Browsing by Subject "luontomatkailu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Pekkinen, Meri (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimus keskittyi asiakaskokemukseen, jota käsiteltiin palveluiden ja yritysasiakkaiden kautta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä kohdeyrityksen asiakaskokemus syntyy ja miten sitä voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja sen tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelurunko muodostettiin teoreettisen viitekehyksen perusteella, mikä luotiin teorian pohjalta, jossa käsiteltiin asiakaskokemuksen syntymistä, hallintaa ja piirteitä. Lisäksi palvelut ja asiakkaat näkyivät teoriassa. Haastateltavat valittiin kohdeyrityksen yritysasiakkaista, jotka ovat käyttäneet yrityksen palveluita. Haastatteluja pidettiin kymmenen. Haastatteluista saatua aineistoa käsiteltiin teemoittelun avulla, jolla pyrittiin nostamaan esille haastatteluissa tärkeimmiksi nousseet teemat. Teemoista haluttiin löytää asiakaskokemuksen muodostavat tekijät, sekä selvittää, miten niiden perusteella asiakaskokemusta voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Tutkimuksen perusteella asiakaskokemus muodostuu kaikesta, mitä yrityksen ja asiakkaan välillä tapahtuu. Haastateltavat toivat esille paljon samoja tekijöitä, mutta esille nousi myös pienempiä erilaisia tekijöitä. Asiakaskokemus on ainutlaatuinen eri asiakkailla, mutta siinä voidaan nähdä selkeitä piirteitä, mitkä ovat tärkeitä asiakkaille yleisesti. Tutkimuksessa asiakaskokemusta muodostaviksi tekijöiksi nousivat eniten ihmiset, luonto ja ympäristö, palvelu, tilat, ruoka ja sijainti. Tutkimuksessa selvisi, että eri palveluiden asiakkaat arvostavat erilailla tekijöitä. Voisikin olla hyvä käsitellä eri asiakasryhmiä tietyn palvelun asiakaskokemuksen kautta. Tutkimuksen perusteella sopivat asiakasryhmät voisivat olla kokousasiakkaat, metsästysasiakkaat, kansainväliset luontoasiakkaat ja kotimaiset luontoasiakkaat. Markkinointia voitaisiin kohdentaa eri asiakasryhmiin segmentoinnin avulla. Tutkimuksessa esille nousi käytännönläheinen komponentti ja elämäntyylin komponentti kuudesta eri asiakaskokemuksen komponentista.
  • Bergström, Irina; Mattsson, Tuija; Niemelä, Eerika; Vuorenmaa, Jussi; Forsius, Martin (Finnish Environment Institute, 2011)
    The Finnish Environment 26en/2011
    This report is a summary of results from the project Vulnerability Assessment of Ecosystem Services for Climate Change Impacts and Adaptation (VACCIA), funded by the European Union’s LIFE+ programme. Partners in the extensive three-year (2009–2011) project, coordinated by the Finnish Environment Institute (SYKE), included the Finnish Meteorological Institute, the University of Helsinki, the University of Jyväskylä and the University of Oulu. Key results from the 13 VACCIA Actions are compiled in the summary. The Actions assessed the threats and challenges posed by climate change to ecosystem services and livelihoods, and suggested methods for adapting to changing conditions. The report also highlights further research needs. The publication’s introduction describes the ecosystem service concept and provides an insight into policy processes for handling ecosystem services and their adaptation to a changing climate. Results of the Actions are assembled in the following three chapters, the first presenting key methods used in the project for monitoring changes and predicting future changes, the second describing the change in ecosystem services, and the third reviewing vulnerability and adaptation. An extensive summary section is also included. Annexed tables present the project’s key results and conclusions compactly, alongside the resulting adaptation challenges and needs for further research. Monitoring and prediction of changes is based, e.g. on climate and air quality scenarios produced by theproject, and remote sensing and geographic information materials. Of ecosystem services, those produced bycatchments and water bodies are examined, alongside changes in the biodiversity of coastal, water and forest environments, studied with the help of sample species. Ecosystem services needed by urban areas are examined from the viewpoint of climate change and changes in land use. Among livelihoods, agriculture, forestry, fisheries and tourism are studied.
