Browsing by Subject "lukukokemukset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Laakkonen, Tanja (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkin pro gradu -työssäni kaunokirjallisuuden herättämiä myötätunnon kokemuksia nuorissa lukijoissa ja asiantuntijalukijoissa. Aineisto koostuu 17:n yläkoulun yhdeksäsluokkalaisen vastauksista kahteen myötätunnon heräämistä lukiessa käsittelevään tehtävään. Käytän vertailtavana aineistona 9:n ammatikseen kirjallisuuden parissa työskentelevän, korkeasti kirjallisuuden alalta koulutetun henkilön vastauksia samoihin tehtäviin. Tutkimukseni on luonteeltaan empiirinen, ja pikemminkin laadullinen kuin määrällinen. Tehtävissä käytettävät tekstit ovat noin yhden luvun mittaiset katkelmat kirjoista Joel Lehtosen Rakastunut rampa (1922) ja Riikka Pulkkisen Totta (2010). Tutkimuksessani selvitän, millaiset kohdat kaunokirjallisessa tekstissä herättävät yhdeksäsluokkalaisten ja aikuisten asiantuntijalukijoiden myötätunnon kokemuksen ja miksi. Vertaan, ovatko myötätunnon heräämisen syyt samankaltaisia ihmisten iästä ja lukemiseen harjaantuneisuudesta huolimatta. Tarkastelen myös, herääkö myötätunto enemmän silloin, kun on kysymyksessä uudempi teksti vai koskettaako vanhempi teksti nykylukijaa yhtä lailla. Ne nuoret lukijat, jotka eivät koe myötätuntoa lukiessaan Totta-tekstiä, eivät perustele myötätunnon kokemuksen puutetta millään tavalla. Asiantuntijalukijat puolestaan perustelevat myötätunnon heräämättömyyttä tekstistä nousevilla syillä: tekstiltä odotetaan koskettavuutta ja kritisoidaan tekstin kirjoittajan kyvyttömyyttä tavoittaa lukijan tunnemaailma. Rakastuneen ramman herättämiä myötätunnon tunteita eritellessään usea asiantuntijalukija perustelee kirjallisuudentutkimuksen käsittein, esimerkiksi ilmaus, päähenkilö ja lukija. Vastaavia käsitteitä ei nuorten lukijoiden vastauksista löydy. Tutkimuksen perusteella lukemisen vähäinen tai runsas kokemus ei näytä vaikuttavan myötätunnon kokemiseen kummassakaan tekstissä. Myöskään se, onko teksti vanha klassikko vai nykykirjallisuutta, ei näy aineistossa kovinkaan paljon. Vanhempi klassikkoteos saa aineistossani jonkin verran enemmän myötätunnon kokemuksia aikaan kuin nykykirja. Suurempi osa aineiston kaikista vastaajista kokee myötätuntoa. Totta-tekstiä lukiessaan 2/3 sekä nuorista että aikuisista kokee myötätuntoa, ja Rakastunutta rampaa lukiessaan 5/6 kaikista vastaajista kokee ainakin johonkin tekstin kohtaan liittyvää myötätuntoa.
