Browsing by Subject "luomu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 20
  • Nisén, Pia (Helsingfors universitet, 2014)
    This study focuses on understanding the relationship between organic wine production and economic performance. The aim of this study is to clarify, what are the economic impacts that result from the conversion of wine production from conventional to organic. This is an interesting topic to be explored in more detail because despite the increasing demand of organic wine and share of vineyard area used for organic winemaking, the economic consequences of the conversion are still somewhat unclear. Understanding the economic impacts of the conversion process is very important for wine producers from an economic perspective and contributes to an up-to-date picture of the organic wine industry´s economic performance also for the scientific field. The theoretical framework of the study was built in order to investigate the relationship between environmental responsibility and economic performance. The environmental impacts of organic wine production have so far not been scientifically proved but the organic production is widely viewed as an environmentally sustainable way of producing wine. The theoretical review showed that environmentally responsible production may cause both direct cost impacts and also indirect cost and revenue impacts on the economy. Moreover, the net impact creates the final economic performance and influences the success of a company. The study is based on an empirical approach focusing on understanding an economic phenomenon in its real-life context. The data is collected from representatives of organic wine estates from different parts of the world, who have experience of the conversion from conventional to organic wine production. The empirical study was implemented during fall 2012 in two parts. The first dataset was collected through a survey sent via e-mail and the second dataset was through interviews that were organized in one of the studied estates. Both parts of the data collection were based on a qualitative semi-structured questionnaire. The questionnaire consisted of five sections, which all together covered four themes: vineyard, cellar, wine and business aspects. To accomplish the objectives of the study, first the focus was to understand the impacts of the conversion of production from conventional to organic on a wine estate in general. After this the impacts were categorized according to economic performance. The changes were classified into positive and negative cost and revenue impacts by using the existing theoretical knowledge about how environmental responsibility may affect a company´s economic performance. The findings indicated that most of the cost impacts, positive as well as negative, occurred in the early parts of the production chain, in vineyard and cellar procedures. The strongest cost increase was observed in the vineyard production processes, and slightly decreasing level of cost occurred in cellar production process. Varying revenue impacts were naturally indicated more frequently in later procedures, in wine and business themes. In overall, cost effects were considered both negative and positive, but the revenue impacts were mainly positive. Moreover, the cost impacts where more obvious, especially in the vineyard processes, than the changes that had impacts on revenue. Still any significant conclusions about net economic performance cannot be drawn because the findings do not offer any exact information on the magnitude of these impacts and the sample size is rather small. In general, the findings of this study seem to be consistent with other studies. This study was, however, able to offer more detailed information on the economic impacts of the conversion process than previous studies. In general, the representatives considered the organic wine business to have much positive potential, yet benefiting from the potential in economic term was little. The organic market is currently developing and growing faster than the conventional wine market, which creates a possibility to find new customers and increase the marketing channels. Still clear differentiation strategy that would potentially allow premium pricing and bring new customer segments was in use by only minority of the estates. Previous studies indicated that certification has an important role in organic wine marketing as well as in ensuring sustainable competition in the markets. Furthermore, organic wine production is a more risky business than the conventional one, and therefore developing insurance arrangements might be a useful mechanism for balancing the risks and an important factor in encouraging new estates to acquire certificates.
  • Öhman, Jenny (Helsingfors universitet, 2016)
    The EC regulations for organic farming (OF), No. 834/2007 and 889/2008, apply in all EU countries but still, different rules are being implemented. Every country in the EU has its own certification bodies and certification systems, and the interpretation of the EC regulations for organic farming is done nationally. The purpose of this research is to fill a gap in the understanding how rules of organic farming differ between three countries in Europe: Finland, Sweden and Austria. In particular, this study aims to examine the role of the national interpretations of the EC regulations for OF at different stages in the food supply chain. The main interest lies in why these differences in interpretation occur, and what interpretations are made at what stage in the system. The methods chosen for answering the research questions is a literature review, a survey with qualitative interviews for gathering relevant topics from the field and finally a comparison of the EC regulations for OF and the national legislations and guidelines in Finland, Sweden and Austria for these topics. This study shows that there are many topics in OF where the EC regulations for OF leave room for variable interpretations and hence, it is unclear to the implementing authorities in the member states how to interpret these. The most significant result is that some of the differences in interpretation lead to the organic farmers being unequal across the countries. Even for statements with clear reasoning and precise instructions there can be significant differences in interpretation between the countries. Based on the results of this research I can state that the farmers in OF would benefit from a more harmonized landscape of OF rules on EU-level, as this would lower the inequality between farmers in OF in the different countries. One mean of doing this would be to reduce the number of statements of qualitative character.
  • Kokkonen, Hanne (Helsingfors universitet, 2010)
    Tutkimuksessa tarkasteltiin eettisten elintarvikkeiden ostamisen satunnaisuutta. Tavoitteena oli selvittää syitä, miksi kuluttajat välillä tekevät eettisiä ostopäätöksiä, mutta välillä valitsevatkin tavanomaisia tuotteita käydessään ruokaostoksilla. Tutkimuksessa selvitettiin luomu- ja reilun kaupan elintarvikkeisiin kohdistuvan eettisen ostopäätösprosessin eri vaiheita ja niihin vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Tutkimuksen teoriaosiossa tarkasteltiin ensin eettisen kuluttamisen ilmiötä ylipäänsä ja tämänhetkisiä eettisten elintarvikkeiden markkinoita. Toisessa luvussa selvitettiin eettisen kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä sekä eettistä ostopäätösprosessia. Tutkimuksessa tarkasteltiin eettisistä elintarvikkeista vain luomu- ja reilun kaupan elintarvikkeiden valintaa. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista tutkimusotetta ja tutkimusmenetelmänä teemahaastatteluja. Haastatteluja tehtiin yhteensä 16 kappaletta, joista kolme oli esihaastatteluja, ja ne suoritettiin lokakuussa 2010. Haastattelujen tuloksia käsiteltiin ja analysoitiin haastattelussa esiin nousseiden teemojen kautta ja ne muodostavat pohjan tutkimuksen päätelmille ja pohdinnalle. Haastatteluista saadun aineiston perusteella tärkeimmät syyt ostaa luomutuotteita oli niihin liitetty mielikuva niiden puhtaudesta ja terveellisyydestä sekä kollektiivisen hyödyn tuottamisesta haastatelluille koituva hyvä mieli. Reilun kaupan tuotteita ostettiin lähinnä hyvän mielen takia. Suurimmat esteet ostamiselle olivat eettisten tuotteiden korkeampi hinta, heikko saatavuus ja epätasainen laatu. Syiden taustalla vaikuttivat erityisesti heikko luottamustaso eettisiin järjestelmiin, sitoutumisaste eettisyyteen valintakriteerinä sekä vanhat tottumukset, jotka vaikuttivat myös eettisten elintarvikevalintojen säännöllisyyteen.
