Browsing by Subject "liiketoimintamallit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Hinkkanen, Kalle (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä asiat luovat asiakkaille arvoa elintarvikkeiden verkkokaupassa. Elintarvikkeiden verkkokauppa ei ole täysin uusi keksintö, sillä elintarvikkeita on myyty jo postimyynnin kautta jo ennen Internetin rantautumista Suomeen 1990-luvulla. Elintarvikkeiden verkkokaupat ovat menestyneet erityisesti Isossa-Britanniassa, jossa Tesco on saavuttanut verkkokaupallaan suurimman osan saarivaltion asukkaista. Elintarvikkeiden verkkokauppa on kasvanut Suomessakin huomattavasti viime vuosien aikana, mutta se ei toistaiseksi ole vielä kasvanut merkittäväksi jakelukanavaksi kaikesta potentiaalistaan huolimatta. Vuonna 2016 suomalaisista neljä prosenttia oli ostanut elintarvikkeita verkosta (Postnord 2017). Elintarvikkeiden verkkokauppa kasvoi 523 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2014 . Tässä tutkielmassa asiakasarvo on keskeisessä asemassa ja erilaisia asiakasarvon määritelmiä käsitellään tutkielman teoreettisessa osassa. Asiakasarvo on tutkielmassa keskeisessä osassa ja sen selittämiseen on valittu kaksi erilaista asiakasarvon teoriaa, joiden kautta asiakasarvon rakentumista tarkastellaan. Ensimmäinen on Zeithamlin (1988) määritelmä arvosta, jossa arvo voidaan ymmärtää hyöty-uhraus-suhteena. Toinen keskeinen arvoteoria on välinearvomalli, joka perustuu oletukseen, että hyödykkeen ostaminen ja käyttäminen perustuvat hyödykkeen arviointiin (Woodruff 1997). Elintarvikkeiden verkkokaupasta on rajallisesti tutkimusta. Tässä tutkielmassa käytetään tutkielman teoreettisen tutkimuskehyksen luomiseksi pääasiallisesti kolmea teoriaa, joita tukevia teorioita esitetään teorialuvuissa. Amit ja Zott (2001) määrittelevät arvon luomisen lähteet verkkokauppaympäristössä, joita ovat tehokkuus, täydentävyydet, asiakkaan sitouttaminen sekä uutuudenviehätys. Lisäksi Ellis (2003) esittää erilaisia malleja elintarvikkeiden keräilylle ja toimitukselle. Yousept ja Li (2004) puolestaan esittävät erilaisia verkkokauppojen liiketoimintamalleja. Näiden teorioiden pohjalta muodostui tutkielman teoreettinen viitekehys. Tässä tutkielmassa aineiston keruu toteutettiin kyselytutkimuksena ja tutkimusote oli kvantitatiivinen. Tutkimusongelman selvittämistä varten rakennettiin kyselylomake, jonka avulla kerättiin aineisto elintarvikkeiden verkkokauppaa käyttäneistä kuluttajista. Aineiston analysoinnissa käytettiin ei-parametrisia testejä, kuten Mann-Whitney U-testi sekä Kruskal-Wallisin H-testi. Näiden testien avulla selvitettiin sitä, miten erilaiset kuluttajaryhmät suhtautuivat asiakasarvon eri lähteisiin ja pyrittiin selvittämään, onko eri ryhmien välillä eroja. Yksi mielenkiinnon kohde oli myös kuluttajien käsitys sopivasta hinnasta elintarvikkeiden kotiinkuljetukselle ja noudolle, sekä käsitys sopivasta toimitusajasta. Kerätyn tutkimusaineiston pohjalta ei kuitenkaan voitu todeta, että hinnalla ja toimitusajalla olisi tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Erilaiset keräily- ja toimitusmallit olivat tutkielmassa myös keskeisessä osassa ja yksi tutkimuksen tutkimuskysymyksistä liittyi siihen, miten suomalainen kuluttaja haluaa vastaanottaa verkkokaupasta tilaamansa elintarvikkeet. Tätä kysymystä lähestyttiin liiketoimintamallien näkökulmasta. Kuluttajien tahto on selvästi se, että elintarvikkeet toimitetaan kuluttajalle kotiin.
