Browsing by Subject "luokkahuone"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Hietala, Miina (Helsingfors universitet, 2012)
    Tutkielmassa tarkastellaan eteläpohjalaismurteen ja yleiskielen sekä yleispuhekielen vaihtelun tilanteita ja tehtäviä luokkahuoneessa eräässä lapualaisessa alakoulussa. Tavoitteena on selvittää, millaisissa kielenkäytön tilanteissa murteen ja yleiskielen sekä yleispuhekielen vaihtelua tapahtuu ja millaisia tehtäviä sillä luokkahuoneessa on. Tarkasteltavat murrepiirteet ovat äänne- ja muotopiirteitä (esimerkiksi svaavokaali ja inessiivin pääte). Aineisto kerättiin alakoulun ensimmäisen ja toisen luokan yhdysluokasta kevättalvella 2008. Aineisto koostuu kolmesta oppitunnista, jotka on tallennettu kahdella videokameralla. Tutkimusluokalla oli 20 oppilasta, joista tyttöjä oli kuusi ja poikia neljätoista. Oppilaista seitsemän oli ensimmäisellä luokalla ja 13 toisella luokalla. Tutkimusaineisto litteroitiin keskustelunanalyyttisesti. Keskeisinä tutkimusmetodeina käytetään dialektologiaa, sosiolingvististä variaationtutkimusta sekä keskustelunanalyysia, ja tarkastelu on laadullista. Tutkimuksen alussa esitellään yleisesti murteentutkimusta luokkahuoneessa ja tutkimukseen vaikuttaneita tutkimustraditioita. Tutkielman teoriaosassa käsitellään luokkahuoneen vuorovaikutuksen piirteitä, puheen vuorottelukäytänteitä sekä kielenkäytön vaihtelua ja määritellään tutkimuksessa käytettäviä termejä sekä tutkittavia eteläpohjalaisia murrepiirteitä. Ensimmäisen analyysiluvun aluksi esitellään kielellisen vaihtelun perustapauksia sen mukaan, kuka puhuu ja miten jonkin piirteen variantti ilmenee: esimerkiksi variantti voi säilyä, vaikka puhuja vaihtuu, tai variantti voi vaihtua, vaikka puhuja säilyy. Tämän jälkeen analysoidaan luokkahuoneen kielenkäyttötilanteita kielellisen vaihtelun kannalta. Vaihtelu kasaantuu erityisesti tietynlaisiin tilanteisiin: opettajajohtoiseen opetustilanteeseen, kysymiseen, kerrontaan, toistamiseen sekä työrauhan ylläpitämiseen. Vaihtelua tapahtuu sekä opettajan että oppilaiden puheessa. Toisessa analyysiluvussa täsmennetään kuvaa kielellisestä vaihtelusta analysoimalla tarkemmin vaihtelun tehtäviä edellisessä luvussa esitellyissä tilanteissa. Ensiksikin vaihtelun avulla voidaan selventää puhetta, kun annetaan ohjetta (vain opettajan puheessa), selvitetään ongelmaa, kerrotaan uutta asiaa ja käytetään paikannimeä. Toiseksi kielellinen vaihtelu voi toimia yhtenä keinona osoittaa erilaisia siirtymiä vuorovaikutustilanteessa: siirtymää tilanteesta ja toiminnasta toiseen mukaan lukien puheenvuoron päättäminen tai muutosta puheen suuntaamisessa tai vuorovaikutusroolissa. Kolmanneksi vaihtelua voidaan käyttää myös etäännyttämään oma puhetta väärää vastausta arvioitaessa tai erimielisyyttä osoitettaessa. Toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa, tämän tutkimuksen aineistossa oppilaat eivät käyttäneet kielellistä vaihtelua huumorin keinona, mitä saattaa selittää oppilaiden nuori ikä.
