Browsing by Subject "lukijapaikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Salokanto, Salla (Helsingfors universitet, 2017)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan blogikirjoitusten lukijapaikkoja ja kommentoijien suhtautumista niihin. Lukijapaikka on tekstiin rajautuva vastaanottajan tila, jota rajaavat tekstin vastaanottajaan suuntautuvat oletukset. Tutkielman aineistona on 12 blogikirjoitusta kommentteineen. Kuusi tekstiä on peräisin yksityishenkilön kirjoittamasta opetusalan blogista ja kuusi institutionaalisesta opetusalan blogista. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia lukijapaikkoja näiden kahden blogin blogikirjoituksiin hahmottuu. Lukijapaikka on monitasoinen käsite, ja sitä tarkastellaan muun muassa blogikirjoitusten esisopimusten, tekstiin muotoutuvien sisä- ja ulkoryhmien, puhuttelujen sekä direktiivien kautta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, kuinka blogikirjoitusten kommenteissa suhtaudutaan pohjatekstin lukijapaikkojen rajauksiin: Millaisiin lukijapaikkojen rajauksiin otetaan kantaa? Millaisin keinoin? Tutkielmassa kommentit on jaoteltu kolmeen kategoriaan: 1) Kommentissa tuetaan tekstin lukijapaikkojen rajauksia 2) Kommentissa kyseenalaistetaan jokin pohjatekstiin hahmottuva lukijapaikka 3) Kommentissa ei oteta kantaa tekstin lukijapaikkoihin. Tämän jaottelun pohjalta tarkastellaan eri kategorioille tyypillisiä kielenpiirteitä sekä sitä, millaiset lukijapaikan rajaukset kirvoittavat kunkin kategorian kommentteja. Keskeisiksi tarkastelun kohteiksi nousevat evaluointi, suhtautumisen ja kohteliaisuuden keinot, persoonailmausten vaihtelu, oman kokemuksen käyttäminen argumenttina sekä moniäänisyyteen suuntautumisen tavat eli dialoginen laajentaminen tai supistaminen. Tutkielmassa osoitetaan, että eri kategorioiden kommenteissa käytössä ovat osin erilaiset kielelliset keinot. Lisäksi havaitaan, että blogikirjoituksen lukijapaikan rajauksen tavat vaikuttavat siihen, millaista kommentointia kirjoitus verkossa kirvoittaa. Ristiriitaisia, tiukkaan rajattuja tai kielteiseksi hahmottuvia lukijapaikkaa kyseenalaistetaan aineistossa eniten. Löyhärajaisia tai neutraaleja lukijapaikkoja ja blogikirjoituksessa ylläpidettyä etäkohteliaisuutta taas seuraa objektiivisuuteen pyrkivä kommentointi. Sen sijaan blogikirjoituksen aiheella ei tässä aineistossa ole yhtä havaittavaa vaikutusta siihen, millaisia kommentteja tekstit saavat.
  • Ruotsalainen, Kristiina (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielma käsittelee Jarkko Martikaisen rocklyriikoissa tapahtuvaa persoonanvaihtelua ja sen vaikutusta kappaleiden puhujan ja kuuntelijan väliseen suhteeseen. Persoonanvaihtelulla tarkoitan ilmiötä, jossa käytetty persoonaviittaus vaihtuu kesken tekstin, vaikka se kontekstin perusteella näyttäisi viittaavan ensin käytetyn kanssa samaan referenttiin, tai tapauksia, joissa persoonaviittaus vaihtuu kahden muuten identtisen säkeen välillä. Tutkielman aineistona on yhteensä 117 rocklyriikkaa, joista 73 on julkaistu Martikaisen YUP-yhtyeen levyillä ja 44 taas lauluntekijän soolotuotannossa. Tarkoituksenani on ensinnä selvittää, millaisia puhujan ja kuuntelijan väliseen suhteeseen liittyviä merkityksiä kappaleissa persoonanvaihtelun keinoin luodaan, ja toisaalta tarkastella, onko noissa merkityksissä eroja YUP:n kappaleiden ja soololyriikoiden välillä. Fennistiikan mittavan persoonatutkimuksen (mm. Lea Laitinen, Marja-Liisa Helasvuo) lisäksi hyödynnän tutkielmassani esimerkiksi M. A. K. Hallidayn systeemis-funktionaalisen kielioppiteorian ajatusta kielen interpersoonaisesta metafunktiosta, kognitiivisen kieliopin näyttämömallia sekä Pekka Pällin ajatuksia kielen keinoin luoduista sisä- ja ulkoryhmistä. Merkittävään rooliin nousevat myös lyriikantutkimuksen retorisen ja mimeettisen minän käsitteet ja kuuntelijan paikkaa hahmoteltaessa esimerkiksi lukijapaikan sekä proosan sisäislukijan ja yleisön käsitteet. Tutkielmassani tarkoitan puhujalla lähinnä retorista minää ja kuuntelijalla taas tämän vastapariksi asettuvaa tekstiin konstruoitua kuuntelijaa. Tutkielmassa jaan aineistoni persoonanvaihtelun pääasiallisen funktion perusteella neljään eri ryhmään. Näissä kategorioissa persoonanvaihtelu 1) johdattaa kuuntelijaa tekstin tunnelmaan. 2) samastuttaa kuuntelijaa tekstin minämuotoiseen puhujaan. 3) nostaa kappaleen teeman esiin. 4) rakentaa sisä- ja ulkoryhmiä. Nollapersoona on aineistossani kategoriasta riippumatta yleisimmin vaihteluun osallistuva persoona. Persoonanvaihtelun kannalta merkittävimmät erot eri kategorioiden välillä näkyvätkin keskenään vaihtelevien persoonien määrässä: kategorioissa 1 ja 2 merkityksen luomiseen riittää usein kaksikin persoonaa, kun taas ryhmissä 3 ja 4 niitä käytetään lähes poikkeuksetta enemmän, ja usein käytössä onkin jopa yli puolet suomen persoonajärjestelmän jäsenistä. YUP:n ja soolotuotannon väliset erot taas reaalistuvat selkeimmin tekstissä minämuotoisena näkyvän mimeettisen minän ja retorisen minän välisessä suhteessa sekä siinä, miten sisä- ja erityisesti ulkoryhmistä puhutaan.