Browsing by Subject "lingua franca"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Lindstedt, Jouko (L'Harmattan, 2010)
  • Anttila, Helena (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee monikielisyyttä ja kielellisiä asenteita monikansallisella työpaikalla. Tutkimus on toteutettu arvioimalla Wolt-yrityksen työntekijöiden asennoitumista englannin kielen käyttöön työpaikalla. Työntekijöiden kieliasenteiden lisäksi työ tutkii koodinvaihdon funktioita, esiintyvyyttä ja mielekkyyttä työpaikalla. Työ käsittelee kahta tutkimuskysymystä. Ensimmäinen kysymys kartoittaa sitä, miten koodinvaihto vaikuttaa Woltin työntekijöiden kieliasenteisiin monikansallisella työpaikalla, jossa englantia käytetään virallisena työkielenä. Toinen tutkimuskysymys tarkastelee sitä, miten englannin käyttö virallisena työkielenä vaikuttaa niiden työntekijöiden työpanokseen, jotka eivät puhu englantia äidinkielenään. Merkittävimmät tutkimuksessa sovelletut teoriat liittyvät sosiolingvistiikkaan. Tutkielma nojaa Lewisin (1975) kieliasenteelliseen jaotteluun ja Giles & Ogayn (2007) teoriaan kommunikatiivisesta mukautumisesta. Tutkimuksen kannalta olennaisimmat ulottuvuudet Lewisin (1975) teoriassa ovat yleinen hyväksyntä, joka viittaa yksinkertaisesti kielenpuhujan yleiseen suhtautumiseen kieleen – pitääkö hän kielestä ja kokeeko hän sen itselleen arvokkaana. Lisäksi Lewisin (1975) teoria soveltuu tutkielmaan taloudellisen ja sosiaalisen kommunikaation merkityksen kautta. Taloudellisen ja sosiaalisen kommunikaation merkityksellisyys voidaan nähdä työntekijän halukkuutena suoriutua työtehtävistä tietyllä kielellä mahdollisimman hyvin ja oppia kieltä saavuttaakseen taloudellista hyötyä, kuten palkkaa tai parempia työtehtäviä. Giles & Ogayn (2007) kommunikatiivisen mukautumisen teorian mukaan kielenkäyttäjät aktiivisesti pyrkivät keskustelussa samalle tasolle muiden keskusteluun osaa ottavien kanssa. Koodinvaihto voidaan todeta osaksi kommunikatiivista mukautumista. Koodinvaihdon lisäksi kommunikatiiviseen mukautumiseen katsotaan kuuluvaksi kielenkäyttäjän sanavalintojen, eleiden ja sisältöjen mukauttaminen niin, että kommunikaatiosta tulee mahdollisimman tasavertaista ja yksinkertaista. Tutkimukseen otti osaa kymmenen Woltin työntekijää Tanskasta, Georgiasta, Norjasta, Virosta, Liettuasta ja Puolasta. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, jonka lisäksi dataa kerättiin taustatietolomakkeella. Tutkimukseen osallistuvat työntekijät eivät puhu suomea tai englantia äidinkielenään ja heillä on erilaisia toimenkuvia Woltilla. Taustatietolomakkeella kerättiin tietoa tutkimukseen osallistuvien työtekijöiden kielitaustasta, toimenkuvasta Woltilla ja alustavista näkemyksistä koskien englannin kielen käyttöä Woltilla. Tutkimuksessa arvioidaan Woltin työntekijöiden asenteita englannin kielen käyttöä kohtaan pääasiallisesti kuitenkin haastattelukysymysten kautta. Haastatteluissa kerätty data selventää muun muassa työntekijöiden suhtautumista englannin kielen käyttöön virallisena työkielenä, koodinvaihdon kommunikatiivisesta funktiosta ja yrityksenlaajuisen kommunikaation toimivuudesta. Analysoimalla haastattelutuloksia käy ilmi, että valtaosa työntekijöistä Woltilla kokee koodinvaihdon keskeisenä osana työntekoa monikielellisellä työpaikalla. Haastattelutulokset osoittavat, että enemmistö Woltin työntekijöistä on melko tyytyväisiä kommunikaation nykyiseen tilaan. Tutkimustulosten pohjalta voidaan päätellä, että Woltin työntekijöiden työpanos ei ole sidottu kieleen, jota he työssään käyttävät. Haastattelujen pohjalta on kuitenkin havaittavissa myös kielteisempiä lähestymistapoja monikielisyyteen työpaikalla. Työntekijät mainitsevat muiden kieli-ideologisten seikkojen ohella suhtautuvansa kriittisesti esimerkiksi kielten sekoittumiseen ja oman äidinkielen ”likaantumiseen” koodinvaihdon myötä. Haastattelutuloksien perusteella voidaan esittää myös konkreettisia kehitysehdotuksia liittyen kielikäytäntöihin Woltilla. Työntekijät nostivat esille esimerkiksi mahdollisuuden osallistua yrityksen tarjoamille englannin kielen oppitunneille. Lisäksi työntekijät tähdentävät läpinäkyvyyden ja selkeyden merkitystä yrityksenlaajuisessa kommunikaatiossa.
