Browsing by Subject "lokalisointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Raussi, Leevi (Helsingfors universitet, 2017)
    This thesis focuses on the localization of Japanese rhythm games in the United States and Europe. While the Western Guitar Hero and Rock Band rhythm game series enjoyed huge popularity among people around 2005–2010, the few Japanese rhythm games that were localized in the West during this period were, in general, not able to break through to mass appeal. This study’s aim is to shed light on the reasons why only few Japanese rhythm games have managed to get popular in the West. Concentrating on music used in these rhythm games localized from Japan, the study analyzes seven rhythm games’ localization strategy in regards to their decisions to either change the songs used in a game or to keep the original soundtrack unchanged. The study divides the used localization strategies into three categories: 1) fully localized, 2) partially localized, 3) not localized. The successfulness of the used localization strategy is then evaluated in relation to whether the rhythm game has received sequel localizations in the West. The second part of the study consists of analyses of three surveys aimed at the following three demographics: 1) Japanese Taiko no Tatsujin players, 2) Finnish digital game players, 3) Finnish anime/manga fans. The objectives of the three surveys were to get an understanding of people’s reasons to play rhythm games and what kind of music respondents wanted to be used in rhythm games. The study finds that the most successful localizations of Japanese rhythm games used lesser amount of localization for the rhythm game’s song list. The results from the two Finnish surveys also support this view. The three surveys also indicate that the music used in a rhythm game plays a key factor with original music composed specifically for the game gathering strong support across all three surveys. The thesis concludes with arguing that while the used music might not be the sole reason that decides the fate of a localized rhythm game, its importance should not be disregarded.
  • Kajanto, Teija (Helsingfors universitet, 2016)
    Yritysten kansainvälistymisen myötä monikielinen kommunikaatio tulee osaksi yritysten markkinointistrategiaa. Digitaalinen markkinointi ja sen osana yrityksen omat verkkosivut ovat niin suurten kuin pientenkin yritysten nykypäivää. Kääntämisen näkökulmasta enää ei puhuta yksinomaan mainonnan kääntämisestä, vaan monikielisestä kaupallisesta viestinnästä ja sen käännösstrategioista. Kääntäjä ei tee käännösstrategisia päätöksiä yksin, vaan noudattaa yrityksen valitsemaa markkinointistrategiaa ja toimii omaa kohdekulttuurista ja -kielellistä taitoa hyödyntäen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kulttuurinen adaptaatio voidaan ottaa huomioon yrityksen monikielisessä kommunikaatiostrategiassa. Kun tietää, millaisia käännösstrategioita yritykset voivat käyttää ja mihin asioihin niiden tulisi kiinnittää huomiota, on paikallisen kuluttajan tai ostajan suostuttelu