Browsing by Subject "logistiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Äijälä, Jani (Helsingin yliopisto, 2014)
    The aim of the thesis was to make customer satisfaction research about change of the logistical structure in aftermarket of Agritek Oy. Customer satisfaction survey was made for retailers of Agritek Oy. Year 2012 Agritek Oy started piloting straight deliveries from factory to retailers. Shortly the new model deliveries started to be normal routine of some retailers. Thesis was made to find out how these straight deliveries impact retailers day to day business. The research was divided in several periods. In first and second periods retailers answered to customer satisfaction surveys. Both of these first and second period surveys was made as open-ended and closed-ended question surveys. Delivery times were researched in third period. Delivery time data was collected during one and a half years. Satisfaction surveys indicated that there is a need for development in tracking of delivery, delivery times, order process and order deadline. Delivery time research indicated that there is a need for development of delivery times for several retailers. For several retailers the delivery time is minimum three days. In spare part business this kind of delivery time is too long. The most important targets of development are availability of traceability information, modification of ordering process and shortening of delivery times. Agritek Oy has opportunity to significantly increase customer satisfaction by improving company’s operational model. There is a need of assistance from CNH if company wants to improve delivery times. CNH has opportunity to improve the delivery times to retailers by remodeling the freight contracts. Cooperation between CNH and Agritek Oy is needed for increasing the reliability of delivery and customer satisfaction level of aftermarket.
  • Temisevä, Juuso (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten logistiikkapalvelun tarjoajat voivat parantaa maatilayrittäjille tuottamaansa lisäarvoa viljankuljetuksissa teollisuudelle tai kaupan varastoon. Ongelman ratkaisemiseksi pyrittiin ensin ymmärtämään suurten Suomessa toimivien maatalousyrittäjien viljakuljetusten valintaa selvittämällä mitkä tekijät valintaan vaikuttavat ja mitkä tekijät koetaan tärkeimmiksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui aiempien logistiikkapalvelun valintaan liittyvien tutkimusten perusteella valitusta resurssiperusteisesta teoriasta ja kilpailuedun saavuttamisesta. Maatiloja tarkasteltiin yrityksinä, jotka rakentuivat aineettomista ja aineellisista resursseista ja kyvykkyyksistä, joita kohdentamalla ne pyrkivät mahdollisimman hyvään tulokseen. Teorian mukaan yritykset ovat resurssien ja kyvykkyyksien suhteen heterogeenisiä, jolloin ulkoisesti samankaltaiset tilat voivat toimia eri tavoin. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisesti teemahaastattelujen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluina kymmeneltä yli 140 hehtaaria peltopinta-alaa viljeleviltä tiloilta. Tilat sijaitsivat Etelä- ja Lounais-Suomen alueilla. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen saatua materiaalia analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittelun avulla. Valintaan vaikuttavat tekijät olivat toisistaan riippuvaisia, mutta haastattelujen perusteella logistiikkapalvelun tarjoajan valinnan pääpaino jakautui kahden tekijän välille: palvelun tasoa korostaviin ja palvelun hintaa korostaviin maatilayrityksiin. Palvelun tasoa korostavat kokivat hintojen olevan jo niin kilpailtuja, ettei pienien hintaerojen takia kannattanut riskeerata palvelun joustavuutta ja ammattimaisuutta. Hintoja korostavat kilpailuttivat pääasiassa vain jo entuudestaan hyväksi todettuja yrityksiä. Kuljetusyrityksen valinnassa suurimmat ongelmat ja kehittämisen kohteet ovat informaation kulun nopeuttamisessa ja sen säännöllisyyden parantamisessa. Lisäksi palvelun hintaa korostaville voidaan tuottaa lisäarvoa palkitsemalla viljakuorman lastauksen nopeus ja palvelun tasoa korostaville voidaan tuottaa lisäarvoa huomioimalla tilakohtaiset rajoitteet.