  • Nieminen, Eero (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen merkitys eettisyydestä kertovilla sertifiointimerkeillä on ostopäätöksissä Alkon myymälässä. Erityisesti oltiin kiinnostuneita selvittämään mitkä ja millaiset merkit kannustavat tai eivät kannusta valitsemaan tuotetta myymälässä. Tutkittiin myös sitä, kuinka mielipiteet merkkien selkeydestä ja eettisyyssertifioitujen tuotteiden hinnoista ja laadusta vaikuttavat tuotteiden suosimisen määrään. Myös taustamuuttujien, kuten esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen vaikutusta tuotteiden suosimisen määrään selvitettiin. Työn teoriaosiossa tarkasteltiin alkoholimarkkinoita maailmalla yleensä ja eettisyyssertifioitujen alkoholituotteiden kulutusta ja myyntiä erityisesti Suomessa. Käsiteltiin myös alkoholituotteisiin liittyviä eettisyyssertifiointeja ja niihin liittyviä merkkejä. Lisäksi käsiteltiin eettisyydestä kertovia sertifiointimerkkejä osana ostopäätöksen tekoa myymälässä. Myös eettisyyssertifioitujen alkoholituotteiden hinnat olivat osana keskustelua. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin survey-tyyppisellä kyselylomakkeella. Empiirinen tutkimus rakentui aiheista, joita käsiteltiin työn teoriaosiossa. Aineiston keruu suoritettiin Alkon Arkadian myymälän sertifioitujen tuotteiden puodissa ja lomakkeella kysyttiin vastaajien mielipiteitä Alkon sertifioiduista tuotteista ja eettisyysmerkeistä. Kyselylomakkeita kertyi lopulta yht. 125 kpl. Tutkimustulosten mukaan naiset, muut kuin nuorimmat vastaajat ja korkeasti kouluttautuneet henkilöt suosivat eettisyyssertifioituja alkoholituotteita useammin kuin muut vastaajat. Eettisyydestä kertovista sertifiointimerkeistä vain Luomu- ja Reilun Kaupan merkit tunnistettiin hyvin ja myös ne kannustivat useimmiten valitsemaan sertifioidun tuotteen. Merkit yleensä koetaan usein vähintäänkin melko epäselvinä: vajaa puolet vastaajista oli sitä mieltä. Sertifioitujen tuotteiden hintoihin suhtautuminen vaikutti tässä tutkimuksessa tuotteiden suosimisen määrään. Yli puolet vastaajista koki eettisen- tai luomusertifioinnin nostavan tuotteen laatua vähintäänkin hieman. Tuotteiden eettisyydestä kertovien sertifiointimerkkien avulla tapahtuvaa viestintää tulisi kehittää ymmärrettävämpään ja yksinkertaisempaan suuntaan. Siihen voidaan vaikuttaa lisäämällä merkkien tunnettuutta yleensä ja kehittämällä merkkien eri ominaisuuksia, kuten esimerkiksi ulkoasua ja informatiivisuutta.
  • Schulman, Kitty; Sahlström, Leena; Heikkilä, Jaakko (Evira, 2014)
    2/2014
    Ur djursjukdomsfaro- och smittsskyddssynvinkel är utegångskravet för ekologisk kalkon den största skillnaden mellan ekologisk och konventionell kalkonuppfödning. Smittspärrar mellan omgivningen och produktionsutrymmena kan inte tillämpas lika heltäckande utomhus som i konventionella produktionsanläggningar. Utegående kalkoner kan därför i högre grad utsättas för smittämnen från vildfåglar och gnagare samt för markburna smittämnen. Smittor påverkar kalkonernas hälsa och kan också spridas till konsumenterna via kalkonkött. Uppfödning av ängskalkoner erbjuder en mellanform mellan ekologisk och konventionell uppfödning. Smittrisker förknippade med utomhusvistelse gäller även ängskalkoner. Djursjukdomsriskerna vid betesgång kan begränsas genom kontrollåtgärder såsom skadedjursbekämpning, betesrotation och vaccination mot rödsjuka. Smittskyddet medför naturligtvis extra kostnader för producenten men dess andel av de totala rörliga kostnaderna för ekologisk produktion är ändå förhållandevis liten. Andra smittskyddsrisker inom ekologisk kalkonuppfödning är förknippade med djurstallar, utfodring och djurmaterial. Utomhusvistelse för också med sig många positiva effekter, bland annat ökad motion, lägre beläggningsgrad och bättre luftkvalitet. Med god planering och genom att tillämpa smittskyddsåtgärder kan smittriskerna minskas.
  • Kuusisto, Katja (Helsingin yliopisto, 2015)
    The aim of this study was to investigate the ensilability of field pea and faba bean bi-crop with spring wheat when ensiled as whole-crop with different additives. In this study we attempted to clarify use of pea – wheat and faba bean – wheat bi-crop in organic farming. Forages was sown at 4th to 7th of June in Luonnonvarakeskus (Luke) Ruukki and forages were ensiled in laboratory silos at 26th of August 2013. Silages were ensiled without additive (PR), with formic acid (MH) and with two different heterofermentative inoculants (B1 and B2) as additive. Each treatment were made three replicants. Silos were opened after 106 ensiling days at 9th of December in Luke Jokioinen. Chemical and microbiological compositions were determined from samples of herbage. From silage samples were analysed fermentation quality, microbiological composition and aerobic stability. All samples were wet. Faba bean – wheat bi-crop was a little wetter than field pea – wheat bi-crop. Field pea – wheat forage contained more crude protein, water-soluble carbohydrates, starch and had stronger buffering capacity than faba bean – wheat. Faba bean – wheat bi-crop contained more neutral-detergent fiber (NDF) and had also lower digestibility. Both of crops were easy to ensile and growth stage were different between crops. All samples included lot of micro-organism especially yeast, moulds and epiphytic lactic acid bacteria. Field pea – wheat silage contained more fermentation products than faba bean – wheat silage. MH- treated silages had better fermentation quality than other silages although there were higher pH values in MH silages. MH silages contained less lactic and acetic acids and ammonium nitro-gen. Inoculant treated silages mostly did not differ from PR treatment in fermentation parameters. That is probably due to high epiphytic lactic acid bacteria account in herbage. Silages contained only a little butyric acid. Microbiological quality of silages predisposed them to aerobic deteriora-tion because there were considerable high amounts of yeasts and moulds. Field pea –wheat silages were more aerobically stable than faba bean - wheat. This is probably due to higher concentration of fermentation acids in field pea-wheat silages. MH treatment was the most aerobically stable of field pea – wheat silages. B2 treatment was the most stable of field pea – wheat silages. Mixed ration of these silages were more prone to aerobically deterioration than silages.
