 1950 lähtien, mutta punaisen lihan osuus kulutuksesta on vähentynyt ja broilerin osuus on sen sijaan kasvanut. Globaalisti lihankulutuksen kasvun ajureita ovat muun muassa väestönkasvu, tulojen kasvu kehitysmaissa, lihan reaalihintojen lasku, kaupan vapautuminen, kaupungistuminen ja ruokajärjestelmän globalisaatio. Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka lihan kulutuksen useus on muuttunut vuosien 2009-2019 aikana. Useutta mitattiin likert-asteikolla, jossa vaihtoehtoina oli ”päivittäin tai lähes päivittäin”, ”useamman kerran viikossa”, ”noin kerran viikossa” ”harvemmin”, ”en lainkaan” ja ”en osaa sanoa”. Lisäksi selvitettiin taustatekijöiden, kuten iän, sukupuolen ja sosioekonomisen taustan vaikutusta lihan kulutuksen useuteen. Analysoinnissa hyödynnettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa sekä IBM SPSS 27.0-ohjelman tilastollisia testejä ja järjestettyä probit-mallia. Probit-mallissa lihankulutuksen järjestysasteikollinen useus oli selitettävänä muuttujana, jota selitettiin eri taustatekijöillä. Aiemmat tutkimukset osoittivat, että lihan kulutuksen kasvu vaihtelee paljon alueiden välillä ja on merkkejä siitä, että joillakin alueilla lihankulutuksen kasvu on taittumassa. Lihan kulutus kasvaa eniten keskituloisissa maissa. Sen sijaan korkeatuloisissa maissa lihankulutus on vakaata tai vähenevää. Matalatuloisissa maissa kulutus on yhä melko vähäistä ja pysyttelee vakaana. Myös kuluttajien keskuudessa on erilaistumista ja mikäli kulutuskäyttäytymistä halutaan ohjata ja kuluttajia halutaan valistaa, erilaisia kuluttajia tulisi lähestyä erilaisella informaation kärjellä. Tässä Pro Gradu -tutkielmassa hyödynnettiin kahta Kantar TNS Agrin toteuttamaa suomalaisten lihankulutusta käsittelevää haastattelututkimusta. Toinen hyödynnetty kyselytutkimus oli osa Lihatiedotus ry:n teettämää Lihankulututusta ohjaavat tekijät -kyselyä. Tästä kokonaisuudesta hyödynnettiin vuosina 2009-2019 toteutettua osuutta. Toinen tutkimuksista oli vuonna 2019 suoritettu poikkileikkaustutkimus lihan kulutuksen useudesta ja lihaan liittyvistä asenteita. Näiden kyselytutkimusten avulla pyrittiin löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Pitkittäistutkimuksen mukaan vuosina 2009-2019 kulutuksen ääripäiden osuus on kasvanut ja keskimääräinen kulutus on vähentynyt. ”Ei lainkaan” ja ”usein” lihaa kuluttavien osuudet ovat lievästi kasvaneet, kun taas harvoin lihaa kuluttavien osuus on melko voimakkaasti laskenut. Keskeisiä syitä lihankulutuksen taustalla ovat hyvä maku, proteiinin saanti, lihan kuuluminen ruokavalioon, tottumus, hyvä ravitsemus, helppous ja edullisuus, kun taas eettiset syyt, ympäristösyyt, vegaanisuus ja terveydelliset syyt nousevat esiin syinä, miksi lihaa ei kulutettu. Järjestetyssä probit -mallissa 10 % luottamustasolla merkitsevästi lihankulutusta selittäviä tekijöitä löytyi useista selittävistä muuttujista. Ikä, sukupuoli, tulot, asema ja asuinpaikka selittivät kaikki osaltaan lihankulutuksen useutta. Miehet kuluttivat kyselyiden mukaan lihaa enemmän kuin naiset. Nuorimmat ikäryhmät ilmoittivat kuluttavansa lihaa harvemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. Johtavassa asemassa olevat kuluttivat lihaa ja lihatuotteita harvemmin kuin työttömät. Alhaisimmassa tuloluokassa lihaa kulutettiin harvemmin kuin korkeimmissa tuloluokissa. SPSS-tarkastelun mukaan taajaan asutuissa kunnissa kulutettiin lihaa useammin kuin maaseutumaisissa kunnissa. Molemmista taustana käytetyistä kyselytutkimuksista löydettiin lihankulutuksen useutta selittäviä tekijöitä. Erityisesti ikä ja sukupuoli nousivat esiin lihankulutuksen useutta selittävinä tekijöinä. Kattavan kuvan rakentamiseksi tarvitaan lisäksi tietoa esimerkiksi kulutetuista määristä, lihan osuudesta ruokavalion kokonaisuudessa sekä siitä, mitä ja missä muodossa lihaa kulutetaan.