  • Holma, Marja-Sirkku; Huovinen, Leena (Helsingin yliopisto, 2006)
    Verkkari 2006 (9)
  • Omaheimo, Jussi; Rahikainen, Esko; Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2005)
    Verkkari 2005 (1)
  • Nordman, Leena (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (4)
  • Harju, Julia (Helsingin yliopisto, 2020)
    Nuorten lukemisessa on tapahtunut suuri muutos 2000-luvulla uudenlaisten tekstimuotojen vallatessa vapaa-ajan käytöstä yhä suuremman osan. Perinteisen kirjallisuuden lukeminen on vähentynyt ja nuorten lukutaidoissa on tapahtunut heikentymistä viime vuosina. Tutkielmassa tarkastellaan nuorten lukuhalun ilmentymisiä ja nuorten lukemisen kulttuureja muistitietoaineiston kirjoitusten pohjalta. Työn lähtökohtana on oletus siitä, että lukuhalu ja lukukokemukset ovat kollektiivisia kokemuksia, joiden kautta voidaan ymmärtää ja säilyttää tämän aikakauden nuorten lukemiseen kulttuureita. Tutkielmassa käsitellään ensinnäkin sitä, mitä muutoksia lukemisen kulttuureissa on nähtävissä nuorten kirjoitusten pohjalta. Toiseksi tarkastellaan sitä, miten vapaa-ajallaan lukevien nuorten muistitietokirjoituksissa kirjoituksissa näkyy lukuhalua selittäviä tekijöitä ja mitä nämä tekijät ovat. Kolmanneksi kysytään sitä, mikä nuorten lukuhalun ilmentymissä on yhteistä ja jaettua, mutta myös tuodaan esiin vaihtelu vastausten välillä. Tutkielma sijoittuu muistitietotutkimuksen, lukuhalun tutkimuksen sekä nuorisotutkimuksen alueille. Tutkimusaineisto koostuu lahtelaisen koulun oppilaiden kirjoituksistä Elämää lukijana -muistitietokeruuseen, joka järjestettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Kirjahistoriallisen Seuran toimesta vuonna 2014. Keruukutsussa ohjeistettiin vastaajia kertomaan kokemuksistaan lukemisesta taitona, harrastuksena, elämänkaaren osana sekä sosiaalisena toimintana. Kokonaisaineistossa on 546 vastaajaa, joista 270 on lahtelaiselta koululta. Koulun aineistosta tässä tutkielmassa on tarkasteltu 83 oppilaan kirjoituksia. Lisäaineistona on käytetty saman koulun nuorten kirjoituksia tärkeimmistä lukukokemuksista. Tutkielman lähtökohdat ovat fenomenologis-hermeneuttisessa perinteessä, jossa tutkimuksen ytimessä ovat kokemus, merkitys ja yhteisöllisyys. Tutkimusmenetelminä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysia, lähilukua sekä teema-analyysia. Aineiston perusteella on nähtävissä muutoksia lukemisen kulttuureissa. Nuoret lukevat vähemmän perinteistä kirjallisuutta kuin ennen, mutta lukeminen suuntautuu yhä monipuolisempiin tekstimuotoihin. Kirjoitusten perusteella lukuhalua ilmensi viisi teemaa. Nämä teemat ovat ajanviete, itsesäätely, tiedonkeruu, eskapismi sekä olemisen tapa. Lukuhalun ilmentymät jakaantuvat eri teemojen alle hyvin tasaisesti, ja vain tiedonkeruuteeman alla on muita hieman vähemmän kirjoituksia. Ajanvieteteeman alle kuuluvat kaikki lukukokemuskertomukset, joissa lukemista kuvataan suhteellisen neutraaleilla sanoilla. Nuoret kirjoittavat lukevansa, kun ei ole muutakaan tekemistä, on tylsää tai kun vain tuntuu siltä. Itsesäätelyteemaan kuuluvat kaikki kirjoitukset, jossa lukemista määritellään ennen kaikkea mielialan säätelyn kautta. Nuoret kertovat tietoisesti lukevansa silloin, kun ahdistaa tai masentaa. Myös lukeminen itsensä rentouttamiseksi ennen nukkumaanmenoa kuuluu tähän ryhmään. Tiedonkeruuteemaan kuuluvat kaikki kirjoitukset, joissa lukuhalu ilmeni ensisijaisesti tiedonkeruun kautta. Eskapismiteemaan kuuluvat kuvaukset uppoutuvasta ja koukuttavasta lukemisesta sekä ne kirjoitukset, joissa lukeminen kohdistuu yksinomaan fantasiaan ja/tai romantiikkaan. Olemisen tapa -teemalla kuvataan viimeistä ryhmää, johon kuuluvat aineiston paljon ja monipuolisesti lukevat nuoret. Tässä teemassa lukeminen on oleellinen osa kirjoittajien elämää ja eikä se suuntaudu mihinkään tiettyyn kirjallisuudenlajiin. Aineiston perusteella on nähtävissä, että nuorten lukeminen on jakautunut voimakkaasti paljon lukeviin ja niihin, jotka eivät lue juuri lainkaan. Perinteisen kirjallisuuden lukemisesta on tullut yksi harrastus muiden joukossa, joka kiinnostaa pientä osaa nuorista.