  • Bergström, Irina; Mattsson, Tuija; Niemelä, Eerika; Vuorenmaa, Jussi; Forsius, Martin (Suomen ympäristökeskus, 2011)
    Suomen ympäristö 26/2011
    Tämä raportti on yhteenveto Euroopan unionin LIFE+ -ohjelman rahoittaman hankkeen “Luonnon tarjoamien palveluiden haavoittuvuus-arviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon –VACCIA” tuloksista. Laajassa kolmevuotisessa (2009-2011) Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimassa hankkeessa olivat mukana SYKE, Ilmatieteen laitos sekä Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistot. Yhteenvetoon on koottu VACCIA-hankkeen 13 osahankkeen tärkeimmät tulokset. Lisäksi on arvioitu ilmastonmuutoksen aiheuttamia uhkia ja haasteita ekosysteemipalveluille ja elinkeinoille sekä ehdotettu tapoja, joilla elinkeinot voivat sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Raportissa on myös tuotu esiin lisätutkimustarpeita. Julkaisun johdantoluvussa kerrotaan ekosysteemipalvelukäsitteestä ja luodaan katsaus politiikkaprosesseihin, joissa käsitellään ekosysteemipalveluja ja niiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon sekä esitellään VACCIA-hanketta. Osahankkeiden tulokset on koottu seuraaviin kolmeen lukuun, joista ensimmäisessä esitellään eräitä muutosten seurantaan ja tulevien muutosten ennustamiseen liityviä keskeisiä menetelmiä, toisessa kerrotaan ekosysteemipalveluiden muutoksesta ja kolmannessa tarkastellaan elinkeinojen haavoittuvuutta ja sopeutumista. Julkaisuun liittyy myös laaja yhteenveto-osa. Muutosten ennustamisessa ja seurannassa on käytetty mm. ilmasto- ja ilmanlaatuskenaarioita sekä kaukokartoitus- ja paikkatietoaineistoja. Ekosysteemipalveluista on keskitytty tarkastelemaan valumaalueiden ja vesistöjen tuottamia palveluja sekä esimerkkilajien avulla rannikko-, vesi- ja metsäluonnon monimuotoisuuden muutoksia. Kaupunkien tarvitsemia ekosysteemipalveluja on tarkasteltu ilmastonmuutoksen ja maankäytön muutoksen näkökulmasta. Elinkeinoista on tarkasteltu maataloutta, metsätaloutta, kalataloutta ja matkailua.
  • Sievänen, Tuija; Tervo, Kaarina; Neuvonen, Marjo; Pouta, Eija; Saarinen, Jarkko; Peltonen, Arvo (Finnish Environment Institute, 2005)
    Finnish Environment Institute Mimeographs 341 (Suomen ympäristökeskuksen moniste 341)
    Adaptation of outdoor recreation and nature-based tourism concerns majority of Finns. Adaptation may take place both in demand and supply: people will adapt by changing their recreation and travel behaviour, and supply of recreational and tourism services will be adjusted to new conditions either reactively or anticipatory. In this study, the impacts of climate change on recreation sector and nature-tourism entrepreneurs? readiness to adapt and attitude towards climate change were under study. The results showed that snow-based recreation and tourism activities are the most vulnerable ones, especially in southern Finland, and that warming may benefit summer activities. However, the decrease n environmental quality and the increasing occurrence of extreme weather conditions such as storms may diminish this positive impact. Attitudes towards climate change and its impacts varied among tourism entrepreneurs. The general opinion was, however, that climate change does not so far represent a serious threat to the tourism industry. Tourism operators also feel that they are prepared to changes in climate conditions because of their readiness to react on normal weather variation already today. Lack of exact data and uncertainty concerning climate change and its effects in different areas make adaptation more difficult. In the recreation sector, participation in winter activities, especially in cross-country skiing and snowmobiling will decrease in a long run. Possibilities for summer activities become better, but socioeconomic factors such as age-structure may weaken the positive impact. Several research needs related to recreation and tourism were identified. The Finnish tourism industry seems to need more detailed and spatially informed scenarios concerning climate change and more information on its impacts on the different activities in the tourism sector. Also communication channels seem to need more attention. More information is needed to monitor changes in recreational behaviour and trends. Also, there is a need for contingent behaviour studies to project recreationists' and tourists' reactions to changing conditions.
  • Priha, Marjo (Uudenmaan ympäristökeskus, 2008)
    UUDra 21/2008
    Söderskärin luonnonsuojelualue on osa Porvoon ulkosaaristossa sijaitsevaa Söderskärin ja Långörenin saariston (FI0100077) Natura 2000 aluetta. Tässä raportissa on selvitetty Söderskärin luonnonsuojeluarvojen ja käytön yhteensovittamista. Esitetyt suositukset luovat taustan alueen vanhoissa suojelupäätöksisssä olleiden rauhoitusmääräysten ajantasaistamiselle sekä ympäristöministeriön poikkeuslupaehtojen määrittelylle. Suositusten laatiminen on nähty tarpeelliseksi koska pääsaarilla on tapahtunut tai tapahtumassa rakennusten hallintaan ja sekä alueen valvontaan liittyviä muutoksia. Söderskärin suojelualueesta noin puolet on valtion omistuksessa ja toinen puoli edelleen yksityisomistuksessa. Saaristo on tärkeä merilinnuston suojeluja tutkimusalue ja linnuston pesimärauhan turvaamiseksi alueella on voimassa liikkumisja maihinnousurajoituksia. Pääsaarten ainutlaatuinen majakkamiljöö on valtakunnallisesti arvokas maisemakohde ja majakka itsessään vetovoimainen nähtävyyskohde. Majakka on yksityisomistuksessa ja sinne järjestetään ohjattua matkailua ympäristöministeriön myöntämällä poikkeusluvalla. Söderskärin luonnonja kulttuuriperinnön suojelun sekä nykyisen käytön yhteensovittamista varten on laadittu joukko vaihtoehtoisia malleja. Vaihtoehtojen tarkastelussa selvitettiin erilaisten liikkumisrajoitusten ja käyttöpaineiden vaikutuksia mm. alueen luontoon, rakennuksiin, matkailuun ja valvontaan sekä ympäröivään saaristoon, kuten esimerkiksi veneilyyn lähivesillä. Vaihtoehtojen pohjalta laadittujen suositusten tavoitteena on turvata suojelualueen luontoarvojen ja rakennusten kulttuurihistorian säilyminen sekä edistää kestävää majakkamatkailua. Suositukset ovat ohjeellisia ja niiden täytäntöönpanoa on seurattava ja suosituksia tarkennettava jatkossa tilanteen edellyttämällä tavalla.