  • Veijonaho, Simo (Helsingin yliopisto, 2018)
    Growing exploitation of natural capital has raised a concern towards Earth’s capability to provide equal benefits for all in the future. The UN’s Sustainable Development Goals addressed this issue and set the framework for private and public operators to implement and develop more sustainable solutions. Circular economy and bioeconomy have been presented as models to foster the economy along with sustainability transitions. However, the models have been criticized for taking overall sustainability for granted. As a result, the merged concept, circular bioeconomy, has been introduced to address such sustainability gap. The circular bioeconomy concept implies a more efficient resource management of bio-based renewable resources by combining the concept of circular economy and bioeconomy in strategic management level. These new concept demands both new technological innovations and new business model innovation. This study explores similar and dissimilar patterns in the way Finnish SME propose, create and deliver value through circular bioeconomy business models. The study examines the relation of new concept to sustainability as well. The study was based on qualitative research, and semi-structured interviews were conducted with eight company managers or owners. The data were categorized into business model components and sustainable business model archetypes. The results revealed that sustainability-oriented business model archetypes vary across the examined companies. Dominant ideas are substituting fossil-based materials and energy with bio-based one, and practices enabled by new technology such as production eco-efficiency. More radical principles were missing, for instance prolonging the material cycle before incineration or solutions to reduce consumer consumption. While environmental value was well covered in the business models of companies, contribution to social value was taken for granted as a narrow outcome of economic and environmental values. As this study concerned the micro level perspective, for further studies would be beneficial to examine the meso and macro level transformation to get a more holistic view on business environment, where companies with circular bio-product innovations operate to reveal implementation barriers for the circular bioeconomy.
  • Lehtisaari, Katja; Grönlund, Mikko; Villi, Mikko; Linden, Carl-Gustav (Viestinnän tutkimuskeskus CRC, Helsingin yliopisto, 2017)
    Viestinnän tutkimusraportteja
  • Lehtisaari, Katja; Grönlund, Mikko; Villi, Mikko; Linden, Carl-Gustav (Viestinnän tutkimuskeskus CRC, Helsingin yliopisto, 2016)
    Viestinnän tutkimusraportteja
  • Lehtisaari, Katja; Grönlund, Mikko; Linden, Carl-Gustav; Villi, Mikko; Picard, Robert; Mierzejewska, Bozena; Röpnack, Axel (Aleksanteri Institute, 2017)
    Aleksanteri Papers
  • Lehtinen, Elias (Helsingfors universitet, 2014)
    Tässä tutkielmassa tarkoituksena oli tutkia ruoan verkkokauppojen asiakasarvon tuotantoa ja liiketoimintamalleja. Asiakasarvon sisältöä ja piirteitä tutkimalla selvitetään millaisten ominaisuuksien kautta ruoan verkkokaupat välittävät arvoa asiakkailleen ja millaiset liiketoimintamallit ovat tämän arvontuotannon takana. Näitä asiakkaille arvoa luovia arvotekijöitä voivat olla sekä strategiset että tekniset tekijät, mutta niiden täytyy tuottaa hyötyä asiakkailleen, jotta ruoan verkko-ostaminen olisi mielekästä ja relevantti vaihtoehto fyysiselle ruokakaupalle. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää liike-elämässä suunniteltaessa ja rakentaessa ruoan verkkokauppaa. Tulokset auttavat esimerkkiyritysten avulla ymmärtämään asiakasarvon lähteitä muuttuvassa päivittäistavarakaupan kentässä, jossa sähköisellä asioinnilla ja monikanavaisuudella on koko ajan kasvava merkitys. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää tiedeyhteisössä jatkotutkimuksen pohjana ja ajatusten herättäjänä. Asiakasarvon ja liiketoimintamallin yhdistäminen kuluttajille tarjottavan hyödyn paremmaksi ymmärtämiseksi on tässä tutkielmassa ainutlaatuinen näkökulma. Tämän tutkimuksen tutkimusstrategia on vertaileva laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkitaan valittuja yrityksiä sellaisina kuin ne ovat tarkasteluhetkenä. Vertailevaan tapaustutkimukseen olen valinnut kolme maailmanlaajuisesti menestyksekästä ruoan verkkokauppaa, joita ovat Tesco, Ocado, Leshop sekä Suomesta S-ryhmän verkkokauppa. Analyysin kohteena ovat pääasiassa yritysten verkkokaupat ja sivustot, mutta lisäksi käytetään alan aikakauslehtien artikkeleita sekä yritysten vuosiraportteja, tiedotteita ja vuosikertomuksia. Tutkimustulosten perusteella ruoan verkkokaupat tuottavat arvoa moninaisilla ominaisuuksilla ja lähteillä, joiden takana toimii erilaisia liiketoimintamalleja. Esimerkiksi kotiinkuljetus oli kaikilla yrityksillä mahdollinen toimitusvaihtoehto ja joissain tapauksissa toimitus oli ilmainen. Tärkeimmät asiakasarvon tekijät liittyvät ajansäästöön, mukavuuteen ja vaivattomuuteen. Tämän lisäksi tutkimustuloksissa identifioitiin monia muita asiakasarvoa luovia tekijöitä, joista suuri osa liittyi sähköisen asioinnin personoituun ja räätälöityyn kulutuskokemukseen.