Browsing by Subject "lukukokemus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Laakkonen, Tanja (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkin pro gradu -työssäni kaunokirjallisuuden herättämiä myötätunnon kokemuksia nuorissa lukijoissa ja asiantuntijalukijoissa. Aineisto koostuu 17:n yläkoulun yhdeksäsluokkalaisen vastauksista kahteen myötätunnon heräämistä lukiessa käsittelevään tehtävään. Käytän vertailtavana aineistona 9:n ammatikseen kirjallisuuden parissa työskentelevän, korkeasti kirjallisuuden alalta koulutetun henkilön vastauksia samoihin tehtäviin. Tutkimukseni on luonteeltaan empiirinen, ja pikemminkin laadullinen kuin määrällinen. Tehtävissä käytettävät tekstit ovat noin yhden luvun mittaiset katkelmat kirjoista Joel Lehtosen Rakastunut rampa (1922) ja Riikka Pulkkisen Totta (2010). Tutkimuksessani selvitän, millaiset kohdat kaunokirjallisessa tekstissä herättävät yhdeksäsluokkalaisten ja aikuisten asiantuntijalukijoiden myötätunnon kokemuksen ja miksi. Vertaan, ovatko myötätunnon heräämisen syyt samankaltaisia ihmisten iästä ja lukemiseen harjaantuneisuudesta huolimatta. Tarkastelen myös, herääkö myötätunto enemmän silloin, kun on kysymyksessä uudempi teksti vai koskettaako vanhempi teksti nykylukijaa yhtä lailla. Ne nuoret lukijat, jotka eivät koe myötätuntoa lukiessaan Totta-tekstiä, eivät perustele myötätunnon kokemuksen puutetta millään tavalla. Asiantuntijalukijat puolestaan perustelevat myötätunnon heräämättömyyttä tekstistä nousevilla syillä: tekstiltä odotetaan koskettavuutta ja kritisoidaan tekstin kirjoittajan kyvyttömyyttä tavoittaa lukijan tunnemaailma. Rakastuneen ramman herättämiä myötätunnon tunteita eritellessään usea asiantuntijalukija perustelee kirjallisuudentutkimuksen käsittein, esimerkiksi ilmaus, päähenkilö ja lukija. Vastaavia käsitteitä ei nuorten lukijoiden vastauksista löydy. Tutkimuksen perusteella lukemisen vähäinen tai runsas kokemus ei näytä vaikuttavan myötätunnon kokemiseen kummassakaan tekstissä. Myöskään se, onko teksti vanha klassikko vai nykykirjallisuutta, ei näy aineistossa kovinkaan paljon. Vanhempi klassikkoteos saa aineistossani jonkin verran enemmän myötätunnon kokemuksia aikaan kuin nykykirja. Suurempi osa aineiston kaikista vastaajista kokee myötätuntoa. Totta-tekstiä lukiessaan 2/3 sekä nuorista että aikuisista kokee myötätuntoa, ja Rakastunutta rampaa lukiessaan 5/6 kaikista vastaajista kokee ainakin johonkin tekstin kohtaan liittyvää myötätuntoa.
  • Uusitalo, Viola (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmani aiheena on lukupäiväkirjan käyttö suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen välineenä. Tutkin, miten lukupäiväkirja tukee opiskelijoiden luetun ymmärtämistä sekä kielen ja kirjallisuuden oppimista. Lukupäiväkirjan tehtävänantojen kautta tutkin, miten opiskelijat kuvaavat luetusta teoksesta sekä lukemisesta heränneitä tunteita, tulkitsevat ja kuvaavat lukukokemustaan sekä sitä, miten lukupäiväkirja tukee kirjaesittelyn tekoa. Tutkimuksen alussa esittelen tutkimuskysymykset sekä tutkimuksen toteutuksen. Olen toteuttanut lukupäiväkirjatutkimuksen suomalaisessa aikuislukiossa S25 Teksti ja konteksti -kurssilla, jolla käsitellään suomalaista kirjallisuutta. Tutkimusryhmä koostuu 24 opiskelijasta kahdesta eri opetusryhmästä. Tutkimus on kvalitatiivinen. Lukupäiväkirjatutkimukseni on sekä tutkiva että kuvaava tutkimus. Tutkimusmateriaalini koostuu 24 opiskelijan lukupäiväkirjoista sekä taustatietolomakkeista, 15 opiskelijan äänitetyistä kirjaesittelyistä sekä kahdesta kurssin opettajan haastattelusta. S25-kurssilla opiskelija lukee omavalintaisen suomalaisen kirjailijan kirjoittaman suomenkielisen kaunokirjallisen teoksen. Teoksesta pidetään kirjaesittely. Lukupäiväkirja on sekä tutkimusväline että kurssitehtävä. Lukupäiväkirjassa on kolme osaa, jotka opiskelija täyttää ennen lukemista, lukemisen aikana ja lukemisen jälkeen. Osat käsittelevät teoksen kuvailua, tunnereaktioiden kuvailua ja lukukokemuksen tulkintaa. Viimeisessä osassa opiskelijat antavat palautetta lukupäiväkirjan tekemisestä. Analyysiluvussa keskityn teoksen valintaan, teoksen herättämiin tunteisiin, lukukokemuksen ilmaisemiseen sekä siihen, miten lukupäiväkirja toimii esittelyyn teon tukena. Näiden tulosten perusteella pohdin, miten lukupäiväkirja tukee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetusta. Teoksen valinnan perusteet vaikuttavat teoksesta muodostettaviin odotuksiin. Teokset herättävät opiskelijoissa niin positiivisia kuin negatiivisia tunteita. Positiiviset tunteet kannustavat lukemisessa, kun taas negatiiviset tunteet voivat saada lukijan hylkimään teosta. Erityisesti teoksen kieli herättää tunteita: sopivan haastava kieli on opiskelijalle mielekäs, liian haastava kieli lannistaa ja helppo kieli joko ilahduttaa tai pitkästyttää. Opiskelijan luoman odotushorisontin toteutuminen vaikuttaa vahvasti lukukokemuksen tuntemukseen. Lukukokemukseen vaikuttavat myös lukemisen aikana heränneet tunteet sekä kyky ymmärtää teoksen aihetta, merkityksiä ja kieltä. Lukupäiväkirjoista on ollut apua esittelyn teossa. Lukupäiväkirjasta saa materiaalia esittelyyn ja se auttaa opiskelijoita ymmärtämään teosta paremmin. Opiskelijat lainaavat suoraan ja epäsuoraan lukupäiväkirjan kohtia esittelyynsä. Tutkimukseni keskeinen tulos on se, että lukupäiväkirja toimii suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen hyvänä tukena monella tapaa. Tehtävät ohjaavat opiskelijaa pohtimaan teoksen valinnan syitä, tulkitsemaan teosta sekä siitä heränneitä tunteita ja pohtimaan omaa lukukokemustaan sekä itseään lukijana. Lukupäiväkirja auttaa syventämään luetun ymmärtämistä ja ohjaa opiskelijaa pohtimaan omaa identiteettiään sekä analysoimaan itseään lukijana ja kielenoppijana. Lukupäiväkirjan ohjeita voi muokata sopivaksi erilaisiin opetustilanteisiin. Lukupäiväkirjassa voi olla laajasti erilaisia kysymyksiä tai se voi keskittyä vain tiettyihin aiheisiin. Sitä voi muokata soveltumaan kurssin sisältöihin ja opetusryhmän tasoon. Lukupäiväkirjaa voi muokata lukemattomilla tavoilla ja juuri siksi se on toimiva ja monimuotoinen väline suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen opetuksessa.