Browsing by Subject "luottamusmiehet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Tervonen, Leena (2003)
    Tutkimuksessa on tarkasteltu EAP:stä (Employee Assistance Program, suom. Ennakoivan Avun Palvelu) muodostettuja sosiaalisia representaatioita. Tutkimusote on kvalitatiivinen ja analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä teoriaa. Aineisto on hankittu haastattelemalla yhteensä kolmeatoista suomalaisen EAP-mallin kehittämisessä mukana ollutta työnantajaa ja luottamusmiestä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia sosiaalisia representaatioita EAP-mallista on muodostettu. Lisäksi etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Mihin representaatiot ankkuroidaan ja millä tavalla objektivoidaan? - Mihin EAP sijoitetaan suomalaisessa työyhteisöille kohdistetussa palvelukentässä ja onko sille tilaa siellä? - Mitä EAP:n toiminnan kannalta keskeisiä kysymyksiä haastateltavat tuovat esille? - Eroavatko luottamusmiesten ja työnantajien representaatiot toisistaan? Sekä luottamusmiehet että työnantajat ankkuroivat EAP:n työhyvinvointipalveluihin. Molemmat haastateltujen ryhmät nimesivät EAP:n kanavaksi työhyvinvointiin. Näkökulma kanava-metaforaan oli kuitenkin erilainen luottamusmiesten ja työnantajien keskuudessa. Luottamusmiehille EAP oli kanava yksittäisen työntekijän hyvinvointiin, kun työnantajat pitivät EAP:tä kanavana organisaation taloudelliseen menestykseen. Toinen käytetty metafora oli työväline. Luottamusmiehille EAP oli työväline luottamusmiestehtävässä, työnantajille puolestaan esimiestyössä. EAP:n tarvetta peilattiin mm. nykyisten palvelujen riittävyyteen ja kattavuuteen. Luottamusmiehet pitivät EAP:tä tarpeellisempana kuin työnantajat. Luottamismiestyönsä perusteella he olivat tietoisia työntekijöiden ongelmista ja joutuivat niitä omien tehtäviensä ohella hoitamaan. Palvelun tarvetta puolusteltiin myös tyytymättömyydellä työterveyshuollon palveluihin. Työnantajat pitivät EAP:tä nykyisten palvelujen täydentäjänä, eivätkä he juuri kritisoineet käytössä olevia palveluja. Haastateltavat tarkastelivat EAP:n avulla mahdollisesti saavutettavia etuja omasta taustastaan käsin. Luottamusmiehet korostivat yksittäisen työntekijän hyvinvointia, vaikka myönsivät organisaationkin hyötyvän työkykyisistä työntekijöistä. Työnantajille edut merkitsivät vähentyneitä sairauspoissaoloja ja myöhäisempiä eläkkeellesiirtymisiä, joiden avulla työvoimakustannuksia olisi mahdollista pienentää. EAP:n suhdetta muihin työhyvinvointipalveluihin hahmotettiin kahden erilaisen mallin kautta. Yhteistyömallissa EAP toimi muiden palveluiden koordinoijana asiakkaan tarpeista lähtien. Mallissa korostuu eri toimijoiden kollegiaalisuus ja asiakaslähtöinen toiminta. EAP nähtiin tasa-arvoisessa asemassa muiden palveluiden kanssa. Riippumattomuusmallissa EAP:tä pidettiin itsenäisenä ja muista palveluista irrallisena, jolloin sen nähtiin parhaiten pystyvän vastaamaan avun tarpeeseen. EAP:n laaja-alaista asiantuntemusta korostettiin ja sille haluttiin antaa asiantuntemukseen perustuva auktoriteettiasema suhteessa muihin palveluihin. Luottamusmiesten ja työnantajien sosiaalisten representaatioiden eroissa oli nähtävissä kummankin ryhmän intressiperusta. Luottamusmiesten historiallinen tausta näkyi EAP-representaatiossa, jossa EAP asettuu pienen ihmisen avuksi mahtavan työnantajan riistosta aiheutuneiden vaurioiden korjaajana. Työnantajien EAP puolestaan tukee organisaation pyrkimyksiä saavuttaa taloudellinen menestys. Keskeisimmät lähteet: Moscovici, S (2001): The phenomenon of social representations; Strauss, A & Gorbin, J. (1998): Basics of qualitative research, lisäksi EAP-tutkimuksia käsitteleviä artikkeleita
  • Peränen, Niina (2010)
    Tutkimus tarkastelee kuntasektorilla työskentelevien luottamusmiesten kokemuksia paikallisesta sopimisesta ja paikallisen sopimisen vaikutuksista luottamusmiehen työhön. Pyrkimyksenä on selvittää millaista osaamista luottamusmiehet kuvaavat työssään tarvitsevan ja millaiset tekijät vaikuttavat luottamusmiehen työhön paikallisena edunvalvojana. Tutkimuksen viitekehyksessä kuvataan kunnallisen neuvottelujärjestelmän hallittua keskitettyä hajautumista ja työehdoista sopimisen osittaista siirtymistä paikalliselle tasolle sekä määritellään tutkimuksen kannalta keskeinen paikallisen sopimisen käsite. Lisäksi esitetään Ellströmin (1994) kompetenssimallia mukaillen käsitteellinen kehikko luottamusmiehen ammatillisen osaamisen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Paikallista sopimista koskevan aikaisemman tutkimuksen tarkastelun perusteella voidaan todeta paikallisen sopimisen lisänneen luottamusmiesten työmäärää ja työn vaativuutta ja luottamusmiesten osaamisen kehittäminen näyttäytyy tärkeänä tekijänä paikallisen sopimisjärjestelmän laajentamisen kannalta. Tutkimuksen empiirinen osuus sisältää keväällä 2009 toteutetun lomakekyselyn sekä syksyllä 2009 kerätyn haastatteluaineiston. Tutkimusaineisto on kerätty Julkisten ja hyvinvointialojen liiton kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä työskentelevien pääluottamusmiesten joukosta. Lomakekyselyn avulla selvitetään paikallisen sopimisen yleiskuvaa, jota täydennetään yhdeksän pääluottamusmiehen haastatteluilla. Tutkimusaineiston analyysi on toteutettu laadullisen aineistolähtöisen analyysin keinoin. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset osoittavat, että paikallinen sopiminen on tuonut luottamusmiehen työnkuvaan merkittäviä muutoksia. Vaikka paikallisen sopimisen suurimmat sopimisalueet ovat palkkaus- ja työaika-asiat, suurempi merkitys luottamusmiesten osaamisvaatimuksille on kuitenkin yhteistoimintajärjestelmän perusteella tehdyllä sopimistoiminnalla, jonka määrä on lisääntynyt huomattavasti 2000-luvun puolella. Erilaiset kuntaorganisaation kehittämistarpeet työllistävät luottamusmiestä runsaasti ja asettavat tehtävälle monipuolisia ammattitaitovaatimuksia. Tehtävänkuvan laajenemisen myötä luottamusmiehen tehtävän osaamisvaatimuksissa korostuvat tiedon- ja toimintaympäristön hallinta, neuvottelutaidot sekä erilaiset moniammatilliset taidot. Moniammatillisten taitojen korostuminen on myös lisännyt luottamusmiesten keskinäisten verkostojen merkitystä tiedonhankinnan keinona.