  • Aulavuori, Jukka (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan luonnonmukaisen tuotannon ja luomutuotteiden oikeudellisia vaatimuksia kuluttajan perspektiivistä. Näkökulmia on neljä: luomutuotannon tavoitteet ja periaatteet, tuotantovaatimukset, markkinointi ja valvonta. Keskeisenä apukäsitteenä on EU:n luomulainsäädännön korostama kuluttajan luottamuksen suojaaminen. Suurin huomio kohdistetaan EU:n nykyiseen ja tulevaan luomuasetukseen 834/2007 ja 2018/848. Pääpaino on niin sanotuissa minimivaatimuksissa, eikä luomuasetuksen vaatimuksia ylittäviä vapaaehtoisia järjestelmiä käsitellä. Tuotantosääntöjen taustalla vaikuttavat tietyt tavoitteet ja periaatteet, jotka muodostavat selkärangan koko sääntelylle. Luomuasetusten kontekstissa nämä keskittyvät erityisesti kolmen teeman ympärille: (1) ympäristönsuojelun ja eläinten tarpeiden huomioon ottamiseen; (2) korkealaatuisten tuotteiden markkinoille tuottamiseen; ja (3) kuluttajien tarpeisiin vastaamiseen ja näiden luottamuksen suojelemiseen. On kuluttajan luottamuksen kannalta ratkaisevaa, että luomuasetus kykenee käytännössä toteuttamaan julkilausumiaan tavoitteita. Siksi tutkielmassa tarkastellaan, minkälaisia tavoitteita luomulainsäädännöllä on, ja kuinka hyvin se on tosiasiassa kyennyt vastaamaan niihin. Kuluttajan tulee voida luottaa siihen, että tuote on sellainen, kuin on luvattu. Luomutuotteen ostaessaan kuluttaja ostaa lopputuotteen lisäksi myös lupauksen tuotantotavasta. Tuotantovaatimukset muotoutuvat käytännössä kokonaan EU:n asetusten kautta. Samassa yhteydessä tarkastellaan myös kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa. Lukuisat poikkeukset ja tuontituotteiden erilainen kohtelu muodostavat tältä osin suurimmat kysymykset kuluttajan luottamuksen kannalta. Markkinoinnissakin toimijoiden tulee noudattaa luomuasetuksen normeja, eikä kuluttajalle saa muodostua harhaanjohtavaa kuvaa tuotteesta. Markkinointia koskevat vaatimukset ovat kuluttajaoikeuden perinteisiä suojakeinoja. Markkinoinnin kannalta oleellista sääntelyä löytyy myös muualta elintarvikelainsäädännöstä. Harhaanjohtavat ympäristöväittämät ovat tällä hetkellä markkinoinnin kannalta kenties suurimpia ongelmakohtia. Valvonta on viimesijainen keino varmistaa, että luonnonmukaisen tuotannon sääntöjä on noudatettu. Valvontaa käsitellään lähinnä luomuasetusten näkökulmasta, mutta myös sen käytännön toteutumista Suomessa ja laajemmin EU:n alueella käydään läpi. Lisäksi tarkastellaan luomuun liittyviä huijauksia ja sitä, kuinka niitä pyritään ehkäisemään. Tutkielmassa havaitaan, että uutta luomuasetusta luodessa on tiedostettu edeltävän asetuksen keskeiset ongelmakohdat ja niihin pyritään myös vastaamaan. Kuluttajan luottamusta ja asemaa parantaisi muun muassa kuluttajatiedotuksen kohentaminen sekä epämääräisten tavoitteiden ja käsitteiden selkeämpi määritteleminen.
  • Pekkarinen, Minna (Helsingfors universitet, 2013)
    Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa elintarvikeketjun osapuolille – ammattikeittiöille, tuottajille ja tukuille – tietoa luomun ostamisen prosesseista ja niihin liittyvistä käytänteistä. Ammattikeittiöorganisaation luomuun siirtymisessä korostuu käytänteiden merkitys organisaation ostotoiminnassa. Tutkimuksessa selvitettiin niitä käytänteitä, joita organisaatiot käyttävät luomun ostamisen eri vaiheissa joissa osapuolina ovat ammattikeittiöt sekä toimittajat, joilta luomuelintarvikkeet hankitaan. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin ostamisen prosessia, ostamisen tilanteita ja käytänteitä ostamisessa. Ostopro-sessin todettiin alkavan ärsykkeestä, jonka jälkeen ärsyke vaikuttaa ostavan organisaation päätöksentekoon ja lo-puksi tuottaa reaktion ostajassa. Ostotilanteita taas todettiin olevan kolme- uusi ostotilanne, muokattu uusintaosto, sekä rutiiniosto. Jokainen näistä ostotilanteista vaatii erilaisia päätösprosesseja ja toimia sekä myyjältä että ostajalta. Käytänteiden todettiin olevan rutiininomaisia toimintoja, jotka ovat osa jokaista ostamisen vaihetta. Tutkimuksen empiriaosassa haastateltavat keittiöt rajattiin niin, että niiden tuli sijaita pääkaupunkiseudulla tai sen ympäristössä sekä olla käyttänyt tai käyttää luomua. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena teemahaastattelututki-muksena, jossa haastateltiin kolmea kunnallisen keittiön ja kolmea yksityisen keittiön edustajaa. Teemat, jotka tut-kimuksessa nostettiin esiin, valittiin tutkimusongelman ja sen perusteella valitun teorian pohjalta. Tutkimustuloksien perusteella todettiin, etteivät luomun ostamisen käytänteet ostamisen prosessissa eroa tavallisen tuotteen ostamisen käytänteistä. Kuitenkin käytänteiden tärkeys ja luonne sekä niiden painoarvo ammattikeittiöor-ganisaation koko ostamisen prosessi saattaa vaihdella riippuen siitä onko ostettava tuote luomua vai ei. Tutkimustu-loksia voidaan pitää luomun ostamisen kannalta positiivisina, sillä itse ostaminen ja siihen kuuluvat käytänteet eivät tunnu eroavan, vaikka niiden painoarvo, riskitekijät sekä tarvittavat resurssit vaihtelisivatkin.