  • Piirainen, Eliisa (Helsingfors universitet, 2013)
    The goal of this thesis was to find out what kind of visual representations the sixth graders classrooms have. The aim also was to research how and by whom the visual representations are formed and what kind of aims objects and pictures of classrooms have from the point of teaching and education. In addition, this thesis is looking for an answer to what is a dream come true classroom in pupils visions. There are only few studies about classrooms from the point of visuality or aesthetics. The data were collected in May 2011 in Kainuu and in May 2012 in Helsinki. Six sixth graders classrooms were photographed and six class teachers working in photographed classrooms were interviewed. According to that the data was also collected by interviewing ten pupils from three classrooms in Helsinki in May 2012. The visual data was analyzed by content analysis and the interview data by discourse analysis. The visual representations in classrooms have been formed from basic school furnitures and from the objects and pictures which teachers have brought to the classrooms or which have been in the classrooms before teachers even have been working in there. Also the seating arrangements affect to visual representations forming. Pupils' role is to make art, presentations and posters and in some cases also hang them on the classroom walls - but often following rules given by the teacher. Visual representations with pedagogical goals are such as student work, maps and books. Those pictures and objects are teaching and learning tools. Visual representations with educational goals are for example student work, timetables and common rules of the school. The educational goals seem to relate to behaviour control and evaluation. Pupils dream about classrooms that support action. On the basis of the collected data, it seems that teachers are not aware of the visual impact of their classrooms visual representations and neither of the visual representations possibilities in teaching and education. This thesis gives information about sixth graders classrooms as a visual learning environment. It also points out the areas where teachers should pay attention when organizing and decorating classrooms in the way that supports learning and increases school enjoyment.
  • Marttila, Monica (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen musiikinopettajien direktiivejä eli ohjailevia lausumia lukion musiikintunnilla. Selvitän keskustelunanalyyttisin keinoin, minkälaisilla direktiiveillä aloitetaan uutta toimintaa, miten siirtymä uuteen toimintajaksoon tapahtuu sekä minkälaisilla direktiiveillä ohjataan jo meneillään olevaa toimintaa. Kiinnitän huomiota direktiivien muotoiluun ja siihen, millä tavalla opettaja puhuttelee oppilaita ohjausjaksojen yhteydessä. Tarkastelen musiikintuntien toiminnallisia osuuksia (musisointia ja laulamista) sekä tilanteita, joissa tällaista toimintaa ollaan aloittamassa. Jäsennän tarkastelua direktiivin muodon perusteella. Muotoilultaan aineiston direktiivit ovat imperatiivilauseita, yksinkertaisia deklaratiivilauseita, modaalisia rakenteita sisältäviä tai finiittiverbittömiä lausumia. Osoitan, että direktiivien muodossa esiintyy vaihtelua sen mukaan, vaatiiko direktiivi välitöntä toimintaa oppilailta vai myöhemmin toteutettavaa. Välittömään toimintaan kehottavat direktiivit ovat muodoltaan joko imperatiiveja tai finiittiverbittömiä rakenteita. Näiden direktiivien merkitys syntyy kontekstissa ja edellyttää ennen kaikkea niiden olevan nopeasti tuotettavia ja selkeitä. Väitelausemuotoisia direktiivejä käytetään ohjeissa, joissa toiminta tullaan suorittamaan ohjejakson jälkeen. Lisäksi direktiivin valintaan vaikuttaa tunnilla kyseisellä hetkellä meneillään olevan toiminnan laatu. Direktiivien käytössä on eroa riippuen siitä, onko meneillään valmiin kappaleen soittaminen kokonaisuutena vai sitä edeltävää harjoittelua. Kun kappaletta soitetaan yhdessä kokonaisuutena, direktiivit ovat usein muodoltaan monikon 2. persoonan muotoja, jolloin opettaja puhuttelee oppilaita ryhmänä. Harjoitteluvaiheessa opettaja puolestaan esittää yksilöiviä yksikön 2. persoonan direktiivejä, joilla osoittaa toimintaohjeen kullekin oppilaalle erikseen, vaikka ohje on tarkoitettu samanaikaisesti koko luokalle. Direktiivien kohdistamisessa esiintyy vaihtelua yksikön 2. persoonan muodon ja monikon 2. persoonan muodon välillä. Lisäksi osa direktiiveistä on muotoiltu passiivin preesensillä, jolloin opettaja sisällyttää itsensä mukaan, tai nollapersoonamuodolla, jolla direktiiviä ei varsinaisesti kohdisteta kenellekään tietylle. Tarkastelen tätä vaihtelua ja käsittelen sitä analyysissäni.
