Browsing by Subject "liikuntapolitiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Puustinen, Kai (2000)
    Work concentrates on the reasons and demands behind a successful internationalization of a sport and government's role behind the success. Two cases in this study are Judo and Taekwondo. They both are oriental martial arts which have become to a sport. Governments have been supporting both of the studied cases. How that support has been done and how it has been helping the sports to become international sports are the main issues of this research. The method used in the research is called understanding explaining. It is qualitative, explaining and partly empirical. The main part of the knowledge comes from the interviews made during March 27th, 1997 and March 24th, 1998. Nationalism is one main issue in the framework of the study. Nationalism and it's connections to the sports have also been taken under closer surveillance in this work. Nationalism in sports is a very important issue to understand before the actions of the governments within the sports studied are presented. After the framework both of the studied sports histories are introduced and then the comparison of the cases is made. Last part of the work concentrates to the benefits for the government from supporting the sports and after this few conclusions are made. As a result of the study, a new model to picture the development of the internationalization process - Seven Step -model - is introduced. The role of the government in both cases is clearly seen. The connection to the daily international politics of the countries studied is also pointed out.
  • Seikkala, Lotta Johanna (2006)
    Suomessa alettiin 1980-luvun puoli välin jälkeen viedä eteenpäin ohjelmallista julkisen sektorin uudistuspolitiikkaa. Uudistushankkeista ehkä merkittävämmäksi toiminnalliseksi uudistukseksi muodostui tulosohjausuudistus. Sen tavoitteena oli löytää oikea tasapaino käytettävissä olevien voimavarojen ja niillä saavutettavien tulosten välillä sekä tuoda virastoille toivottua liikkumatilaa voimavarojen käytössä ja toimintatapojen valinnassa. Liikuntahallinto on kehittynyt valtionhallinnossa tapahtuneiden muutoksien suuntaisesti ja yhteiskunnallisilla muutoksilla on ollut aina leikkauspisteensä liikuntakulttuurin kehityksen kanssa. Tämän vuoksi myös liikuntasektorilla alettiin toteuttaa tulosohjausuudistusta valtionhallinnon mukaisesti. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan tulosohjauksen käytännön toteuttamista valtion liikuntasektorilla sekä sitä eroaako kohdetason näkökannat ministeriötason luomista oletuksista tulosohjauksen toteuttamisessa. Tutkielman ensisijaisena tavoitteena on vastata kolmeen seuraavaan tutkimuskysymykseen: Mikä on opetusministeriön ohjauksen suhde liikuntasektorin tasoille ja miten ohjaus vaikuttaa alempien tasojen toimintaan?, onko päätöksenteko jakautunut eri tasoille ja ilmeneekö työnjaossa epäselvyyksiä tai päällekkäisyyksiä? ja miten arviointi on järjestetty, tukeeko se tavoitteita ja noudattavako arviointikriteerit hyvän tulosmittarin ominaisuuksia? Kysymysten avulla paneudutaan sekä lajiliittotason näkökantoihin tulosohjauksen toteuttamisesta että ministeriötason luomaan tulosohjauksen toteuttamisen strategiaan. Tutkielman avulla pyritään luomaan uutta tietoa tutkimusaiheesta sekä tarjoamaan liikuntasektorille välineitä tulosohjauksen kehittämiseen. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu valtionhallintoon käyttöönotetusta tulosohjausuudistuksesta sekä valtiovarainministeriön luomista tulosohjauksen terävöittämisen piirteistä. Keskeisin teoreettisen viitekehyksen aineisto koostuu valtiovarainministeriön julkaisuista. Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty pääosin teemahaastattelujen avulla, mitkä toteutettiin valtakunnallisissa lajiliitoissa loka-joulukuussa 2005. Teemahaastatteluiden avulla pyrittiin saamaan yksityiskohtaista tietoa tulosohjauksen toteuttamisesta käytännössä sekä löytää niitä ongelmakohtia, joiden avulla liikuntasektorin hallinnollista uudistamista voidaan edelleenkin kehittää. Empiirinen aineisto osoitti, että kohdetason näkemykset tulosohjauksen toteuttamisesta olivat jossain määrin ristiriitaisia ministeriötason luomien olettamuksien kanssa. Itse tulosohjaus koettiin sopivaksi ohjausmuodoksi valtion liikuntasektorille, mutta sen toteuttamisen piirteet saivat puolestaan kritiikkiä. Merkittäviksi ongelmakohdiksi liikuntasektorin tulosohjausmallissa havaittiin vuorovaikutteisen ja sopimusajatteluun perustuvan ohjauksen puute, epäselvyys tulosarvioinnin vaikutuksesta päätöksentekoon sekä se, että ministeriötasolta ei välity riittävän selvää kuvaa tavoitelluista tulosohjauksen piirteistä ja niiden merkityksistä tulosohjauksen toteuttamiselle.
