Browsing by Subject "lihantuotanto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Hujanen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2021)
    Lihan kulutuksen ja tuotannon odotetaan kasvavan tulevaisuudessa ja se tulee aiheuttamaan muutoksia globaaleihin ruokajärjestelmiin. Viljeltyä lihaa eli solumaatalouden menetelmillä valmistettua lihaa on ehdotettu yhtenä ratkaisuna lihantuotantoon liittyvien ongelmien, kuten haitallisten ympäristövaikutusten ja eläinkärsimyksen vähentämiseen. Viljelty liha on uusi teknologia, eikä vielä laajasti saatavilla. Viljeltyä lihaa on tutkittu kvantitatiivisesti kuluttajatutkimuksen näkökulmasta, jolloin kohteena on usein ollut tuotannon lopputuote, viljelty liha ja siihen suhtautuminen. Jos viljelty liha kehittyy tulevaisuudessa samanlaiseksi kuin tavanomaisesti tuotettu liha, ne eroavat silloin lähinnä tuotantomenetelmältään. Tämä työ tarkastelee millaisia käsityksiä kasvispainotteista ruokavaliota tai kasvisruokavaliota noudattavat helsinkiläiset nuoret aikuiset liittävät tavanomaisesti tuotetun lihan ja viljellyn lihan tuotantoympäristöihin ja tuotantomenetelmiin, sekä millaisia merkityksiä tuotantotavalle annetaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena aineistolähtöisenä tutkimuksena ja aineisto kerättiin käyttämällä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui 10 kohderyhmän kriteerit täyttänyttä henkilöä. Aineisto analysoitiin systemaattisesti käyttäen temaattista analyysiä. Aineiston koodauksessa ja temaattisen käsitekartan luomisessa käytettiin apuna Atlas.ti -ohjelmaa. Lihan tuotantoympäristöt ja -menetelmät käsitettiin kolmen pääteeman kautta: (1) yhteiskunta ja kulttuuri, (2) teknologia sekä (3) ympäristö ja luontosuhde. Pääteemat kuvataan työssä erillisinä ja lisäksi niiden välisten kytkösten kautta, joita käsityksissä ilmeni. Tavanomaisen lihantuotannon ja viljellyn lihan tuotannon keskeisimmäksi eroksi käsitettiin eläinkärsimyksen ja syntyvien ympäristöhaittojen määrä. Tieto tuotantotavasta koettiin tärkeäksi, eikä viljeltyä lihaa ja tavanomaisesti tuotettua lihaa nähty identtisinä ruokina, koska niiden tuotantoympäristöt ja -menetelmät poikkesivat toisistaan. Eri tavoilla tuotettua lihaa arvostettiin eri syistä. Tämän tutkielman yksi tärkeimmistä havainnoista on, että käsityksistä muodostetut teemat ja lihantuotannon osatekijät ovat vahvasti kytkeytyneitä toisiinsa. Teemojen kytkeytyneisyys käsityksissä ilmentää lihantuotannon integroitumista yhteiskuntaan. Mikäli viljelty liha korvaa tulevaisuudessa tavanomaista lihantuotantoa, tulisi viljellyn lihan tuotannon vastata tavanomaisen tuotannon ongelmiin ja kehittyä kestäväksi osaksi ruokajärjestelmää. Tulevaisuudessa tulisi tutkia ja syventää tietoa ihmisen suhteesta ruokajärjestelmiin ja tutkia niiden kestävyyttä taloudellisten ja ympäristöllisten näkökulmien lisäksi yhteiskunnallisista, sekä ruoka- ja luontosuhteen näkökulmista.
  • Juusela, Juho (Helsingin yliopisto, 2018)
    Suomalainen siipikarjantuotantoketju toimii kansainvälisessä markkinaympäristössä, jossa toimiminen ja menestyminen edellyttävät hyvää ja alati kehittyvää kilpailukykyä. Tuotannon kilpailukyky ja tuotannon kannattavuus (nuorikko, siitosmuna, untuvikko, broilerinliha jne.) muodostuvat tuotteiden ja tuotantopanosten (eläinaines, rehu, työvoima jne.) hintojen ja tuotannon tuottavuuden perusteella. Näitä tekijöitä vertailemalla voidaan päätellä, onko tuotannolla kilpailuetua, kilpailukykyä vai kilpailuhaittaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin broilerin haudontamunia tuottavien tilojen kilpailukykyä. Kilpailukyvyn mittareina käytettiin tuotannon kokonaistuottavuutta ja osatuottavuuksia. Lisäksi tarkasteltiin tuotannon kustannusrakennetta ja broilerinlihantuotannon markkinoita Suomessa ja maailmalla. Tutkimusaineistona käytettiin kahden suomalaisen haudontamunantuotantoa harjoittaneen tilan tilinpäätös- ja tuotantotulostietoja vuosilta 2014-2015. Vertailuaineistona käytettiin vastaavaa aineistoa kahdeksalta tanskalaistilalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää haudontamunan tuotantokustannukset suomalaisilla ja tanskalaisilla tiloilla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää johtuvatko erot tuotantokustannuksissa eroista tuottavuudessa, eli tuotantopanosten käytöstä suhteessa tuotokseen, vai tuotantopanosten hankintahinnoista. Aggregoidun tuottavuusindeksin perusteella tanskalaisten tilojen kokonaistuottavuus oli 18 % korkeampi kuin suomalaisten tilojen. Osatuottavuusmittausten perusteella työn tuottavuus oli tanskalaisilla tiloilla 48 % ja pääoman tuottavuus 15 % korkeampi kuin suomalaisilla tiloilla, kun työn hintana käytettiin FADN-aineiston mukaisia maakohtaisia työkustannuksia ja 5 % pääoman korkovaatimusta. Tanskalaisilla tiloilla yksikkökustannukset olivat keskimäärin suomalaisia tiloja alemmat. Suomalaisten tilojen kustannukset erosivat toisistaan siten, että suurempi suomalaistila oli yksikkökustannuksiltaan lähempänä tanskalaisten tilojen keskiarvoa kuin pienempää suomalaistilaa. Merkittävimmistä tuotantopanoksista rehun hankintahinta oli suomalaisilla tiloilla hieman alempi kuin tanskalaisilla tiloilla. Eläinkohtaisessa tuotoksessa ei ollut maiden välillä merkittävää eroa, mutta eläinten hankintakustannukset olivat tuotettua haudontamunaa kohden 28 % suuremmat suomalaisilla tiloilla. Tanskalaiset tilat olivat tila- ja kasvattamokohtaisilta eläinmääriltään suomalaisia tiloja suurempia, mikä näyttää olevan paremman tuottavuuden taustalla. Suurempi tilakoko mahdollistaa alemmat kasvatuspaikkakohtaiset investointikustannukset ja edelleen paremman pääoman tuottavuuden. Tanskassa työn hinta oli tarkasteluvuosina EU-alueen kalleinta, mikä on todennäköisesti kannustanut tehostamaan työnkäyttöä tiloilla.