  • Kivelä, Jukka (Helsingfors universitet, 2007)
    A considerable part of nutrients in the food chain ends up being slaughter by-products. By-products amount to one third of materials processed in slaughterhouses and they are the raw material for meat and bone meal (MBM). For many decades meat and bone meal was fed to domestic animals. Meat and bone meal has also been used as raw material for various processes in technical, chemical and food industry. It is still used in making soap and oleo chemicals. The BSE-crises has been the most severe risk for the safety in the European food system since the Second World War. Subsequent to BSE-crises the usage of MBM as animal feed, as well as the processing in many industrial branches, was legally prohibited in EU area in the end of 2001. MBM contains appreciable amounts of nutrients and it had been used as fertilizer hundreds of years. Therefore, and due to the fact that EU had in 2002 permitted use of MBM as fertilizer, the interest of farmers and researchers did already exist. In year 2002 the working group of the Finnish Ministry of agriculture and forestry issued a report, where the use of MBM as fertilizer was emphasized. The Finnish MBM contains 8-9% nitrogen, 5-6% phosphorus and 12-13% calcium as well as about 50% organic substances. MBM contains also microelements and its C/N ratio is rather low, about 3, 5. The low C/N ratio indicates that nutrients of MBM are quite quickly useable for plants. MBM as a fertilizer can also mineralize nutrients from storages in the soil. MBM contains relatively much of phosphorus. The P is bounded with calcium. Therefore only a part of it is immediately usable. Approximately 26% of phosphorus is extractable by the acetic acid. Because the entire phosphorus quantity is bounded with calcium, it has been shown that the fertilizing effect of MBM phosphorus lasts for 3-5 years. For that reason MBM could be a high-quality fertilizer for organic farming. Circulation of nutrients and organic materials are the basic of agroecology systems. The field experiments have given evidence of the fertility effect of MBM. In favourable conditions MBM has given a nitrogen effect, which is about 70-80% of the comparable chemical fertilizers. In Swedish tests MBM showed good N efficiency and has been used as fertilizer for many years in organic farming. In Germany MBM is used as phosphorus fertilizer for conventional sugar beet farming. The Agrifood Research Center's Kannus station in Finland conducted a field experiment in 2000 to 2003. MBM and conventional industrial fertilizer (Kemira's Y3® 20N-3P-9K) were compared. Both fertilizers were used at levels of 60, 90 and 120 kg total nitrogen per hectare. Oats was sown in the third week of April every year. Herbicides were applied as conventionally. The soil was silty loam and had a quite low fertility, pH being 5,4. After 3 years of fertilizing, there was a year without fertilization: in this fourth year it was shown, how large after-effect the three years of fertilization would bring. Fertilization effect of MBM was 96 % of the chemical fertilizers under three years in this field experiment. Fertilization effect in year when there was no fertilization, was 24 % higher after MBM than after chemical fertilizers. This experiment showed that MBM is good fertilizer at least for organic farming, where that high amount of phosphorus is not a big problem. It is concluded that fertilizer use of MBM should be developed further and encouraged in Finnish farming.
  • Malmberg, Kaisa (Helsingfors universitet, 2012)
    Luomu voidaan nähdä monellakin tapaa olevan vallalla oleva trendi yhteiskunnassa. Yleisesti ruokaan, ja erityisesti luomuruokaan liitettyjä ominaisuuksia katsotaan olevan turvallisuus, aistinvarainen laatu ja eritoten maku, ekologisuus, terveellisyys ja eettisyys. Luomu on myös jatkuvasti esillä julkisessa keskustelussa sekä poliittisessa päätöksenteossa, juurikin edellä mainittuihin ominaisuuksiin liittyen. Luomulla on myös kysynnän puolella painetta, sillä kuluttajat suhtautuvat luomuun pääasiassa hyvin luottavaisesti ja positiivisesti. Luomu koetaan turvallisena, ei-teollisena, laadultaan hyvänä ja hyvinvointia edistävänä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kuinka Suomen elintarviketoimijat alkutuotannosta kauppaan ovat ottaneet luomun näkyväksi osaksi strategioitansa. Tarkoituksena oli peilata luomun näkyvää kehitystä toimijoiden julkaisemissa vuosikertomuksissa 2000-luvulta nykypäivään. Tutkimuskysymyksenä oli, onko luomusta osaksi Suomen elintarviketoimijoiden strategioita. Tällä pyrittiin saamaan selville syitä tutkimusongelmaan, miksi luomu ei ole päässyt kehittymään Suomessa EU:n tai kansallisten vaatimusten tasolle ja vastaamaan kuluttajien odotuksia. Teoriaosassa avattiin strategian käsitettä yleensä ja liiketaloustieteessä, tarkasteltiin Euroopan Yhteisön, sekä kansallisen lainsäädännön asettamia vaatimuksia suomalaiselle luomutuotannolle ja –ruoalle, sekä ajankohtaisia luomun kehittämiseen liittyviä hankkeita ja strategioita. Lopuksi kuvattiin, millainen talous- tai strategiaviestinnän väline vuosikertomus on. Tutkimusosassa tarkasteltiin 12 suurta suomalaista elintarvikejärjestelmän toimijaa. Vuosikertomukset haettiin vuosilta 2000–2011. Kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla vuosikertomuksista haettiin kaikki maininnat luomusta. Niistä analysoitiin löydettyjen mainintojen merkittävyys yhtiön strategisissa toimenpiteissä, tavoitteissa ja tahtotilassa kehittää Suomen luomujärjestelmää. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suuret elintarviketoimijat Suomessa eivät ole ottaneet luomua näkyväksi ja merkittäväksi osaksi strategiaansa, tai ainakaan se ei näy toimijoiden vuosikertomusraportoinnissa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan pitää, että suurilla elintarviketoimijoilla on paineita niin kuluttajien kuin päättäjien toimesta asettaa luomuruoka vahvempaan ja näkyvämpään asemaan perusstrategiassaan. Vain siten luomun on mahdollista menestyä, sillä suuret yritykset laativat huolella strategioitansa, sitouttavat organisaation ja sidosryhmät omaan arvoketjuunsa sekä panostavat strategian toteutukseen ja näin voivat saavuttaa kilpailuetua. Hyvät toimintaperiaatteet eivät yksinään riitä, vaan tarvitaan syvemmälle meneviä arvoja.