tehokkaampaa. Verkkosivujen erilaisten adaptaatiotasojen ja -keinojen tunnistaminen ja valinta auttavat sopeuttamaan kaupallinen viestintä paikalliseen kulttuuriin ja kohdesegmenttiin. Näin yrityksen imago ja tuotteiden myyminen puhuttelee paremmin kohderyhmää. Teoriaosassa esitellään aluksi piirteitä, joita erityisesti kaupallinen viestintä sisältää. Viestintä on erilaista yritysten välisessä ja kuluttajille suunnatussa viestinnässä. Myös toimiala ja tuotteiden luonne vaikuttavat adaptaatioon. Tarkastelun kohteeksi otetaan myös Ira Torresin esittämän tieto-/suostuttelusuhde, jonka määrä vaihtelee erilaisissa kaupallisissa teksteissä. Teoriassa esitellään Mathieu Guidèren kaupallisen viestinnän strategiat sekä keinoja adaptaation tekemiseksi. Kun puhutaan verkkosivujen mukauttamisesta paikalliseen kulttuuriin, Guidère esittää kolme päästrategiaa: standardisoitu, täysin mukautettu ja lokalisoitu kommunikaatio. Standardisoidussa kommunikaatiossa viestintä on samanlaista niin tekstin kuin siihen sisältyvien kuvien osalta. Ainoa muuttuva tekijä maasta toiseen on alueen valittu kieli. Toinen ääripää strategioista on tehdä jokaiseen maahan tai yhtenäiselle markkina-alueelle omanlaisensa kampanja tai verkkosivu. Lokalisoidussa kommunikaatiostrategiassa kaupallista viestiä voidaan mukauttaa monella tasolla ja monin eri keinoin. Verkkosivuja koskien tällöin kuitenkin yrityksen imago ja sen tuotemerkki ovat helposti tunnistettavissa adaptaatiosta huolimatta. Analyysin tutkimuskohteiksi valitsin kolme globaalisti toimivaa suomalaisyritystä, joilla on Ranskan markkinoille suunnatut verkkosivut. Komparatiivisen ja kvalitatiivisen analyysin perusteella arvioin Wipakin, Rapalan ja Polarin omia suomen-/englannin- ja ranskankielisiä sivuja keskenään. Tarkastelin valittua kommunikaatiostrategiaa ja niiden puitteissa verkkosivuilla tehtyjä muokkauksia. Teorian perusteella käytin analyysivälineinä Guidèren luokituksia peili- ja kaleidoskooppisivuihin sekä makro- ja mikrotasolla esiintyviä adaptaation keinoja. Tarkastelin myös luovan vai funktionaalisen adaptaation keinoja ja niiden ilmenemistä teksti ja kuvatasolla. Retoriikan osalta analysoin erityisesti argumentointia ja tieto-/suostuttelusuhdetta sekä tekstin deskriptiivisyyttä ja/tai preskriptiivisyyttä. Analyysini toi esiin, että Wipak oli käyttänyt standardisoidun kommunikaation strategiaa. Verkkosivut edustivat peilisivuja. Makro- ja mikrotasolla ei ollut havaittavissa merkittäviä eroja. Tuotteiden teknisen luonteen vuoksi sivusto sisälsi paljon tietoa, mutta myös suostuttelua yleisellä tasolla. Mitä yksityiskohtaisemmin tuotteita kuvattiin, sitä enemmän käytettiin ns. teknisiä ankkureita, mutta ympäröivässä tekstissä oli käytetty myös suostuttelua. Rapalan Ranskan sivusto oli luotu kokonaan uudelleen. Muokkausta oli tehty sekä makro- että mikrotasolla. Teksti ja audiovisuaalinen materiaali oli kirjoitettu uudestaan. Polarin sivusto edusti lokalisoitua kommunikaatiostrategiaa. Muokkausta oli tehty lähinnä mikrotasolla. Sivuston tematiikka säilyi kuitenkin samana kieliversioista toiseen.
