Browsing by Subject "luonnonkasvit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Nurminen, Maarit (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimus on perinteisesti keskittynyt taloudellisesti merkittävien, jalostettujen tuotantokasvien tauteihin. Luonnonkasvien tauteja on tutkittu huomattavasti vähemmän, vaikka niillä on suuri merkitys kasviyhteisön monimuotoisuuden säätelijöinä. Etenkin virusten vaikutuksista on hyvin vähän tietoa, koska tartuntoja on hankala havaita. Virukset ovat ehdottomia solunsisäisiä loisia ja tarvitsevat vektoreita levittäytyäkseen kasvien välillä. Virusten esiintymisten ja vaikutusten on havaittu vaihtelevan runsaasti ajallisesti sekä lajien ja populaatioiden välillä. Tässä työssä selvitettiin Plantago lanceolatan latenttiviruksen (PlLV) ja Plantagon latentin caulimoviruksen (caulimovirus), esiintymistä kolmessa eri puolilla Ahvenanmaata sijaitsevassa heinäratamon (Plantago lanceolata) populaatiossa. Kustakin populaatiosta valittiin 20 satunnaista kasvia tutkimukseen. Lehdistä kerättiin näytteitä kerran viikossa kolmen viikon ajan touko-kesäkuussa 2017. Kasvien kukkien ja lehtien lukumäärä sekä pisimmän lehden pituus kirjattiin ylös. Lisäksi mahdolliset viroottiset oireet ja herbivorien aikaansaamat syömäjäljet kirjattiin ylös. Virusten havaitsemista varten kehitettiin qPCR-menetelmä aiempien virussekventointien pohjalta. Alukkeet suunniteltiin mahdollisimman konservoituneille alueille virusten perimässä. qPCR-menetelmän kynnysarvon asettamisen apuna oli lisäksi 218 kasvihuonekasvinäytettä, jotka oli testattu valmiiksi jo olemassa olevalla PCR-menetelmän alukkeilla. Luonnonkasvinäytteet tutkittiin sekä qPCR- että PCR-menetelmillä, joiden tulokset yhdistettiin. Sekä PlLV:ä että caulimovirusta esiintyi kaikilla populaatioilla, mutta esiintymisessä ei ollut merkitseviä populaatioiden välisiä eroja. PlLV-havainnot vähenivät merkitsevästi tutkimusaikana, mutta caulimoviruksen esiintyminen ei vaihdellut. Caulimovirushavainnot korreloivat positiivisesti lehtien lukumäärän sekä erään syömäjälkiluokan kanssa. Muut kasvin ominaisuudet tai herbivorien jättämät syömäjäljet eivät selittäneet virustartuntoja. Viroottiseksi tulkittuja oireita oli sekä virustartuntaisilla että terveiksi todetuilla kasveilla. Vanhat PCR-menetelmät tunnistavat jossain määrin qPCR-menetelmiä paremmin virustartunnat, mutta menetelmät tunnistavat osittain eri tartunnat. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että virusten esiintyminen luonnonkasveilla on vaihtelevaa, eivätkä ne aina välttämättä aiheuta näkyviä oireita, mikä tekee niiden vaikutusten arvioinnista haastavaa. Virukset ovat täysin vektoreista riippuvaisia, ja tulos antaa mahdollisia viitteitä caulimoviruksen vektorilajista. Suurikokoiset kasvit vaikuttavat olevan alttiimpia caulimovirustartunnalle. qPCR-menetelmä täydentää PCR-menetelmää, mutta vaatii lisäoptimointia tehokkuuden parantamiseksi. Jatkotutkimukset suuremmalla otannalla ja pidempiaikaisella seurannalla valottaisivat, millaisia vaikutuksia virustartunnoilla on kasveihin missäkin olosuhteissa.
  • Räisänen, Riikka; Primetta, Anja; Niinimäki, Kirsi (Maahenki, 2015)
    Kirja esittelee luonnonväriaineiden tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti tekstiilisovellutuksissa, kuten värjäämisessä ja kankaan kuvioimisessa. Teoksessa keskitytään väriainelähteisiin, jotka kasvavat Suomen luonnossa tai soveltuvat viljeltäviksi ainakin maan eteläisissä osissa. Lukijalle esitellään eri lähteistä saatavat värisävyt sekä annetaan ohjeita värjäykseen ja kankaanpainantaan. Perinteisesti luonnonväriaineet on yhdistetty pienimuotoiseen käsityöläisyyteen, mutta nykyään niitä voidaan hyödyntää jopa teollisen mittakaavan tuotannossa. Kirjassa pohditaan monipuolisesti luonnonväriaineiden ominaisuuksia, kuten ekologisuutta, UV-suojaavuutta ja antimikrobiaalisuutta. Teos sopii tietokirjaksi ja värjäysoppaaksi luonnonväriaineista kiinnostuneille sekä oppimateriaaliksi taide- ja käsityöalan koulutuksiin.
