Browsing by Subject "luonnonmukainen maatalous"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Hakkarainen, Teija (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tällä hetkellä luomusektorilla on ongelmana epäsuhta peltoviljelyn ja kuluttajalle tarjolla olevan luomuvalikoiman kesken. Nykyisin luomutiloilla on yleistä se, että kasvintuotantoa harjoitetaan luonnonmukaisesti ja kotieläintuotantoa ei. Näin ollen valtaosa luomurehusta käytetään tavanomaisen kotieläintuotannon rehuna. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko erilaisten maitotilojen kannattavuudessa eroa. Vertailtavina ovat luomumaitotilat, tavanomaiset maitotilat sekä tilat, joilla lypsykarja on tavanomaisessa tuotannossa ja pellot ovat luomutuotannossa. Viimeisenä esitetystä ryhmästä käytetään tutkimuksessa nimitystä välitilat. Kannattavuutta tarkastellaan käyttäen eri kannattavuustunnuslukuja. Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat näiden ryhmien eroihin, jos eroja löytyy. Tutkimuksen aineistona käytetään kvantitatiivista MTT:n kannattavuuskirjanpitotilojen aineistoja vuosilta 2008–2012. Tuotantoryhmistä etsitään samankaltaisia tiloja käyttäen propensity score matching -menetelmää (PSM). Tutkimuskysymyksiin etsitään vastausta käyttämällä kuvailevaa tilastotiedettä sekä tilastollisia analyysejä. Syitä mahdollisille kannattavuuseroille etsitään käyttämällä tuotantofunktioita ja regressioanalyysiä sekä tarkastelemalla tuotto- ja kulurakenteita. Kannattavuuden tunnuslukuja tarkasteltaessa luomutilat ovat ainoita, jotka eroavat muista tarkasteluryhmistä. Luomutilojen kannattavuuskertoimet sekä työtuntiansiot ovat korkeampia, kuin tavanomaisten tai välitilojen vastaavat arvot. Väli- ja tavanomaiset tilat ovat kannattavuutta tarkasteltaessa samankaltaisia. Luomutilat ovat suurempia ja töitä tehdään vähemmän, joten luomutiloilla tuotto työtuntia kohden on paremmalla tasolla kuin muissa ryhmissä. Luomutilat saivat keskimäärin eniten tukia ja näin ollen tuotot olivat keskimäärin suurimmat tässä ryhmässä. Luomu- ja välitilojen kustannusrakenne oli hyvin samankaltainen. Tavanomaisilla tiloilla tarvikekustannukset olivat muita ryhmiä suuremmat. Luomu- ja välitilojen konekustannukset olivat tavanomaisten vastaavia suuremmat. Maitotilojen lehmämäärä vaikuttaa tavanomaisilla ja välitiloilla tuotokseen enemmän verrattuna luomutiloihin. Lehmämäärän vaikutus väli- ja tavanomaisten tilojen välillä vaihteli riippuen siitä, mitä mallia estimoinnissa käytettiin. Tavanomaisilla ja välitiloilla ostorehujen kustannusten vaikutus tuotokseen on suurempaa kuin luomutiloilla.
  • Andersson, Nina (Helsingfors universitet, 2015)
    Crop rotation is an important farming practice in organic agriculture. In the research it has been shown that diverse crop rotations enhance productivity as well as agrobiodiversity, and thus the organic regulations of EU obliges the farmers to have diverse rotations on their farms. However, it is unclear what kinds of crop rotations have been implemented on Finnish farms. In this master’s thesis the aim was to find out what kinds of crop rotations plans there were used on 21 organic arable farms on Uusimaa and Satakunta regions in the Southern Finland and how the plans were put into practice during 2008–2012. The aim was also to study, if there were differences between the regions. The study material consisted of the crop rotation plans which are required from the farmers in the beginning of 5-year organic subsidy period and of the information from EU’s IACS-database about the crops grown on farms. The typical crop rotation on the organic farms was the alternation between cereals and ley, in different pace on different field plots. Also the winter rye – oat – two- or three-year ley was a typical crop rotation. Crop rotation plans and realized crop rotations were compared with each other by “realization index”, which was developed by this study. The realization index showed that the plans were followed every year less and less on the average, but on the same time it was also typical to come back to the plans. However, as a consequence of the changes made into the plans, the field area of the farm was usually not an entity, bound together by crop rotation, but the crop rotation was planned for the each field plot separately. There were statistically significant differences in crop rotations plans between regions. In Uusimaa region the crop rotations were based on crop types whereas in Satakunta region the crops to be grown were identified more precisely. Several future research topics emerged, such as the significance of crop rotations in organic agriculture, farmer’s strategies in crop rotation design and the sustainability as well as productivity of those strategies.