  • Matikainen, Toni (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielma tarkastelee Helsingin vastaanottokeskuksen Punavuoren ja Kaarlenkadun toimipisteisiin majoittuneiden arabian- ja venäjänkielisten turvapaikanhakijoiden sekä kyseisten vastaanottokeskuksien neuvonnassa työskentelevien ohjaajien näkemyksiä englannin kielen asemasta lingua franca –kielenä vastaanottokeskuksen kommunikaatioympäristössä. Erityisesti englannin kielen vaikutusta viestintätilanteisiin tarkastellaan kriittisesti: onko englanti parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi suomen kielen tai tulkkauksen käyttäminen? Kokevatko turvapaikanhakijat englannin kielen valta-aseman kyseenalaisena? Millaista englantia turvapaikanhakijat ovat oppineet vastaanottokeskuksessa? Tukeeko tällainen englanti turvapaikanhakijoiden asemaa? Koska englannin kielen käyttäminen lingua franca –kielenä liittyy vastaanottokeskuksen sisäisiin valta-asetelmiin, on tutkielman teoreettiseksi lähtökohdaksi valittu Stewart Cleggin ”circuits of power” (suom. ”vallan virtapiirit”) –teoria, jonka mukaan valtasuhteiden luonne ja vaikutus niihin toimijoihin, joita kohtaan valtaa käytetään, voidaan ymmärtää tarkastelemalla vuorovaikutussuhteita kolmen eri aspektin (engl. ”circuit”) näkökulmasta. Ylemmällä eli makrotasolla olevat kaksi aspektia koskevat ensimmäiseksi vallankäytön oikeuttavia sosiaalisia rakenteita ja toiseksi vallankäytön fyysisiä ilmentymiä, kun taas näiden kahden ylemmän aspektin vaikutuksen alla oleva alemman eli mikrotason aspekti koostuu sellaisista vallankäytön tilanteista, joissa toimijoiden kohdatessa (eli kommunikoidessa) valtasuhteet toteutuvat. Valtaa käyttävän toimijan (tai vallankäytön mahdollistavan toimijan) voisi suomentaa ”portinvartijana” (engl. ”obligatory passage point”), johon kaikkien muiden toimijoiden on vedottava pystyäkseen käyttämään makrotasolla koodattua valtaa. Portinvartijan identiteetti ei rajoitu ainoastaan henkilöiksi miellettäviin toimijoihin, vaan se voi myös olla jotain abstraktia. Tämä tutkielma käsittelee englannin kieltä portinvartijana, sillä ilman sen käyttöä mikrotasolla ei makrotason vallankäyttö ole mahdollista vastaanottokeskuksessa. Toimijoiden puutteellisen kielitaidon vuoksi englanti on kuitenkin hyvin ongelmallinen portinvartija, eikä valtaa pystytä käyttämään sen kautta yhtä tehokkaasti, kuin jos vallan välineenä olisi jokin toinen kieli (kuten turvapaikanhakijan äidinkieli) tai viestimisen moodi, kuten tulkkaus. Englanti on kuitenkin ainoa turvapaikanhakijat yhdistävä kieli, eikä vastaanottopalveluiden esiasteisen luonteen vuoksi suomea voida käyttää. Lisäksi tulkkauksen laajemmassa käytössä tulevat vastaan taloudelliset ja muut käytännön esteet. Tutkielma toteutettiin kyselylomakkeiden avulla, jotka jaettiin turvapaikanhakijoille (eli ”asiakkaille”) ja ohjaajille loppukeväästä 2017. Tulokset analysoitiin kvalitatiivisesti kokoamalla ne eri teemojen alle. Selvisi, että asiakkaat suosisivat mieluiten joko suomen kielen suurempaa roolia viestinnässä tai omankielisten tulkkien käyttöä. Englanti koettiin yleisesti joko neutraalina työkalukielenä tai esteenä suomen kielen laajemmalle käytölle; lisäksi jotkut kokivat, että ohjaajat tapaavat käyttää juuri englantia oletusarvoisena kielenä. Toisia asiakkaita käytetään usein tulkkeina tilanteissa, joissa tulkattava asiakas ei osaa englantia, mutta toimivinta näyttäisi asiakkaiden mielestä olevan, jos paikalla neuvonnassa olisi aina ammattimainen tulkki. Ohjaajat kertoivat käyttävänsä mieluiten englantia suullisessa viestinnässä ja antoivat esimerkkejä usein asiakkaille