  • Kulju, Essi (Helsingfors universitet, 2016)
    This study's goal was to describe how parents talk to their children about meat and meat production. This topic is relevant because meat production and the ethics of eating meat are being widely discussed. People are also more distanced from food production than ever before so it is interesting to study how they relay information about it to their children. The research problem in this study was to recognize in which type of situation and by whose initiative discussion about meat took place, what topics they talked about and how parents reacted in those situations. In this study the parents' different ways of talking about meat with their children are being described. The study was conducted with a qualitative research approach. The data was collected with seven theme interviews from two fathers and five mothers of children aged 4–6. Before the interviews, the interviewees had read a book, Nakki lautasella (a children's non-fiction book about food and meat production), with or without their children. In the content analysis, open coding was done to the data and then the data was divided into themes and then re-connected. Five themes were derived, offering answers to the research questions. Almost all parents had discussed meat with their children in some way, but nobody had told them about meat production in detail. The discussions typically took place at the dining table and on the children's initiative. Parents' way of talking about this subject was to answer child's questions when they came. Topics that parents experienced difficult were ones such as animals welfare and the violent phases of meat production, like slaughtering. Parents avoided talking about these subjects or they answered with very simple answers. By their actions parents were trying to protect their children because they felt like these topics were inappropriate for children and that they would stick to their children's minds causing anxiety. However, I claim that parents felt uncomfortable discussing topics that challenged them selves to think about them and evaluate their choices. In the future it should be researched why parents leave the initiative to talk about meat to their children and how it affects the discussed topics. More research should be done about the connection between the discussion parents have with their children and how much children know about food origin.
  • Silander, Niina (Helsingin yliopisto, 2022)
    Meat production has a number of negative effects on the environment, the climate and the welfare of farm animals. In addition, the consumption of red meat and meat products in particular is linked to a number of lifestyle diseases and certain types of cancer. In Finland, meat is consumed in excess regarding recommendations, and most Finns are not ready to give up eating meat altogether. Studies have shown that people perceive meat as natural, normal, necessary and comfortable. In other words, meat is perceived as food that people want to consume. Health reasons and ethical reasons most often motivate the transition to a vegetarian diet. In addition, ecological reasons have been identified as an important motive for the partial reduction of meat intake. This study examined how meat and it’s substitutes are part of the everyday eating of Finns and what changes have taken place in the consumption of meat and vegetable proteins in 2013 and 2020. The topic is approached with a qualitative research approach, which also includes quantitative features due to the large data size. The material in my research is in two parts; the first sub-dataset contains 485 food day descriptions from 2013 and the second sub-dataset contains 445 food day descriptions from 2020. The main method of data analysis is theory-driven content analysis. In the data, most of the respondents consumed meat or fish during their day. However, in the 2020 data set, holding a vegetarian food day was slightly more common, and plant proteins were consumed more variably than in the 2013 data set. Consuming meat turned out to be an everyday and easy choice based on the data. The most common reasons for reducing meat consumption were the desire to eat healthier, more ecologically and ethically. In addition, in the 2020 data, the choice of vegetarian food was influenced by the ease of cooking and the taste of the food. Many respondents said they were concerned about the climate and animal rights and were actively working towards a more vegetarian diet. Based on this study, the shift toward a more vegetable based diet has occurred fairly effortlessly and naturally. However, a discrepancy between knowledge, attitudes and practice can be identified in the respondents 'descriptions of the food day, as the respondents' attitudes are practically realized in only some of the descriptions of the food day. According to this study, meat consumption is not polarized, and the majority of respondents fall into the middle ground in terms of meat-related values ​​and consumption habits. In addition, the majority of respondents were positive about the plant-based nature of food. According to a previous study, a mere positive attitude may not be reflected in consumption at a practical level, which is why new ways are needed in the future to support consumers' shift towards a vegetarian diet.