  • Mäkinen, Ilkka (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää miten logistiikkapalveluita ostavan yrityksen logistiikkapalveluntarjoajan valintaprosessia voisi kehittää tehokkaiden kumppanuuksien aikaansaamiseksi. Tarkastelussa on ostavien yritysten ja palveluntarjoajien näkökulma. Tutkimus on laadullinen ja sen aineistonhankinnassa hyödynnetään menetelmänä puolistrukturoitua haastattelua. Logistiikan ulkoistamisen trendi on laajentunut kattamaan yhä laajempia ja syvempiä kokonaisuuksia yritysten toimitusketjuista viime vuosikymmeninä. Kumppanuudet ovat siis yhä tärkeämpiä ja niiden muodostamiseen käytetään yhä enemmän huomiota ja varoja. Näin olleen aihe on ajankohtainen ja sen syvempi tutkiminen voi auttaa luomaan ideoita, työkaluja ja menetelmiä parempaan logistiikan johtamiseen. Tuloksista ilmeni, että tehokas valintaprosessi edellyttää seuraavia vaiheitea: palveluiden määrittely, informaation pyynnöt, tarjouspyynnön, palveluntarjoajien arvioinnin ja valinnan, sekä sopimuksen. Ostajayrityksen tulisi myös kommunikoida yhä vahvemmin palveluntarjoajan sitoutumisen ja korkean palvelutason tuomat hyödyt. Ostajien tulisi myös selkeästi esittää näistä suhteista saatavat konkreettiset hyödyt palveluntarjoajille. Palveluntarjoajien arviointiin käytettävien työkalujen ja kriteereiden tulisi myös olla laajempia ja monipuolisempia. Ne tulisi myös ulottaa palvelemaan valintaprosessista seuraavaa kumppanuussuhdetta.
  • Kajolinna, Tuula (Teknologian tutkimuskeskus VTT, 2016)
  • Haapasaari, Arja (Helsingfors universitet, 2008)
    Tämän päivän yhteiskuntaa kuvaavat parhaiten sanat globalisaatio ja informaatio- ja kommunikaatioteknologian nopea kehitys. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää miten logistiikka-alan yritys voisi vastata logistiikka-alalla tapahtuneeseen ja yhä käynnissä olevaan murrokseen, yritystoiminnan globalisoitumishaasteeseen ja informaatio- ja kommunikaatioteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin logistiikka-alan ja logistiikkayrityksen historiallisia kehitysvaiheita, nykyisen kehitysvaiheen luonnetta ja kehityshaasteita. Historiallinen analyysi auttaa ymmärtämään nykytilannetta ja tukee tulevaisuuden vaihtoehtojen kehittelyä. Tavoitteena oli selvittää miten logistiikkayritys voisi kehittää liiketoimintamallejaan ja asiakasyhteistyötään. Arvonmuodostus on keskeinen tekijä yritysten välisessä yhteistyössä. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään tekijöitä, jotka vaikuttavat logistiikkayrityksen asiakkaalleen tarjoaman palvelun käyttöarvoon. Vaikka tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita logistiikkayrityksen ja sen tietyn asiakkaan yhteistyöstä ja yhteistyön kehittämisestä pyrittiin löytämään paikallisessa toiminnassa ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää laajemminkin. Tavoitteena oli selvittää millaisia askeleita logistiikkayritys voisi realistisesti ajatellen ottaa liiketoimintamallin kehittämisessä ja asiakasyhteistyön syventämisessä ja etenemisessä yhteiskehittelyn suuntaan. Yhteiskehittelytyö tapahtuu yrityksen, asiakkaan ja tuotteiden tai palvelujen rajapinnassa ja edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta niiden kaikkien välillä. Tutkimusta voidaan luonnehtia laadulliseksi tapaustutkimukseksi. Tutkimusta voidaan edelleen luonnehtia interventiotutkimukseksi sen vuoksi, että logistiikkayrityksen ja asiakasyrityksen edustajien haastatteluissa toteutettiin kevyitä interventioita. Tutkimuksen aineisto koostui haastatteluaineiston lisäksi yritysten järjestämän yhteistyöpalaverin keskusteluaineistosta. Tutkimuksen aineiston analyysin perusteella voidaan päätellä, että tutkimuksen kohteena oleva logistiikkayritys elää hyvin pitkälti tuotekeskeisessä massatuotantomaailmassa. Yritys pyrkii kuitenkin kehittämään yhteistyössä asiakkaan kanssa arvokeskeistä liiketoimintamallia ja yhteiseen kehittelyyn perustuvaa tuotantotapaa. Eri liiketoimintamallit edellyttävät erilaista vuorovaikutusta osapuolten välillä. Arvokeskeinen liiketoimintamalli ja organisaatiorajat ylittävä yhteiskehittely vaativat dialogia, kykyä kommunikoida yhteistyöhön kytkeytyvistä asioista. Kommunikaatiotyyppisen vuorovaikutuksen mahdollistaa yhteinen vuorovaikutuksen kohde. Yhteinen logistiikkaprosessi voisi toimia potentiaalisena yhteisenä kohteena ja yhteiskehittelyn lähteenä dialogiin osallistuville yritysten edustajille.