toistettavista englanninkielisistä sanoista, joista monet ovat yksinkertaistuksia monimutkaisemmista käsitteistä tai ilmauksista. Ohjaajat ilmaisivat tiedostavansa, että suomen kielen käyttäminen voisi olla hyödyllisempää asiakkaiden kannalta, mutta käytännön syihin vedoten moni silti koki englannin kielen tärkeämpänä. Tutkielman tulosten perusteella olisi suositeltavaa, että suomen kielen asemaa painotettaisiin enemmän vastaanottokeskuksen neuvonnassa. Etenkin englantia ennestään osaamattomille asiakkaille voisi opettaa yksinkertaisen englannin sijaan yksinkertaista suomea, jotta puutteellisena portinvartijana toimiva lingua franca –englanti vaihtuisi asiakkaiden kannalta hyödyllisempään kieleen. Suomen kielen kurssien roolia asiakkaiden sekä lyhyt- että pitkäaikaisen hyvinvoinnin takaajina ei voi myöskään korostaa liikaa ja olisi hyvä, jos kursseille pääsemistä helpotettaisiin ja kurssien saatavuutta parannettaisiin. Lisäksi vastaanottokeskustyöhön palkattavien ihmisten laajempaa kielitaitoa voisi korostaa.
  • Lindstedt, Jouko (Universala Esperanto-Asocio, 2010)
  • Jauhola, Anna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan venäjän kielen käyttöä lingua francana Suomessa, etenkin rakennustyömailla Uudellamaalla. Tavoitteena oli selvittää venäjän kielen asemaa kulttuurienvälisen kommunikaation kielenä ulkomailla (Venäjän ulkopuolella) - niin entisen Neuvostoliiton maissa kuin Euroopassakin ja etenkin Suomessa. Venäjän kielen esiintyminen kulttuurienvälisenä kielenä on kytketty venäjän kielen deideologisaatioon ja kommodifikaatioon. Nimenoman kommodifikaatio (kielen ymmärtäminen symbolisena pääomana) kehittää uuden motivaation kielen oppimiseen vieraana kielenä, kulttuurienvälisen kommunikaation kielenä, lingua francana. Päätavoitteena oli selvittää venäjän kielen käyttöä ja asemaa tällaisessa monimuotoisessa ja monikulttuurisessa sekä lingvistisestä näkökulmasta vähän tutkitussa yhteisössä kuten rakennusmiehet Suomessa. Tutkimuskirjallisuuden tarjoaman tiedon pohjalta kirjoitan venäjän kielen asemasta entisissä Neuvostoliiton maissa ja sen asemasta nykymaailmassa eri aloilla, kuten matkailu-, terveydenhuolto- ja koulutusalalla. Myös venäjän kielen kommodifikaatiota on tarkasteltu uutena motivaationa venäjän kielen oppimiseen. Tutkimuskysymyksiä ei tarkastella työssä vain yhdestä näkökulmasta, vaan käyttämällä montaa eri menetelmää ja lähestymistapaa. Tällaisen yhdistelmän avulla voidaan nähdä tilanne eri näkökulmista täyden kuvan saamiseksi. Kaikki käytetyt menetelmät ovat antaneet minulle mahdollisuuden kerätä materiaalia, jonka avulla voidaan tarkastella kysymystä eri näkökulmista. Ne tekivät tuloksista myös strukturoituja ja järjestelmällisiä. Kerätty materiaali analysoitiin sekä ulkopuolisesta että sisäisestä näkökulmasta. Kaikkien menetelmien tulokset (haastattelut, lomakkeet ja lingvistisen maiseman tutkimus) jätettiin vastaavasti kahteen ryhmään. Analyysin pohjalta saatu kuva näyttää nykyhetkistä venäjän kielen käyttöä ja tarvetta rakennustyömailla Uudellamaalla. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että venäjän kieli täyttää kulttuurienvälisen kielen, lingua francan asemaa rakennustyömailla Suomessa, etenkin entisistä Neuvostoliiton maista tulijoiden keskellä. Suuressa osassa työmaissa menestyksekäs kommunikaatio ja työn tehokkuus riippuu muun muassa venäjän kielen käytöstä lingua francana. Venäjän kielen kommodifikaatio, deideologisaatio ja kulttuurista irtoaminen avaa uuden motivaation kielen oppimiseen Suomessa, ei pelkästään venäläisen kulttuurin takia, vaan kulttuurienvälisen kommunikaation tukemisen vuoksi.