  • Hautanen, Katri (Helsingfors universitet, 2011)
    Työn tavoitteena oli kuvata ja analysoida eettisen ruoan kuluttamisen käsitettä luomu – ja Reilun kaupan kuluttajien näkökulmasta. Mielenkiintona oli selvittää, mitä eettisessä ruoan kuluttamisessa koetaan merkitykselliseksi ja mitä ovat eettiset ruokavalinnat. Lisäksi haluttiin selvittää, millä tapaa eettisinä juuri luomu – ja Reilun kaupan tuotteet näyttyivät. Aihetta lähestyttiin tutkielman kirjallisuusosiossa etiikan teorioiden kautta sekä luomalla katsaus eettisen kuluttamisen eri osa-alueisiin eli eettisiin ulottuvuuksiin. Tämä jälkeen keskityttiin eettiseen ruoan kuluttamiseen ja luomu ja Reilun kaupan tuotteiden eettisyyteen vertailevasta näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella hahmoteltiin teoreettinen viitekehys, jossa kuvattiin eettisen ruoan kuluttamisen sisältöä ja merkitystä, sekä niiden yhteyttä ruokavalintoihin. Empiirinen aineisto kerättiin keväällä 2010 teemahaastatteluina, joissa haastateltiin 12 luomu- ja Reilun kaupan kuluttajaa. Haastatteluaineisto analysoitiin ja luokiteltiin fenomenografisella menetelmällä. Tutkimuksen tulokset, käsitykset eettisestä ruoan kuluttamisesta esitettiin kuvauskategoriasysteeminä. Eettinen ruoan kuluttaminen näyttäytyi, kuten aikaisemmissa tutkimuksissa, altruistisena välittämisenä niin muista ihmisistä, eläimistä kuin ympäristöstä, mutta voimakkaasti myös kuluttajan ja tämän perheen terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimisena. Näistä käsityksistä seuranneet ruokavalinnat olivat lähiruoka, luomu – ja Reilun kaupan tuotteet sekä kasvis- tai kasvispainotteinen ruoka. Näistä korostuneimman eettisenä koettiin lähiruoka. Luomutuotteet puolestaan koettiin pääasiallisesti eettisenä terveyden kannalta ja Reilun kaupan tuotteet muiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Edellä kuvattujen käsitysten ohella merkittäväksi tulokseksi nousi käsitys eettisestä ruoan kuluttamisesta vapaaehtoisena yksinkertaistamisena, tai ainakin pyrkimyksenä siihen. Yksinkertaistaminen näyttäytyi eriasteisena oman ruoan kulutuksen kohtuullistamisena ja jopa luopumisena omasta mielihyvästä eettisten periaatteiden takia.
  • Yli-Heikkilä, Jari (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tiivistelmä Tutkimusaiheen valinta oli ajankohtainen, koska hallitusohjelmassa kesäkuussa 2011 Suomen maatalouspolitiikan tavoitteeksi asetettiin luomuruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun. Suomen hallituksen Lisää Luomua – kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä luonnonmukaisen tuotannon osuutta 20 % viljellystä peltoalasta vuoteen 2020 mennessä. Tämän tutkimuksen tavoitteina oli selvittää suomalaisen luomun lähitulevaisuuden vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä alan tulevia mahdollisuuksia Suomessa viljelyn, kaupan, jalostuksen, neuvonnan ja hallinnon näkökulmista. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston markkinayksikön kanssa. Elintarvikealan toimijoilla on tarve saada kaikki mahdollinen tieto siitä, kuinka eri sidosryhmät näkevät luomun kehityksen suunnat. Tutkielman teoriaosassa käsitellään aikaisempia tutkimuksia luomutuotannosta ja sen kehittymisestä. Tämän lisäksi selvitetään EU:n maatalous- ja ympäristöpolitiikan keskeisiä teemoja. Näiden ohella teoriaosassa käsitellään luomun osaa EU:n maatalouspolitiikassa sekä luomun kehitysvaiheita Suomessa 1990-luvulta lähtien. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Haastateltaviksi asiantuntijaryhmiksi muodostuivat: viljelijät, neuvonta/kehittäminen/tutkimus, hallinto/politiikka sekä jalostus ja kauppa. Haastatteluja tehtiin 12. Aineisto jäsenneltiin teemoittelun avulla. Teemoittelun jälkeen aineiston jäsentelyä jatkettiin tyypittelyllä. Tutkimustuloksista tehtiin myös SWOT-nelikenttäanalyysi. Tutkimustuloksissa markkinoiden kehittymiseen ja luomun lisääntyvään käyttöön vaikuttavat julkisten keittiöiden tukeminen, jatkojalostuksen kehittäminen, tuontiluomun kulutus, ympäristönsuojelulliset näkökohdat, luomun laatu ja luomutuotteen hinta. Maatalouspolitiikan osalta hallituksen luomualan kehittämisohjelma on välttämätön luomun kehittymiseksi. Luomutuki tulee olla näkyvää ja viljelijälle kannattavaa. Tukipolitiikan tulee keskittyä luomuviljelyn tukemiseen ja kehittämiseen. Tuottajat tulee sitouttaa tuottamiseen ja julkisia keittiöitä tulee tukea luomutuotannon lisäämiseksi. Valvonta takaa luomutuotteen laadun. Valvonta koetaan usein liian tiukkana ja tämä on este luomun lisääntymiselle. Valvontaa tulee yksinkertaistaa ja muuttaa neuvonnallisemmaksi. Tuotannon tulevaisuuden näkymät ovat kasvavat. Erityisesti viljelijöiden kannustamiseen, aktivointiin ja verkostoitumiseen tulee panostaa järjestötyöllä. Luomutukia ei tule heikentää luomutuotannon kannattavuuden säilymiseksi. Edellytyksenä luomutuotannon lisääntymiselle on vähintäänkin kohtuullinen hintataso. Suoramyyntiin suuntautuminen sekä vienti ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita.
  • Saikkonen, Susanna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Kunnalliset ruokapalvelut ovat avainasemassa lähiruoan ja luomun käytön edistämisessä. Asiakastarpeiden monipuolistuessa, lähiruoan ja luomun kysyntä on kasvanut ja se luo paineita kunnille lisätä tarjontaansa sekä antamaan mahdollisuuksia uusille ratkaisuille. On kuntakohtaista, tarjotaanko kouluissa lähi- tai luomuruokaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rehtoreiden ja kuntapäättäjien näkemyksiä lähiruoan ja luomun käytöstä kouluruokailussa. Kvalitatiivinen tapaustutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla (N=11) Tuusulan kunnan ala- ja yläkoulujen ruokapalveluista talvella 2018–2019. Tutkimuksen viitekehys rakentui kouluruokailun ympärille aikaisempien tutkimusten valossa esitettynä. Tutkimuksen perusteella lähiruokaa ja luomua arvostetaan ja halutaan nykyistä enemmän kouluihin. Rehtoreilla eikä valtuuston jäsenillä ollut lainkaan tietoa lähiruoan tai luomun nykyisestä käyttöasteesta, joten ensisijaisesti toivottiin viestinnän parantamista ja tietoa kunnan tämänhetkisestä tilanteesta. Luomun osalta valtakunnallinen tavoitetaso 20 % täyttyy. Lähiruokaa on tarjolla hyvin satunnaisesti. Haastateltavat eivät olleet pääosin tietoisia hankintalainsäädännön uudistuksesta eikä kansallisista lähiruoka- ja luomuohjelmista. Valtuuston jäsenet kokivat, ettei heillä ole vaikutusvaltaa ruokahankintoihin. Haastateltavat olivat eri mieltä siitä, voisiko Tuusulan kunta hankintalain puitteissa hyödyntää raaka-aineiden hankkimisessa luomua ja lähiruokaa. Ruokapalvelut ovat toistaiseksi itsenäisesti kehittäneet toimintaa haluamaansa suuntaan, eli kotimaisuusasteen nostamiseen. Enemmän luomua tai lähiruokaa voitaisiin tarjota kouluissa mikäli luomu- ja lähituottajien olemassaolosta ja tarjonnasta tiedettäisiin, kunnallista budjettia kasvatettaisiin sekä valtuustosta annettaisiin linjauspäätöksiä aiheeseen liittyen. Tutkimus lisäsi ymmärrystä lähiruoan ja luomun mahdollisuuksista kouluruokailussa. Tulokset ovat yhdensuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa ja auttavat osaltaan kouluruoan kehittämisessä.