  • Laine, Laura (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa selvitetään vastaanottotutkimuksen avulla suomalaisten lasten mielipiteitä Ratchet & Clank: A Crack in Time -videopelin suomenkielisestä dubbauksesta. Samalla selvitetään lokalisoinnin kokonaistarvetta tutkimalla, kuinka hyvin lapset saavat selvää alkuperäisen englanninkielisen version juonesta ja hahmojen puheesta. Oletuksena on, etteivät lapset juuri ymmärrä pelin englantia sen vaativan sanaston vuoksi ja suhtautuminen suomenkieliseen lokalisointiin on kriittistä Suomessa vallitsevien asenteiden takia. Tutkielman teoriataustana käytetään pelilokalisointiprosessia sekä dubbauksen, laadun ja vastaanottotutkimuksen teorioita. Tutkimusaineistoksi pelistä valittiin englannin- ja suomenkieliset versiot kahdesta välianimaatiosta sekä noin viidestä minuutista varsinaista peliä. Englanninkielisissä videoissa oli englanninkieliset tekstitykset, ja suomenkielisten videoiden laatu oli hieman huonompi. Videoiden lisäksi tutkimusta varten laadittiin kaksiosainen suomenkielinen kyselylomake, jonka osiot oli jaettu videoiden mukaan alaosioihin. Englanninkielistä osuutta koskevat monivalintakysymykset käsittelivät pääasiassa pelin tapahtumia, ja suomenkielisen osuuden lomakkeessa vastaajia pyydettiin arvioimaan lokalisoinnin eri ominaisuuksia, kuten ääninäyttelyä, huumoria sekä yleistä selkeyttä. Lopuksi vastaajilta kysyttiin mielipidettä kieliversioiden eroista ja mieluisampaa versiota. Vastaanottotutkimus pidettiin 21.10.2015 Kellokosken koulun 6B-luokan 19:lle oppilaalle. Koeyleisö katsoi ensin englanninkieliset videot yksi kerrallaan ja vastasi englanninkielisen osion monivalintakysymyksiin. Sen jälkeen oppilaat katsoivat videot uudelleen suomeksi ja arvioivat dubbauksen eri ominaisuuksia sekä vastasivat lopuksi kokoaviin kysymyksiin. Analyysissä havaitaan, että oppilaat ymmärsivät hyvin vähän pelin englanninkielisestä versiosta, sillä enemmistö oppilaista vastasi oikein vain neljään 14:stä kysymyksestä. Oppilailta siis katosi paljon pelikokemukselle ja tarinalle tärkeitä elementtejä, kuten vitsejä ja hahmojen motiiveja. Tulokset olivat kuitenkin parempia, jos puheen tukena oli visuaalista informaatiota. Lisäksi huomataan, että dubbauksen vastaanotto oli enimmäkseen positiivinen ja arvio siitä keskimäärin hyvä. Dubbausta ja pelin ohjeita pidettiin suhteellisen selkeinä sekä ääninäyttelyä ja huumoria vähintään keskitasoisina, eivätkä tekniset seikat, kuten huulisynkronia, häirinneet koeyleisöä. Huumori oli kuitenkin koeyleisön mielestä dubbauksen selkeästi heikoin kohta. Dubbaus ei siis ollut täydellinen, mutta tarpeeksi hyvä miellyttämään koeyleisön enemmistöä. Vastausten mukaan enemmistö pitikin suomenkielistä versiota parempana, koska he ymmärsivät pelistä enemmän ja pelaaminen suomeksi tuntui heistä luonnollisemmalta. Suurin osa oppilaista ei lisäksi nähnyt suurta eroa kieliversioiden välillä, vaikka joidenkin mielestä versiot tuntuivat erilaisilta kielieron vuoksi. Osa koeyleisöstä valitsikin englannin sen "aitouden" tai dubbauksessa ärsyttäneiden seikkojen vuoksi. Tuloksiin vaikutti myös suomenkielisten videoiden huono laatu, jonka pieni osa oppilaista tulkitsi lokalisoinnin ominaisuudeksi. Tutkielman perusteella voidaan siis sanoa, että lapsille tehtyjen pelien lokalisointi näyttäisi olevan tarpeen, jotta ainakin pienet ja kieltä taitamattomammat lapset voivat nauttia niiden tarinoista. Lisäksi A Crack in Timen suomenkielinen dubbaus miellytti suurinta osaa koeyleisöstä, joten lokalisointi oli ainakin sen osalta onnistunut.
