Browsing by Subject "luostarilaitos"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Penttinen, Anna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän pro gradun keskiössä on luostarilaitos ja sen merkitys nykypäivänä ihmisille. Luostarilaitos mielletään helposti keskiajalle kuuluvaksi ilmiöksi mutta sen juuret juontavat paljon kauemmaksi menneisyyteen ja sen merkitys yhteiskunnalle ja ihmisille ulottuu tähän päivään saakka. Tutkielma ottaa tarkasteltavakseen modernin maailmanajan tunnusmerkit länsimaissa ja analysoi esimerkiksi sekularisaation vaikutusta luostarilaitokseen ja miten se on joutunut mukautumaan muutoksiin vuosisatojen kuluessa. Tutkielman teoreettinen pohja perustuu kolmeen tutkijaan: Georg Simmelin sosiologiseen viitekehykseen, Charles Taylorin sekularisaation määritelmään ja Jean Séguyn teoriaan luostarilaitoksen roolista utopiana maan päällä. Tutkimuksen keskiössä on Heinävedellä sijaitseva Valamon luostari, joka toimii esimerkkitapauksena luostarista, joka on säilyttänyt asemansa vetovoimaisena kohteena vierailjoille sekä tärkeänä ortodoksisuuden keskuksena Suomessa. Tutkielma lähestyy Valamoa uskontososiologisesta näkökulmasta ja sen tutkimuskysymys tarkastelee mikä on Valamon luostarin funktio 2000-luvulla vierailijoiden silmissä. Tutkimuskysymys valikoitui aikaisemman luostarilaitosta käsittelevän kirjallisuuden perusteella, joissa kentältä mainittiin puuttuvan muun muassa nykyaikaan, historian sijasta, keskittyvää tutkimusta, muiden kuin luostarin asukkaiden tekemää tutkimusta, ja empiiristä tutkimusta. Tutkimus toteutettiin kyselykaavakkeiden avulla, jotka kartoittivat avoimien kysymyksien kautta vierailijoiden kokemuksia ja suhdetta Valamoon. Aineiston lopullinen koko oli 88 kyselyvastausta. Tutkielman analyysin perusteella Valamon funktion vierailijoille voi hahmottaa kolmen kategorian – hengellisen, sosiaalisen, ja kulttuurillisen – kautta. Hengellisen kategoriaan sisältyivät ajatukset Valamosta uskonnollisena keskuksena, paikkana, josta löytää tilaa omille ajatuksille ja spiritualiteetille yleisesti, ja paikkana levähtää kiireisen yhteiskunnan ulkopuolella. Sosiaalisessa kategoriassa korostuivat perheen, suvun ja ystävyyssuhteiden merkitys Valamossa vierailtaessa. Erityisesti talkoolaiset pitivät tärkeänä talkoolaisyhteisön henkeä ja myös ystävyyssuhteet munkkeihin ja muihin vierailijoihin korostuivat. Kulttuurillisessa kategoriassa taas mainittiin Valamon rooli sivistäjänä, näyttelyjen ja kurssien järjestäjänä ja historiallisesti merkittävänä paikkana. Kategorioiden lomassa myös hahmottui ajatus Valamosta vaihtoehtoisena elämäntapana ja yhteisönä, eräänlaisena utopiana, vaikka vierailijat eivät varsinaisesti koskaan liittyneet tähän utopistiseen yhteisöön täysin, vaan vain piipahtivat siellä säännöllisin väliajoin. Siitä huolimatta näille vierailijoille Valamo oli hyvin kiinteä osa elämää ja merkittävä monella eri tasolla, erityisesti kontrastina hektiselle modernille ajalle.