  • Jämsen, Juho (Helsingin yliopisto, 2017)
    Suomessa uhanalaisiksi luokitellaan kasvilajit, jotka ovat vaarassa kadota maastamme. Pienen populaatiokokonsa vuoksi uhanalaisilla lajeilla esiintyy tyypillisesti varsin vähän geneettistä vaihtelua, mikä altistaa ne erilaisille uhkatekijöille. Eräs näistä on sisäsiitos-depressio, jonka aiheuttajia ovat kasviin haitallisesti vaikuttavat resessiiviset geenit. Lisäksi kapea perimä heikentää kasvilajien sopeutumiskykyä ja voi vaikeuttaa pölytyksen onnistumista ristipölytteisillä lajeilla. Uhanalaisten kasvien käytöstä viheralalla voi olla luonnonpopulaatioille sekä hyötyä, että haittaa riippuen osin viljelykannan alkuperästä. Geenivirta mahdollisesti hyvin kaukaista alkuperää olevasta viljelypopulaatiosta luonnonpopulaatioon voi johtaa ympäristöönsä huonosti sopeutuneisiin jälkeläisiin. Toisaalta vierasperäisestä viljelykan-nasta leviävät geenit lisäävät luonnonpopulaation geneettistä monimuotoisuutta. Erittäin uhanalaisella vanakeltolla (Crepis praemorsa) on Suomessa tiettävästi vain kaksi pientä populaatiota. Niiden tuottamien siementen itävyyttä testattiin ja verrattiin Virosta tuotuihin vanakelton siemeniin. Laji on Virossa yleinen joten näitä kahta alkuperää vertailemalla oletettiin selviävän onko lajin suomalaisilla populaatioilla siementen itävyyteen vaikuttavaa sisäsiitosdepressiota. Tällaisesta ei löytynyt merkkejä vaan siementen itävyys oli molemmilla alkuperillä lähes täydellistä ja taimien varhais-kehitys normaalia. Vanakelton suomalaiset populaatiot eivät tämän tutkimuksen perusteella kärsi ainakaan siementen laatuun tai taimien kehityksen alkuvaiheisiin vaikuttavasta sisäsiitos-depressiosta. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sisäsiitosdepression ilmenemistä muissa kehitysvaiheissa.
  • Yli-Heikkilä, Eveliina Janita; Autio, Minna; Kylkilahti, Eliisa; Räisänen, Riikka; Sekki, Sanna (2020)
    Värit ovat keskeinen osa kuluttajien arkipäivän kokemusmaailmaa. Me syömme ja puemme päällemme värejä sekä elämme värien keskellä. Värien merkitystä kuluttajien arjessa tutkitaan paljolti visuaalisesta näkökulmasta erilaisiin tuotteisiin ja brändimielikuviin liittyen. Myös muotivärit ovat saaneet osakseen tutkimuksellista mielenkiintoa. Sen sijaan kuluttajien näkemyksiä väreistä raaka-aineina ja osana kulutustuotteita ei ole tutkittu samaan tapaan kuin niitä on tutkittu ruoassa. Tarkastelemme laadullisella tutkimusotteella kuluttajien (n=15) synteettisiin ja luonnonväriaineisiin liittämiä mielikuvia vaatteissa ja tekstiileissä. Tutkimus osoittaa, että väriaineiden alkuperän pohtiminen on kuluttajille vierasta, mutta väri raaka-aineena ja materiana yhdistyy tuotteiden turvallisuuteen, luonnollisuuteen ja ekologisuuteen. Kuluttajat ovat huolissaan, voivatko tekstiileissä käytetyt väriaineet olla ihmisen terveydelle haitallisia. Synteettiset väriaineet yhdistyvät kemianteollisuuteen, haitallisuuteen, myrkyllisyyteen sekä värien keinotekoisuuteen, voimakkuuteen ja kirkkauteen. Kuluttajat mieltävät luonnonväriaineet synteettisiä väriaineita luonnollisemmiksi, ekologisemmiksi ja turvallisemmiksi. Eettisyyden ja turvallisuuden näkökulmasta kuluttajat pitävät hyväksyttävämpänä kasviperäisiä lähteitä hyönteisiin verrattuna. Tulokset auttavat ymmärtämään biopohjaisten väriaineiden käyttöönoton myönteisiä ja rajoittavia näkökohtia kulutustuotteissa.