  • Kulju, Essi (Helsingfors universitet, 2016)
    This study's goal was to describe how parents talk to their children about meat and meat production. This topic is relevant because meat production and the ethics of eating meat are being widely discussed. People are also more distanced from food production than ever before so it is interesting to study how they relay information about it to their children. The research problem in this study was to recognize in which type of situation and by whose initiative discussion about meat took place, what topics they talked about and how parents reacted in those situations. In this study the parents' different ways of talking about meat with their children are being described. The study was conducted with a qualitative research approach. The data was collected with seven theme interviews from two fathers and five mothers of children aged 4–6. Before the interviews, the interviewees had read a book, Nakki lautasella (a children's non-fiction book about food and meat production), with or without their children. In the content analysis, open coding was done to the data and then the data was divided into themes and then re-connected. Five themes were derived, offering answers to the research questions. Almost all parents had discussed meat with their children in some way, but nobody had told them about meat production in detail. The discussions typically took place at the dining table and on the children's initiative. Parents' way of talking about this subject was to answer child's questions when they came. Topics that parents experienced difficult were ones such as animals welfare and the violent phases of meat production, like slaughtering. Parents avoided talking about these subjects or they answered with very simple answers. By their actions parents were trying to protect their children because they felt like these topics were inappropriate for children and that they would stick to their children's minds causing anxiety. However, I claim that parents felt uncomfortable discussing topics that challenged them selves to think about them and evaluate their choices. In the future it should be researched why parents leave the initiative to talk about meat to their children and how it affects the discussed topics. More research should be done about the connection between the discussion parents have with their children and how much children know about food origin.
  • Ylä-Autio, Fanni (Helsingin yliopisto, 2021)
    Meat is an important source of protein, but the negative environmental impact of meat production is significant. Discussion around meat consumption is often heated, and plant-based protein products are primarily seen as an option to lower the environmental impact of a diet. The production processes for different kinds of meats vary notable. The differences in environmental impacts of diverse production animal species can be explained by three factors: feed conversion ratio, the differences in monogastric and ruminant digestive systems and differences in reproduction traits. Choosing broiler instead of red meat can mitigate the environmental impact of a diet. Environmental impacts of the different meat production processes have been analysed using Life Cycle Assessment. Life Cycle Assessment investigates the use of resources and the green house gas emissions of a livestock production process to evaluate its climate-friendliness. Corporate Social Responsibility is also used as a pivotal theory in this research. The results of Life Cycle Assessment can be used to include sustainability in a company’s strategy, or in communication about Corporate Social Responsibility. The goal of the thesis was to investigate how aware and interested Nordic 24-30-year-old young adults are about the environmental impacts of meat production. Nordic young adults were chosen as the target group, because the Nordic countries are generally seen as the forerunners of sustainability. Young adults were selected because they represent the future way of consuming. The goal of the thesis was to answer following questions: 1. Do the Nordic young consumers feel the need to reduce meat consumption for climate reasons? 2. Do the Nordic young consumers find broiler an appealing source of protein? Four young consumers were interviewed from three different countries: Finland, Sweden, and Denmark. Although the participants of the study showed awareness and knowledge of the negative environmental impacts of meat production, only three of them had made changes to their diet for environmental reasons. Nine of the 12 interviewees supposed that broiler is more environmentally friendly than red meat. Animal welfare issues in broiler production processes lowered the interest towards broiler as a protein source. All four Danish interviewees avoided conventional broiler because of the welfare issues. The upsides of broiler as a source of protein are low fat content, affordable price, and good taste. The living conditions and slaughter process of broilers have great deficiencies, which decreased its appeal amongst the young consumers.