  • Hakkarainen, Teija (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tällä hetkellä luomusektorilla on ongelmana epäsuhta peltoviljelyn ja kuluttajalle tarjolla olevan luomuvalikoiman kesken. Nykyisin luomutiloilla on yleistä se, että kasvintuotantoa harjoitetaan luonnonmukaisesti ja kotieläintuotantoa ei. Näin ollen valtaosa luomurehusta käytetään tavanomaisen kotieläintuotannon rehuna. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko erilaisten maitotilojen kannattavuudessa eroa. Vertailtavina ovat luomumaitotilat, tavanomaiset maitotilat sekä tilat, joilla lypsykarja on tavanomaisessa tuotannossa ja pellot ovat luomutuotannossa. Viimeisenä esitetystä ryhmästä käytetään tutkimuksessa nimitystä välitilat. Kannattavuutta tarkastellaan käyttäen eri kannattavuustunnuslukuja. Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat näiden ryhmien eroihin, jos eroja löytyy. Tutkimuksen aineistona käytetään kvantitatiivista MTT:n kannattavuuskirjanpitotilojen aineistoja vuosilta 2008–2012. Tuotantoryhmistä etsitään samankaltaisia tiloja käyttäen propensity score matching -menetelmää (PSM). Tutkimuskysymyksiin etsitään vastausta käyttämällä kuvailevaa tilastotiedettä sekä tilastollisia analyysejä. Syitä mahdollisille kannattavuuseroille etsitään käyttämällä tuotantofunktioita ja regressioanalyysiä sekä tarkastelemalla tuotto- ja kulurakenteita. Kannattavuuden tunnuslukuja tarkasteltaessa luomutilat ovat ainoita, jotka eroavat muista tarkasteluryhmistä. Luomutilojen kannattavuuskertoimet sekä työtuntiansiot ovat korkeampia, kuin tavanomaisten tai välitilojen vastaavat arvot. Väli- ja tavanomaiset tilat ovat kannattavuutta tarkasteltaessa samankaltaisia. Luomutilat ovat suurempia ja töitä tehdään vähemmän, joten luomutiloilla tuotto työtuntia kohden on paremmalla tasolla kuin muissa ryhmissä. Luomutilat saivat keskimäärin eniten tukia ja näin ollen tuotot olivat keskimäärin suurimmat tässä ryhmässä. Luomu- ja välitilojen kustannusrakenne oli hyvin samankaltainen. Tavanomaisilla tiloilla tarvikekustannukset olivat muita ryhmiä suuremmat. Luomu- ja välitilojen konekustannukset olivat tavanomaisten vastaavia suuremmat. Maitotilojen lehmämäärä vaikuttaa tavanomaisilla ja välitiloilla tuotokseen enemmän verrattuna luomutiloihin. Lehmämäärän vaikutus väli- ja tavanomaisten tilojen välillä vaihteli riippuen siitä, mitä mallia estimoinnissa käytettiin. Tavanomaisilla ja välitiloilla ostorehujen kustannusten vaikutus tuotokseen on suurempaa kuin luomutiloilla.
  • Hertsi, Johanna (Helsingin yliopisto, 2015)
    Työn tavoitteena oli tutkia, miten negatiivinen ja positiivinen informaatio vaikuttavat kuluttajan luomuasenteeseen. Samalla pyrittiin selvittämään, vaikuttaako informaatio voimakkaammin tietyissä luomuun liitettävissä asennekomponenteissa. Luomuasenteen komponenteiksi tutkimuksessa valikoituivat luomun tarpeellisuus, terveellisyys, turvallisuus, luotettavuus, maku, ympäristöystävällisyys, asenne luomutuotteiden käyttöä kohtaan sekä koettu eläinten hyvinvointi luomutuotannossa. Tutkimuksen avulla haluttiin myös saada selville, miten informaatio vaikuttaa ennakkoasenteeltaan negatiivisiin, neutraaleihin tai positiivisiin henkilöihin. Kiinnostuneita oltiin myös tutkittavien henkilöiden ennakkotiedoista luomuun liittyen sekä tiedon suhteesta asenteisiin. Tutkimuksen kohteeksi valikoituivat pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijat, koska alle 25-vuotiaiden on todettu olevan kriittisimpiä ruoan kuluttajia. Nuoremmilla kuluttajilla on myös todettu olevan positiivisempi asenne luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa kohtaan. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake lähetettiin pääkaupunkiseudun korkeakoulujen opiskelijajärjestöjen kautta eteenpäin helmikuussa 2015 ja kyselyyn vastasi 1077 opiskelijaa. Luomuasenteita mitattiin asenneväittämien avulla, joista muodostettiin mittari, jonka luotettavuus testattiin tilastollisin menetelmin. Luomuasenne mitattiin kahteen kertaan ja kertojen välissä vastaajille esitettiin joko negatiivista tai positiivista informaatiota luomusta. Pääasiallisina analyysimenetelminä käytettiin t-testiä ja varianssianalyysiä. Tutkimuksen tulokset tukevat pääosin aiempaa tutkimusta siitä, että negatiivisella informaatiolla on voimakkaampi vaikutus kuluttajan asenteisiin kuin positiivisella informaatiolla. Luomutietämyksellä todettiin olevan merkitsevä vaikutus luomuasenteisiin siinä tapauksessa, että tietoa on vain vähän tai ei lainkaan. Sekä positiivinen että negatiivinen informaatio muuttivat kokonaisasennetta luomua kohtaan keskimäärin kielteisemmäksi – eri asennekomponenttien välillä löydettiin kuitenkin eroja. Eri ennakkoasenteiden osalta positiivinen informaatio vaikutti negatiivisiin ja neutraaleihin asenteisiin tehden niitä keskimäärin myönteisemmiksi. Positiiviset asenteet puolestaan muuttuivat kielteisemmiksi positiivisen informaation vaikutuksesta. Negatiivinen informaatio vaikutti negatiivisiin, neutraaleihin ja positiivisiin asenteisiin muuttaen niitä keskimäärin kielteisemmiksi. Mitä positiivisempia asenteet olivat, sitä kielteisemmiksi ne muuttuivat negatiivisen informaation vaikutuksesta. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää luonnonmukaisia elintarvikkeita myyvien yritysten markkinoinnissa. Tutkimustulosten pohjalta on tehty ehdotuksia, miten yritykset voivat käyttää luomuviestintää hyväkseen.