  • Tierala, Tuomas (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksen aiheena on Työväen Urheiluliitto, nykyisin Työväen Urheilu ja Liikunta, TUL, sekä sitä koetelleet muutokset. Tutkimus käsittelee suomalaisen työväen liikunnan kestävyyttä ja muutoksia ja pyrkii sijoittamaan ne historialliseen kontekstiinsa. Historiallinen konteksti ja tarkastelun alla olevat useat muutokset luovat pohjaa varsinaisen tarkemman analyysin alla olevaa 1993 tapahtunutta suurta järjestömuutosta ja Suomen Liikunnan ja Urheilun, SLU, syntyä varten. Tutkimus selvittää kuinka TUL:n aatteellinen perintö ja sen ylläpitäminen näkyivät järjestön omissa julkisissa kannanotoissa TUL-lehdessä vuosina 1989-1994 suhteessa SLU:n syntyyn. Työväen urheilu ponnisti Suomeen 1800-luvun jälkipuoliskolla samalla kun muutkin liikuntamuodot alkoivat kasvattaa suosiotaan Suomessa. Liikunta oli ennen työläisurheilun yleistymistä mielletty pitkälti ylempien kansanosien vapaa-ajan huviksi. Työläisurheilussa kuitenkin haluttiin korostetusti tuoda liikunnan kasvatuksellisia mahdollisuuksia esiin ja muokata näin kehittyvää ja kasvavaa työläisnuorisoa. Suomalaisessa työväen urheilussa aatteellisuus oli hyvin voimakkaasti läsnä ja sen tavoitteet ja arvot kiinnitettiin vastaamaan laajemman työväenluokan tavoitteita. Luokkataisteluoppi ja tasa-arvon tavoittelu lisättiin suoraan osaksi työväen urheilun ohjelmaa. Suomen liikuntakulttuurissa TUL sekä sen porvarillinen vastinpari Suomen Voimistelu- ja Liikuntaliitto, SVUL, ovat luoneet pitkäaikaisen kilpakumppanuussuhteen. Tämä vastakkainasettelu ja siitä syntynyt kilpailu ajoivat suomalaista urheilua ja jopa arjen liikuntaa kahteen erivään suuntaan. Taustalla vaikutti kipeä sisällissota ja siitä syntyneet syvä haavat. Talvisota yhdisti myös näitä kahta järjestöä ja vähensi hetkellisesti niiden erimielisyyksiä, muuta sotien jälkeen poliittinen ilmapiiri muuttui ja vaikutti myös näiden kahden kilpailijan väleihin. Koko Suomen itsenäisyyden aika, lukuun ottamatta lyhyttä talvisodan aikaista yksimielisyyttä, heijastuu suomalaiseen urheilu- ja liikuntakulttuuriin jyrkän kahtiajakautuneena TUL:n ja SVUL:n välille. Vasta 1989 alkanut prosessi SLU:n perustamiseksi ja lopulta 1994 sen toiminnan alkaminen poistivat tämän vastakkaisasettelun.