  • Kankainen, Taru (Helsingin yliopisto, 2020)
    In this Master thesis my aim is to research how teachers give verbal feedback. Giving verbal feedback is big part of teaching. Therefore, it is important that teachers evaluate their own way to give feedback. I examined how much teachers are giving feedback during lessons and what type of feedback. I also examined how much teachers are giving positive feed-back. For the analyse I am using Hattie´s and Timperley`s (2007) Model of feedback. Ac-cording this model feedback effect on four different levels. These include the level of task performance, the level of process of understanding how to do a task, the regulatory or met-acognitive process level, and/or the self or personal level. On this research I have created account of one teacher´s way to give verbal feedback during lessons. I have also examined how pupil`s behaviour effect on teacher way to give feedback. The purpose of this study is pay attention to teacher’s way to give feedback and therefore encourage to teachers evalu-ate their own ways to give feedback. My study is qualitive research and my target group is one fifth class from Helsinki. I filmed data on three different days. In the transcript of the data I included only the past where teacher was giving verbal feedback. The first and the second research question were analysed with theory-based content analysis. The third research question was analysed with data-based content analysis. The result shows that most of the teacher´s feedback is directed to the task level. Second most-used feedback was targeted to the process level third most to the self-regulation level and none of the teacher’s feedback was directed to the personal level. Most of the teacher´s feedback was positive. When pupils were working on task most used was positive task level feedback. When pupil’s behaviour was disruptive teacher was giving feedback on self-regulation level.
  • Sainio, Elina (Helsingfors universitet, 2015)
    Aim of this study is to determine the students' views of the cosiness of the learning environment. Previous studies shows that the lighting, coloring, social behavior and functionality plays a big role in the cosiness of the classroom. The research question of this study is to find out the factors that makes students feel cosiness in the learning environment in textile classroom. The method of this thesis is qualitative. Instead of statistical generalization this study aims to describe the phenomenon. The probe study is one of the newest user research methods and it is based on a participatory self-documentation with different probe assignments. The study involved six seventh grade students. The collected data was analyzed by dividing it to four themes: lighting, coloring, social behavior and functionality. Different themes was approached with content analysis. The study is based on analysis of the existing theory, so the content analysis has been theory-driven. Result of the study is that a cosy classroom is bright, warm, quiet, organized, colorful, soft, stimulating, inspiring and has lots of character. In students opinion uncomfortable class is dark, colorless, hard, boring, confusing, impersonal, noisy, cold and restless
  • Smolander, Eeva-Stiina (Helsingfors universitet, 2015)
    The purpose of this study was to determine primary school's classrooms as physical spaces, and how and by whom the seating arrangements have evolved. Another aim was to find out if teachers thought that it's possible to transmit their own conceptions of learning and values via class seating arrangements. I will try to explain does the classrooms' physical learning environment relate to the current conception of learning. Physical learning environment of classrooms has not been studied in Finland from the aspect of interaction. Prior studies about the physical learning environment in schools have focused on the school yard and other common spaces. I gathered my data by photographing classrooms in six different schools in the inner city of Joensuu during the spring of 2013. My data consists of 50 classrooms varying from 1st to 6th grade classes. In addition to the photos I did focused interviews with four teachers from two different schools in Joensuu during the autumn of 2014. The cores of the interviews were formed on the basis of image analysis of the photographs taken. The interviews were analyzed using content analysis methods. My research shows that classes differ as physical spaces between different schools as well as within the same school. Based on the class photographs, the size of the classroom does not have a great impact in the shaping of the seating arrangements, but some teachers do find the lack of space a great challenge. The aim was to examine different kinds of ways to organize classrooms to support learning and to learn teachers' experiences and conceptions of a functional classroom. A common objective behind the seating arrangements seemed to be to strive for teamwork. In spite of this, it was usually the teacher who made the seating arrangement. Based on the analysis of my data, it appears that the effects and opportunities of the classrooms as physical learning environments have not been full recognized yet.
  • Airaksinen, Anna Maria (Helsingin yliopisto, 2017)
    This study aims to explore how power relations are produced, maintained and challenged in a primary school classroom context. Theoretically, the study is framed around post-structuralist theories about the subject and power, whereby power is understood both as controlling the subject but also enabling the subject to act. Judith Butler's concept of performativity is used to analyse the power structures in the classroom in detail. The research was conducted by using ethnographic research methods, mainly participatory observation and group interviews. The data was collected in a primary school 6th grade classroom in the Helsinki region. The fieldwork for the study was conducted between March and May 2015. Power relations were performatively constituted by repetitive actions, for example by using repetitive disciplinary methods. Challenging power relations was possible by varying these repetitive actions. Power relations in the classroom were deeply gendered. The study adds to the body of research on schools, power and agency. By analysing how power relations in the classroom are challenged, the research provides one perspective into how agency can be understood in school. The wider social context of the research relates to the role and agency of children in society. The study aims to explore the connection between agency that is enabled in the classroom and agency in society in general. The study suggests that power relations in the classroom are related to how children view their role in society at large.