  • Pohja-Mykrä, Mari; Kurki, Sami (2009)
    16
    Suurpetoihin ja ennen kaikkea karhuun liittyvä luontomatkailu on osoittautunut erittäin kiinnostavaksi elämystuotteeksi ja toiminta on viime vuosina kasvanut erityisesti suurpetojen tiheimmän esiintymisen alueilla itärajan tuntumassa Kainuussa, Kuusamossa ja Pohjois-Karjalassa. Suurpetojen katselu- ja kuvaustoiminta nojaa vahvasti eläinperäisten sivutuotteiden eli haaskojen käyttöön, joiden avulla suurpedot näyttäytyvät katselu- ja kuvauspaikalla säännöllisesti ja ennustettavasti. Suurpetojen katseluun liittyvä vuodesta toiseen samalla paikalla jatkuva ruokinta on kuitenkin herättänyt lähiympäristössään ristiriitoja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää haaskaruokinnan sosiaalisia vaikutuksia ja ristiriitoja kartoittamalla haaskaruokintaan perustuvaan suurpetojen katseluun sekä kuvaamiseen eri tavoilla sidoksissa olevien ryhmien näkemyksiä. Haaskaruokintaa käyttävien yritysten tai toimihenkilöiden sekä poroelinkeinon, maanomistuksen, luonnonsuojelun, metsästyksen ja kenneltoiminnan keskinäiset suhteet ja niiden merkitys alueellisten ristiriitojen synnyttäjänä selvitettiin. Myös alueellisten sekä maakunnallisten eläinlääkintä-, järjestys-, maanpuolustus-, maaseutu-, ja ympäristöviranomaisten mielipiteet kirjattiin, koska he ovat työnsä puolesta tekemisissä haaskojen käytön kanssa ja heidän näkemyksillään on näin ollen vahva rooli alueellisessa vuorovaikutuksessa ja yhteisödynamiikan muokkautumisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tarjota asioista päättäville tahoille näkökulma haaskojen käytön sosiaalisista vaikutuksista mahdollisen toimintaa säätelevän ohjeistuksen tai lainsäädännön laadinnan tueksi. Tutkimusaineisto käsittää paikallisille ja maakunnallisille sidosryhmille suunnatun kirjallisen kyselyn sekä asiantuntijahaastattelut. Suurimmat ristiriidat nousevat haaskojen avulla paikalle houkutelluista karhuista. Poronhoitoalueella karhujen määrän epäillään lisääntyvän siinä määrin, että niiden aiheuttamat porojen vasavahingot myös nousevat. Karhujen haaskaruokinnan ja karhunmetsästyksen sovittaminen samaan aikaan koetaan mahdottomaksi tehtäväksi. Tämä kasvattaa myös poliisien työtaakkaa. Rajavartijat ja alueen asukkaat saattavat kokea karhukeskittymät turvallisuusriskinä. Muiden suurpetojen haaskaruokinnan kohdalla ristiriidat ovat hyvin vähäisiä. Suurpetojen katselu- ja kuvaustoiminnan haaskanpitoa säätelevät nykyisellään useat lait ja asetukset, mutta säädöstö on epätäydellistä, hajallaan ja sen noudattaminen ja valvonta on haastavaa. Selkeiden pelisääntöjen puuttuminen nostattaa ristiriitoja eri sidosryhmien välille mahdollistamalla tulkinnanvaraisuudet puolin ja toisin. Yksiselitteinen lainsäädäntö, ohjeistus ja mahdollisesti myös luvanvaraisuus ovat kaikkien etu. Myös haaskojen käyttöön kytköksissä olevien viranomaisten vastuut ja tehtävät on selkeytettävä ja joustava tiedonkulku eri viranomaisten välillä on varmistettava. Neutraalia tietoa suurpetojen esiintymisestä ja käyttäytymisestä kuin myös haaskojen käytöstä ja haaskojen käytön alueellisesta merkityksestä tulisi kohdentaa alueen asukkaille. Tapaamiset eri sidosryhmien kesken ovat myös välttämättömiä. Keinot löytää rauhallinen rinnakkainelo sidosryhmien kesken on haastavaa ja aiheen tiimoilta on edelleen iso joukko avoimia kysymyksiä. Sidosryhmiä on nyt kuultu, ja vastuu haaskankäytön tulevaisuudesta siirtyykin asiasta päättäville tahoille.