Browsing by Subject "maanhankinta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Forsström, Mauno (Suomen metsätieteellinen seura, 1960)
  • Linnamies, Olavi (Suomen metsätieteellinen seura, 1957)
  • Koskimies, Jan (2004)
    Tutkielmani kohteena on puunjalostusteollisuuden maanhankinnan rajoittaminen Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Näkökulma on sekä talous- että oikeushistoriallinen. Tarkastelen omistusoikeuden ja erityisesti maanomistuksen rajoittamisen merkitystä Suomen taloudellisen kehityksen kannalta. Lähteinä tutkielmassani olen käyttänyt sekä tilastollista aineistoa että aiheeseen liittyvää lainsäädännöllistä aineistoa eli lakeja ja asetuksia esitöineen. Lisäksi olen tutustunut eduskunnassa aiheesta käytyyn keskusteluun sekä eräisiin korkeimman oikeuden päätöksiin perusteluineen. Tarkoitukseni on liittää maanhankintarajoitusten säätäminen perustuslailliseen kehitykseen siten, että myös kysymyksen taloushistoriallinen tausta tulee huomioonotetuksi. Yhdistämällä talous- ja oikeushistoriaa uskon pystyväni löytämään uusia, aikaisemmin huomaamatta jääneitä yksityiskohtia, jotka auttavat selkiyttämään tapahtumien kulkua. Käsittelemällä rinnakkain eduskunnan ja tuomioistuinten samassa asiassa esittämiä perusteluja haen syitä sääntelyn viivästymiseen ja osittaiseen epäonnistumiseen sekä siihen, miksi lopulta päädyttiin juuri tiettyihin lainsäädännöllisiin ratkaisuihin monien mahdollisten joukosta. Käsitykset omistusoikeudesta ja sen rajoista ovat vaihdelleet Suomessa eri aikoina ja ne ovat olleet yhteydessä vallitseviin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin oloihin. Ruotsin vallan aikana Suomessa olivat yleisiä erilaiset yhteisomistuksen muodot, kuten yhteismetsät. Taloudellisen liberalismin myötä 1800-luvun puolivälistä alkaen alettiin kuitenkin painottaa omistusoikeuden rajoittamattomuutta ja individuaalista luonnetta. Tämä johti maanomistuksessa aikaisempaa suurempaan vapauteen, jonka kaikki vaikutukset eivät olleet yhteiskunnan kannalta toivottavia. Metsäteollisuuden kiihtyneen maanhankinnan vaikutukset nähtiin siinä määrin huolestuttavina, että niiden torjumiseksi katsottiin tarvittavan vapaan sopimus- ja omistusoikeuden huomattavaa rajoittamista. Vuoden 1915 metsäteollisuuden maanhankintaa rajoittava asetus ilmensi tätä ajatusta. Asetus kuitenkin epäonnistui ja yhtiöt jatkoivat maanhankintaa asetusta kiertämällä. Vuoden 1919 hallitusmuotoon kirjattiin periaate omaisuuden perustuslainsuojasta. Tämä huomioon ottaen oli luonnollista, että korkein oikeus päätyi vuonna 1922 puoltamaan yhtiöiden lainvastaisesti hankkimien tilojen palauttamista takaisin myyjille. Tätä ei kuitenkaan vallitsevassa poliittisessa tilanteessa pidetty eduskunnassa suotavana. Siksi eduskunta päätyi poikkeuslaki lex Pulkkiseen, jolla myyjien oikeus omaisuuteensa evättiin, jolloin sitä voitiin käyttää yhteiskuntapoliittisesti tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Lainsäätäjän tavoitteena vuoden 1915 asetusta säädettäessä oli ollut turvata maan säilyminen siitä elantonsa saavien käsissä. Eduskunta ei pitänyt suotavana maan palauttamista niille, jotka olivat siitä jo kerran luopuneet.
  • Renvall, August; Boman, Aarne (Suomen metsätieteellinen seura, 1921)