Browsing by Subject "luonnontiedeopetus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Sinikallio, Veera (Helsingin yliopisto, 2020)
    Yhä useampi tukea tarvitseva oppilas opiskelee ikäluokkansa mukaisesti tavallisessa luokassa, joka tarkoittaa, että myös luonnontiedeopetusta annetaan hyvin heterogeeniselle oppilasryhmälle. Perinteiset opetusmenetelmät eivät huomio oppilaiden tuen tarpeita, jonka vuoksi tarvitaan vaihtoehtoisia tapoja opettaa luonnontieteitä kiinnostavalla, ymmärrettävällä ja innostavalla tavalla samalla kannustaen oppilaita hakeutumaan luonnontieteellisiin jatko-opintoihin. Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli esitellä projektioppiminen yhtenä vaihtoehtoisena opetusmenetelmänä heterogeenisen oppilasryhmän sekä etenkin tukea tarvitsevien oppilaiden luonnontiedeopetukseen ja samalla tutkia erityisopettajien sekä erityisopetusta saavien oppilaiden kokemuksia projektioppimisesta. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa aineistona käsitellään LUMA-keskus Suomen StarT-hankkeessa mukana olleiden neljän oppilaan ja kahden opettajan kokemuksia projektioppimisesta. Vastauksia analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin hyödyntämällä teoriaohjaavaa analyysiä, jossa aiempi tutkimustieto on otettu ohjaamaan päättelyä. Tutkimusta ohjasi kolme tutkimuskysymystä 1) Millaisia asioita opettajan tulee ottaa huomioon toteutettaessa projektioppimista osana tukea tarvitsevien oppilaiden luonnontiedeopetusta? 2) Millaista hyötyä projektioppiminen mahdollistaa tukea tarvitsevien oppilaiden luonnontiedeopetuksessa? 3) Millaisena oppilaat kokevat projektioppimisen? Tutkimuksen otoskoko jäi hyvin pieneksi kevään 2020 poikkeustilan johdosta, minkä vuoksi tuloksista ei voida tehdä yleistäviä päätelmiä. Tutkimuksen tulokset kuitenkin antavat viitteitä siitä, että projektioppimisen käyttö osana tukea tarvitsevien oppilaiden luonnontiedeopetusta mahdollistaa suuria hyötyjä niin opettajan, kuin oppilaan näkökulmasta. Oppilaiden kokemukset projektioppimisesta olivat hyvin positiivisia. Opettajat puolestaan olivat yksimielisiä siitä, että projektioppiminen huomioi erinomaisesti erilaiset oppijat sen toiminallisuuden ja monipuolisuuden vuoksi. Aihe kaipaa kuitenkin vielä jatkotutkimusta pitkittäisellä aikavälillä niin opettajien, kuin oppilaiden näkökulmasta.
  • Karppinen, Emilia (Helsingin yliopisto, 2018)
    Museums can be considered as out-of-school environments that are able to support school subjects with their special requirements and offer multifaceted learning environments, as required in the Finnish curriculum. In order to facilitate pupils′ learning in museums, we need to understand how a museum context affects learning. Learning theories that explain learning in the school realm cannot be fully applied to the museum context, because the context where learning occurs is part of the learning. The model of the museum learning the Contextual Model of Learning (CML), developed by Falk and Dierking, provides a descriptive framework for how and where to look for learning in mu-seums. How ever, the model is based on free-choice learning: a museum visitor´s control over her/his own learning, which is not entirely the case with pupils` out-of-school learning. Thus the aim of the study is to analyse in the context of the recent museum studies how CML is able to describe learning in out-of-school education in museums in the context of the reviewed articles. The methods adopted in this study were systematic literature review and rational reconstruction. The studied museum research was defined to consist of only science or STEM education (Science, Tech-nology, Engineering, and Mathematics) in out-of-school context in museum. 13 studies in total were reviewed in this study in order to answer the first research question: what kind of research has been published during 1 Jan 2014–30 April 2016 in the field of STEM and science education in the out-of-school context. After this the CML and the research material were compared to each other to clarify whether CML is able to describe museum learning in this specific context. In this way the core of the CML was compressed in the context of the studies by utilizing rational reconstruction. Themes and conceptual frameworks of the reviewed articles were multifaceted. The findings of this study indicated that for the most part CML is able to describe pupils′ science and STEM learning in the context of the reviewed articles, but the emphasis of the three contexts in the CML might differ somewhat. In the personal context situational interest, situation motivation and gender might have some relevance. It seemed that in the sociocultural context the role of the teacher, educator and struc-ture should be given more attention. In the physical context, the concept behavior setting might be more complex than assumed in the CML. The results of this study indicate that CML should be critically analyzed in the context of out-of-school science and STEM education in museums.