  • Castrén, Tuulikki (Helsingfors universitet, 2007)
    Suomalaiset munintakanankasvatusmuodot tulevat muuttumaan, kun Euroopan Unionin alueella astuu voimaan varustelemattomien häkkien käyttökielto vuonna 2012. Vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, kuten luomutuotanto, altistavat munintakanoja useammille loisinfektioille kuin nykyinen häkkikasvatus. Tämä opinnäytetyö on osa tutkimushanketta "Luonnonmukainen munantuotanto: eläinten hyvinvoinnin ja elintarviketurvallisuuden hallinta". Työssä etsittiin keväällä 2004 luomukanaloista kerätyistä ulostenäytteistä kanojen sisäloisten (Ascaridia galli-, Heterakis gallinarum-, Capillaria spp.- ja Syngamus tracheae) munia, sekä Eimeria spp.- että Histomonas meleagridis-loisia, jotka identifioitiin ja laskettiin. Kanapunkin (Dermanyssus gallinae) esiintyvyyttä tutkittiin punkkiansojen avulla. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kirjallisuuskatsauksen osalta esitellä suomalaisissa kanoissa esiintyviä parasiitteja ja luomukasvatuksessa loisten esiintyvyyteen vaikuttavia riskitekijöitä. Lisäksi poikkileikkaustutkimuksen avulla selvitetään sisäloisten ja kanapunkin esiintymistä suomalaisissa luomukanaloissa. Tutkimukseen osallistui 17 luomumunintakanalaa. Tiloilta kerättiin näytteenottosuunnitelman mukaisesti ulostenäytteitä sisäloistutkimukseen. Näytteet olivat vähintään viiden kanan yhteisnäytteitä, koska yksittäisten lintujen loistilannetta ei selvitetty. Kanapunkit pyydystettiin kanalan rakenteisiin kiinnitettävillä punkkiansoilla. Laboratoriossa ulostenäytteet tutkittiin kvantitatiivisella flotaatiomenetelmällä ja punkkien määrä arvioitiin silmämääräisesti. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan päätellä, että loiset aiheuttavat kanoille kliinisiä oireita ja alentavat niiden tuottavuutta. Voidaan olettaa, että häkkituotannosta luopuminen lisää loisten esiintymistä Suomen kanaloissa. Tutkituilta tiloilta löydettiin kaikkiaan neljää eri sisäloislajia, joista A. galli todettiin 50 %:ssa, H. gallinarum 30 %:ssa, Capillaria spp. 40 %:ssa ja Eimeria spp. kaikissa kanaloissa. Kanapunkkia esiintyi 70 %:ssa tiloista. Tutkimustulokset ovat samansuuntaisia kuin esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa. Jotta kanat saataisiin edelleen tuottamaan hyvin ja pysymään kliinisesti terveinä, tuottajien tulee oppia hallitsemaan loisinfektioita. Erityisen haastavaa se tulee olemaan luomutuotannossa, jossa eläinten lääkintä pyritään saamaan minimiin.
  • Åberg, Minna-Maaria (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään luomun markkinointiin mainoskuvan analyysin keinoin. Tutkielmassa tutkitaan kvalitatiivista mainosanalyysiä apuna käyttäen, mitä mainoskuvat viestivät luomusta ja millä keinoin. Luomumainokset ovat elintarvikemainonnan osa ja luomu yhä nousevan ekologisen tietoisuuden aikana ajankohtainen tutkielman aihe. Tutkielmassa syvennytään mainoskuvan katselukokemukseen siten, että tutkija tekee analyysin kuudesta (6) luomumainoksesta, jotka ovat Finfood – Suomen Ruokatieto Ry:n (nykyinen Ruokatieto Ry) toimeksi antamia tai sellaisia, joissa näkyy luomumerkki. Mainokset on kerätty vuosilta 1998–2004, joten niistä saadaan näkökulma siihen, miten luomumainostaminen on tapahtunut aiemmin ja miten mainonta on kehittynyt näiden vuosien aikana. Tutkielman tavoite on selvittää, mitä ja miten luomumainoksilla on viestitty luomusta. Erityistä huomiota kiinnitetään visuaaliseen rakenteeseen ja yhteneväisyyteen ja pohditaan, millaisia mielikuvia mainokset herättävät. Elintarvikemainosten tehokkuutta tutkitaan usein kvantitatiivisesti, esimerkiksi myynnin kehitystä seuraamalla. Mainoskuvassa on kuitenkin myös kvalitatiiviselle tutkimukselle hyvää aineistoa löydettävissä, sillä mainoskuvat ovat sisällöltään rikkaita. Tavoite saavutetaan tutkimalla, mitkä elementit aiheuttavat mainoskuvassa tämän sanattoman kommunikaation ja miten päällisin puolin yksinkertaiselta tuntuvan kuvan kielioppi kertoo mainostettavasta aiheesta. Tutkielmasta saadaan tätä ajatusta kuljettamalla sivutuotteena tulokseksi, mitä luomusta on mainoskuvilla viestitty. Tulevaisuudessa on tärkeää, että mainostaja ymmärtää tuottamansa visuaalisen materiaalin vaikutukset ja syyt syvällisesti. Suomessa on monia erilaisia mainosalan ja media-alan toimijoita, jotka tuottavat tutkimusdataa ja mainonnan mittaristoja. Suurasiakkaat, kuten Ruokakesko Oy, tilaavat mittaristoja, sekä ylläpitävät omia mainonnan mittaristojaan. Samat tahot myös tilaavat mainokset. On tilaa tutkielmalle, jossa perehdytään elintarvikemainontaan tuorein silmin, syvästi sisällölliseltä näkökannalta. Mainoskuvan analyysillä visuaalisen kieliopin avulla voidaan avata uusia näkökulmia mainoksiin. Tutkielmassa halutaan myös tuottaa lisää materiaalia mainoskuvan tutkimuksen saralla. Tutkielman pääkysymys oli; mitä ja miten luomumainoksilla on viestitty luomusta, johon löytyi monia vastauksia mainoksista. Luomusta on viestitty, että luomun ostaminen on erilainen tapa ajatella kotitalouden ruokaostoksia. Luomukuluttajalle on viestitty vahvasta ja uskaliaasta valinnasta, jolla on vaikutusta. Mainoskuvat luokittelevat luomun luonnonläheisyyteen, lisäaineettomuuteen ja turvallisuuteen kulutusvalinnoissa. Monessa tutkielman mainoksessa luomun vihreä värimaailma ja sloganit, www-sivut sekä tiedottavuus ovat mainoksen pääelementtejä. Mainokset kertovat luomun olevan ennen muuta turvallinen valinta, joka perustuu tulevaisuuteen.
