Browsing by Subject "maan laatu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Ravander, Jaana; Mattila, Tuomas J.; Rajala, Jukka (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2019)
    Raportteja 191
    Murut ovat maan perusyksiköitä. Maan murukestävyys on keskeinen tekijä maan toimintakyvyn kannalta. Hyvä murukestävyys edistää mikrobitoimintaa, ylläpitää kaasunvaihtoa ja vesitaloutta sekä mahdollistaa kasvien hyvän kasvun. Murustuminen on siten tärkeä ominaisuus peltoekosysteemin toiminnan kannalta. Murujen kestävyys vettymisen seurauksena tapahtuvaa liettymistä vastaan on tärkeä maan kasvukunnon mittari. Jos murut ovat kestäviä, maan rakenne pysyy vakaana ja huokoisena. Murukestävyyttä mitataan liettämällä muruja kokeellisesti ja tarkastelemalla, kuinka suuri osuus niistä säilyy ehjänä. Koska murukestävyys riippuu samoista tekijöistä kuin koko maan kasvukunto (mm. happamuus, ionisuhteet, maan rakenne, juuriston aktiivisuus, eloperäisen aineen lisäys, mikrobiaktiivisuus ja vesitalous), murukestävyys on hyvä seurantaindikaattori maan kasvukunnon muutoksille. Maan murukestävyyttä voi kehittää ja ylläpitää viljelytekniikan avulla. Viljelytekniikassa on huomioitava maan kemiallinen tila (kalkitus, ravinnesuhteet), fysikaalinen tila (kuivatus, muokkaus) ja biologinen tila (juuristo, maaperäeliöt, lisätty eloperäinen aines). Maan murukestävyyden hoitomenetelmät ovat kytköksissä koko viljelyjärjestelmään. Siksi maan kasvukunnon kehittymistä voidaan seurata murukestävyyden määrityksin. Tässä raportissa käydään läpi tieteellistä kirjallisuutta murukestävyyteen vaikuttavista tekijöistä, murukestävyyden vaikutuksista maan kasvukuntoon sekä murukestävyyden mittausmenetelmistä. Sen lisäksi raportissa esitetään 3 vuoden koesarjan tuloksia (2016-2018) OSMO-hankkeen 24 koelohkolta. Lohkot edustivat erilaisia lohkoja eri puolilta Suomea. Tulosten avulla tarkastellaan kuinka hyvin eri määritysmenetelmät vastaavat toisiaan ja miten tulokset kuvaavat maan kasvukunnon eri osa-alueita. Murukestävyyden luotettava arviointi käytännön viljelmillä on tulosten perusteella edelleen haastavaa ja kaipaisi menetelmäkehitystä. Viljelijä- ja neuvojakäyttöön Besten menetelmä, jossa arvioidaan 20-40 murun kestävyyttä vaikuttaisi käyttökelpoiselta keinolta lohkojen välisen eron ja lohkojen ajallisen kehityksen seurantaan.