  • Riionheimo, Alina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämän maisterintutkielman aihe on verkkokauppatekstien kääntäminen. Tutkimusaineistona käytän Zooplus-verkkokaupan saksankielistä ja suomenkielistä versiota. Zooplus on saksalainen eläintarvikkeita myyvä verkkokauppa, joka toimittaa tuotteita ympäri Eurooppaa (Zooplus 2020a.) Olen rajannut tutkimusaineistoni niin, että aineistossani on molemmista kieliversioista koiratarvikeosastolta 17 kategoriaa, alakategoriaa ja tuotesivua. Tutkin Zooplussan suomenkielisessä versiossa esiintyviä käännösratkaisuja ja sitä, miten mainostekstien kääntäminen ja lokalisointi näkyvät niissä Tutkielman alussa esittelen verkkokauppaa ja lemmikkieläimiä koskevaa lainsäädäntöä. Teoreettinen viitekehys koostuu mainostekstien kääntämisestä ja lokalisoinnista. Tutkimukseni perustuu kääntämisen deskriptiiviseen tutkimukseen, ja tutkimusmetodina on vertaileva tutkimusmetodi. Käännösratkaisuja tarkastelen Pymin (2016: 220) seitsenkategorisen käännösratkaisutypologian pohjalta. Aineistossa ilmenee neljään käännösratkaisutypologian pääkategoriaan kuuluvia ratkaisuja. Kaikkia teorialuvussa esiteltyjä mainostekstien kääntämiseen kuuluvia piirteitä ei esiinny aineistossa. Tähän luultavasti vaikuttaa se, että vaikka verkkosivut voivatkin olla yksi mainonnan muoto (Munday 2004: 199), eivät verkkokaupat edusta niin sanottuja perinteisiä mainoksia. Aineistossa esiintyy myös lokalisointiin liittyviä seikkoja. Verkkokauppatekstien kääntämisen tutkimusta voisi laajentaa vertaamalla useampia saman verkkokaupan kieliversioita keskenään. Toinen mahdollisuus olisi verrata useamman eri verkkokaupan suomenkielisiä versioita. Nämä verkkokaupat voisivat olla joko saman tai eri alan verkkokauppoja.
  • Könni, Outi (Helsingfors universitet, 2016)
    Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten lokalisointi näkyy Auto Bild Suomi -lehden kääntämisessä. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan kääntämistä sen tarkoituksesta ja päämäärästä käsin. Aluksi tutkimuksessa käsiteltiin aiheen kannalta keskeisiä käännösteorioita. Tämän jälkeen lokalisoinnin käsitettä valotettiin eri näkökulmista. Tässä tutkimuksessa lokalisointi nähdään laajana käsitteenä, jolla tarkoitetaan kaupallisen aineiston sopeuttamista uudelle kohdealueelle ja joka on osa kaupallista kenttää, alue, jolla toisensa kohtaavat tuotekehittely, myynti ja markkinointi, juridiset näkökohdat sekä toiminnan johtaminen. Auto Bild- ja Auto Bild Suomi -lehti ovat aikakauslehtiä ja moottorialan lehtiä. Auto Bild Suomi -lehteä tehdään saksalaisen Auto Bild -lehden lisenssillä. Osa lehdessä olevista jutuista käännetään emolehdestä, osan kirjoittavat suomalaiset toimittajat. Tutkimusaineisto koostui viidestä vuoden 2015 syys-lokakuussa ilmestyneestä lehdestä, joista neljä on saksankielisen Auto Bild -lehden numeroita ja yksi suomenkielisen Auto Bild Suomi -lehden numero. Analyysiosiossa käsiteltiin neljää esimerkkiä, jotka valittiin siten, että niissä näkyvät lokalisoinnin eri ulottuvuudet. Lokalisointi näkyy tutkimusaineistossa monella tasolla: käännettävien artikkeleiden valikoinnissa, esiteltävien autojen valikointina, lainsäädäntöön liittyvien erojen huomioon ottamisena, erilaisten lukujen ja suureiden muuttamisena ja kulttuurisena sopeuttamisena. Kaupallisena toimijana aikakauslehti on sopeutettava kohdealueelle, mikä tarkoittaa muun muassa taloudellisten ja juridisten näkökohtien huomioon ottamista. Tässä toteutuvat lokalisoinnin perusperiaatteet.