  • Virolainen, Kiira (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia elintarviketuotteissa esiintyvien vastuullisuudesta kertovien sertifikaattien vaikutuksia kuluttajien ostokiinnostukseen, vastuullisuudesta kertovien sertifikaattien tuntemista sekä sertifikaattien merkityksen tuntemisen vaikutuksia ostokiinnostukseen. Tutkimuksen kohteena olivat luomutuotannosta kertovat Aurinko-merkki ja Eurolehti-merkki, sekä vastuullisesta kaupankäynnistä kertova Reilu kauppa -merkki. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin kuluttajakäyttäytymistä ja elintarvikkeiden valintaa. Tarkemmin tarkasteltiin sertifikaattien tuntemisen ja sosiodemografisten tekijöiden vaikutuksia elintarviketuotteiden ostokiinnostukseen sekä erilaisia ruoan valinnan teorioita. Lisäksi tarkasteltiin kuluttajien pakkausmerkintöjen lukemista ja pakkausmerkintöjen merkitystä ostokiinnostukseen aiempien tutkimusten avulla. Tutkimus tehtiin tilaustyönä elintarvikealan konsulttiyritys Makery Oy:lle, ja tutkimuksen kyselyosuuden toteutti M3 Research Oy lokakuussa 2016. Kysely oli koko suomen kattava, ja aineisto sisälsi 500 satunnaisesti valitun suomalaisen kuluttajan tiedot. Aineiston analysointiin käytettiin apuna ristiintaulukointia sekä regressioanalyysejä. Tutkimuksen tulosten mukaan luomutuotannosta kertova Aurinko-merkki oli huomattavasti tunnetumpi sertifikaatti kuin EU:n lanseeraama vastaavanlainen Eurolehti-merkki. Vastaajista noin 80 prosenttia tunsi Aurinko-merkin hyvin tai erittäin hyvin, kun taas Eurolehden tunnisti yhteensä vain 40 prosenttia vastaajista. Aurinko-merkillä oli myös huomattavasti positiivisemmat vaikutukset ostokiinnostukseen kuin Eurolehti-merkillä. Mielenkiintoisen tästä havainnosta tekee se, että Aurinko-merkki on poistumassa tuotannosta kokonaan Eurolehti-merkin muuttuessa pakolliseksi kaikissa EU-maissa. Reilu kauppa -merkin tunsi hyvin tai erittäin hyvin noin puolet vastaajista, ja se vaikutti positiivisesti ostokiinnostukseen noin 30 prosentilla vastaajista. Tutkimuksessa on siis havaittavissa, että mitä paremmin kuluttaja tuntee vastuullisuudesta kertovan sertifikaatin, sitä positiivisemmin merkki vaikuttaa elintarvikkeen ostokiinnostukseen. Tutkimuksessa myös taustatekijöiden merkitys korostui. Tutkimuksen mukaan naiset tuntevat vastuullisuudesta kertovat sertifikaatit miehiä paremmin, ja ne vaikuttivat myös miehiä positiivisemmin naisten ostokiinnostukseen. Sukupuolen lisäksi ikä ja koulutustausta olivat merkittäviä tekijöitä eri sertifikaattien tuntemisessa. Vanhemmat ihmiset tunsivat Aurinko-merkin nuoria paremmin, Eurolehti-merkki ja Reilu kauppa -merkki olivat nuorille tutumpia merkkejä. Koulutustaustan osalta korkeampi koulutusaste merkitsi yleisesti parempaa sertifikaattien tuntemusta.
  • Harmoinen, Paula (Helsingfors universitet, 1992)
    Tämän työn tavoitteena on kirjallisuuden avulla käsitellä luonnonmukaista tuotantoa eli luomutuotantoa ja luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden laatua verrattuna tavanomaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin. Alussa tarkastellaan luonnonmukaisen tuotannon kehitystä ja esitetään määritelmä luomutuotannolle. Luonnonmukaistakasvintuotantoa, kotieläintuotantoa ja jatkojalostusta käsitellään Luomu-liiton Luonnonmukaisen tuotannon ohjeiden pohjalta. Luonnonmukaisen tuotantotavan vaikutuksia kasvikunnan tuotteiden, lihan ja maidon laatuun tarkastellaan kerätyn aineiston pohjalta. Laatueroihin todetaan vaikuttavan tuotantotavasta riippuvien ja siitä riippumattomien tekijöiden. Tärkein tuotantotavasta riippuva tekijä on lannoitus ja torjunta-aineiden käyttö. Kotieläintuotannossa tärkein ero oneläinten ruokinnassa. Jatkojalostuksessa erona on luomutuotannon vähäisempi lisäaineiden käyttö. Ympäristöja kasvuolosuhteet ovat tärkeimmät tuotantotavasta riippumattomista elintarvikkeen laatuun vaikuttavista tekijöistä, joilla todetaan olevan huomattava vaikutus elintarvikkeen laatuun. Tässä työssä käytetyn aineiston perusteella ei voida tehdä kiistattomia johtopäätöksiä luomuelintarvikkeiden paremmasta laadusta tavanomaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin verrattuna.
  • Andersson, Nina (Helsingfors universitet, 2015)
    Crop rotation is an important farming practice in organic agriculture. In the research it has been shown that diverse crop rotations enhance productivity as well as agrobiodiversity, and thus the organic regulations of EU obliges the farmers to have diverse rotations on their farms. However, it is unclear what kinds of crop rotations have been implemented on Finnish farms. In this master’s thesis the aim was to find out what kinds of crop rotations plans there were used on 21 organic arable farms on Uusimaa and Satakunta regions in the Southern Finland and how the plans were put into practice during 2008–2012. The aim was also to study, if there were differences between the regions. The study material consisted of the crop rotation plans which are required from the farmers in the beginning of 5-year organic subsidy period and of the information from EU’s IACS-database about the crops grown on farms. The typical crop rotation on the organic farms was the alternation between cereals and ley, in different pace on different field plots. Also the winter rye – oat – two- or three-year ley was a typical crop rotation. Crop rotation plans and realized crop rotations were compared with each other by “realization index”, which was developed by this study. The realization index showed that the plans were followed every year less and less on the average, but on the same time it was also typical to come back to the plans. However, as a consequence of the changes made into the plans, the field area of the farm was usually not an entity, bound together by crop rotation, but the crop rotation was planned for the each field plot separately. There were statistically significant differences in crop rotations plans between regions. In Uusimaa region the crop rotations were based on crop types whereas in Satakunta region the crops to be grown were identified more precisely. Several future research topics emerged, such as the significance of crop rotations in organic agriculture, farmer’s strategies in crop rotation design and the sustainability as well as productivity of those strategies.