  • Härkönen, Mitra (2005)
    Pro gradu-tutkielmani tarkastelee tiibetinbuddhalaisten nunnien asemaa ja sukupuolten eroa tiibetiläisen kulttuurin ehkä merkittävimmässä instituutiossa, luostarijärjestelmässä. Tutkimus perustuu kolmen kuukauden mittaiseen etnografiseen kenttätyöhön pakolaisuuteen perustetussa tiibetinbuddhalaisessa nunnaluostarissa Pohjois-Intiassa. Luostarielämään osallistumalla ja nunnia haastattelemalla pyrin selvittämään paisti nunnien asemaa myös heidän sukupuolikäsityksiään sekä näkemyksiään sukupuolen merkityksestä luostarielämään omistautumisessa, luostarielämän vietossa ja valaistumisen saavuttamisessa. Tutkimuksen kohteeksi ja subjekteiksi naiset ja naisten kokemukset ottava tutkimukseni on paikannettavissa feministisen (uskonto)antropologian kysymyksiin sukupuolen merkityksestä naisen aseman määrittäjänä. Sukupuolitietoisen lähestymisen lisäksi tavoitteena on ollut ymmärtää erityisesti ideologiaa, jonka puitteissa tutkimani nunnat ajattelussaan ja toiminnassaan orientoituvat. Tiibetinbuddhalaisen luostarielämän ideologian ja sitä strukturoivan arvon selvittämiseen ovat analyyttiset välineet tarjonneet Louis Dumontin näkemykset modernin ja traditionaalisen ideologian eroista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että nunnien empiirinen asema poikkeaa munkkien asemasta, ja nunnat ovat uskonnollisessa hierarkiassa munkkien alapuolella. Buddhalainen auktoriteettikirjallisuus ja tiibetiläinen kulttuuri omaavat ristiriitaisia mielikuvia naisista ja naisten uskonnollisista mahdollisuuksista, ja myös tutkimani nunnat ovat omaksuneet nämä käsitykset. Edes sukupuolieroja minimoivaan luostarielämään liittyminen ei tee tyhjiksi naisiin liitettyjä negatiivisia ja miehiin yhdistettyjä positiivisia ominaisuuksia. Myös nunnien lähtökohdat ja olosuhteet harjoittaa uskontoa poikkeavat munkkien lähtökohdista ja olosuhteista: Tiibetinbuddhalaiset nunnat eivät saa täyttä luostarivihkimystä ja elävät elämänsä noviiseina. Maallikkojen heikommin tukemat nunnaluostarit ovat yleisesti munkkiluostareita köyhempiä, ja nunnien mahdollisuudet saada uskonnollista opetusta ovat munkkeja heikommat. Nunnista tuleekin vain harvoin korkeita uskonnollisia opettajia, lamoja, tai näiden inkarnaatioita. Nunnat uskovat kaikkien voivan valaistua sukupuolesta ja asemasta riippumatta, mutta valtaosa heistä syntyisi seuraavassa elämässä mieluiten mieheksi ja ryhtyisi munkiksi. Nunnat näkevät sukupuolihierarkian, mutta eivät epätasa-arvoa. Nähdäkseni kyseessä ei kuitenkaan ole kykenemättömyys nähdä valtahierarkiaa, kuten feministinen tutkimus on toisinaan esittänyt. Tiibetinbuddhalaisen luostarielämän ideologian tarkastelun perusteella esitän, että individualistisista piirteistä huolimatta siinä ei ensisijaisesti ole kyse maailmasta irrottautumisesta henkilökohtaisten uskonnollisten päämäärien saavuttamiseksi, vaan korkeimmaksi arvoksi nousee universaali myötätunto ja muiden pelastaminen. Toiset ilmentävät myötätuntoa toisia enemmän ja asettuvat siksi hierarkiassa korkeammalle. Uskonnollinen hierarkia ei kuitenkaan ole sama asia kuin yhteiskunnan empiirinen muoto, valtasuhteet ja sosiaalinen stratifikaatio. Universaalia myötätuntoa ruumiillistavien miespuolisten lamojen myötätunnosta pääsevät osallisiksi myös nunnat. Tiibetinbuddhalaisessa ideologiassa ei näin ole kysymys länsimaisen individualismin tapaan autonomisista ja atomistisista yksilöistä koostuvasta totaliteetista, vaan holistisesta kokonaisuudesta, jossa henkilöt ovat relationaalisessa riippuvuussuhteessa. Tätä ideologista kokonaisuutta strukturoi tiibetinbuddhalaisuudessa sen korkein arvo, myötätunto.