Browsing by Subject "lihankorvike"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Ahonen, Emmy (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää suomalaisten nuorten aikuisten näkemyksiä tämän hetkisestä ympäristön tilasta, kuluttajien asenteita ja reaktioita keinolihaa kohtaan sekä sitä, miten terminologian käyttö vaikuttaa muodostettuun mielikuvaan keinolihasta. Tutkielmassa tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1) Kuinka suomalaiset nuoret aikuiset kokevat tämänhetkisen ympäristön tilan? 2) Millaisia asenteita ja reaktioita keinoliha herättää suomalaisissa nuorissa aikuisissa? 3) Onko käytetyllä terminologialla vaikutusta muodostettuihin mielipiteisiin? Näihin kysymyksiin vastaamalla saatiin selville tekijöitä, jotka vaikuttavat keinolihan mahdollisuuksiin markkinoilla. Tutkielman lähestymistapa oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu, jossa hyödynnettiin myös teemahaastattelun piirteitä. Haastattelun runko oli muodostettu teoreettista viitekehystä apuna käyttäen. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa esille tuotiin muutoksen tarpeellisuus, jota perusteltiin kestävän kehityksen siirtymäteorialla. Tutkielman aineisto muodostui kymmenestä pääkaupunkiseudulla asuvasta 22 - 28 vuotiaasta nuoresta aikuisesta. Kestävän kehityksen siirtymäteoriaa apuna käyttäen tutkittiin keinolihan mahdollisuuksia onnistua markkinoilla ja mahdollisia syitä keinolihan epäonnistumiselle. Terminologiaa tutkittiin käyttämällä kahta eri termiä keinolihalle. Viidelle haastateltavista käytettiin termiä laboratorioliha ja viidelle keinoliha. Tutkielman tulosten perusteella nostettiin esiin keinolihan markkinoilla onnistumista estäviä tekijöitä ja edistäviä tekijöitä. Estäviin tekijöihin lukeutuivat keinolihan eettiset ongelmat, oletettu hinta ja maku, kotimaisuus, turhuus, omien tekojen merkityksettömyys ja terminologia. Terminologian kohdalla estäväksi tekijäksi haastatteluissa nousi esiin sen harhaanjohtavuus. Termi laboratorioliha yhdistettiin keinotekoiseen lihaan, kun taas termi keinoliha yhdistettiin erilaisiin kasvipohjaisiin lihankorvikkeisiin. Keinolihan onnistumista edistävänä tekijänä nähtiin kuluttajien vähäinen ällötys keinolihaa kohtaan ja tiedon lisääminen epävarmuuden vähentämisessä. Tutkielman perusteella jatkotutkimuksia tiedon merkityksestä keinolihan hyväksymisessä tarvitaan. Tutkielman perusteella saatiin käsitys siitä, että tiedon lisääminen saattaisi lisätä keinolihan hyväksyntää, mutta jatkotutkimuksille on tarvetta.
  • Lähde, Sami (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä Suomessa ruoaksi myytävän hyönteislajin, kotisirkan (Acheta domesticus), mahdollisuuksista toimia osana kuluttajien aiempaa kestävämpiä ruokavalioita. Kotisirkkoja on markkinoitu kuluttajille osana ilmastonmuutoksen hillitsemisen ratkaisua ja Suomessa kotisirkkojen ravintokäyttö on saanut paljon näkyvyyttä 2010-luvun loppupuolella. Aiemmat tutkimukset muissa länsimaissa ovat osoittaneet, että hyönteisten ruokakäyttöä kohtaan koetun kiinnostuksen ja niiden varsinaisen ruokakäytön välillä on kuitenkin kuilu aiheesta kiinnostuneidenkin keskuudessa. Tutkimusongelmana oli luoda selitys sille, miksi suomalainen kotisirkkojen varhainen omaksuja ryhtyy kokeilemaan kotisirkkoja ruoakseen ja miten hän kokee niiden käytön muiden eläinperäisten raaka-aineiden korvikkeena. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin laadullista tutkimusotetta käyttäen. Aineisto kerättiin yksilöllisin teemahaastatteluin kymmeneltä suomalaiselta hyönteisruoan varhaiselta omaksujalta kesällä 2017 aikana, jolloin hyönteisten myynti elintarvikekäyttöön oli Suomessa vielä elintarvikelain vastaista. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti käyttäen koodausta, joka oli johdettu tutkimuskysymyksistä. Haastateltavat kotisirkkojen varhaiset omaksujat olivat ryhtyneet kokeilemaan kotisirkkoja ruoakseen kokeilunhalusta. Kokeilua oli helppo perustella, sillä kotisirkat sopivat haastateltavien arvomaailmaan ympäristöystävällisenä ja terveellisenä ruokana ja medioiden välittämä kuva kotisirkoista ruokana oli puhutellut tarinana. Kokemuksena kotisirkkojen käyttö ruokana oli ollut positiivinen ja kokeilu oli kasvattanut ymmärrystä ja vähentänyt pelkoja hyönteisten ravintokäyttöä kohtaan. Kotisirkat eivät olleet tuottaneet käyttäjälleen hedonistista mielihyvää, mutta usko niiden ympäristöystävällisyydestä kompensoi tätä puutetta. Kotisirkkoja oli ostettu ruoaksi uudestaan ensikokeilun jälkeen samoista syistä kuin mistä niiden ensikokeilukin oli saanut alkunsa. Perinteisten lihavaihtoehtojen korvikkeiksi kotisirkat eivät olleet tulleet eivätkä haastateltavat niitä sellaisena halunneet käyttää. Tutkimuksen mukaan kotisirkkojen tuottamat hyödyt käyttäjälleen pohjautuvat alkuvaiheessa pääosin uutuudenviehätykseen.