Browsing by Subject "maanviljely"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 30
  • Nordström, Eemi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämä tutkielma käsittelee ihmisen ja monilajisilla milpa-maissipelloilla elävien heinäsirkkojen välistä suhdetta sapoteekki-alkuperäiskansaa edustavien pienviljelijöiden keskuudessa Oaxacan osavaltiossa Meksikossa. Tutkielmaa varten on suoritettu neljä kuukautta kestänyt etnografinen kenttätyö Teotitlán del Vallen kylässä kesällä ja syksyllä 2018. Tutkimusaineisto koostuu osallistuvan havainnoinnin kautta kerätyistä kenttämuistiinpanoista sekä puolistrukturoiduista haastatteluista. Tutkielma sijoittuu pääasiassa ruoan antropologiaan, mutta ottaa kantaa myös eläinten toimijuutta käsittelevään yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun. Niin kutsutut chapuliini-heinäsirkat ovat suosittua ruokaa Meksikossa. Meksikon maatalousministeriön mukaan ne ovat myös erittäin haitallisia peltotuholaisia, joiden torjuntaan liittovaltio käyttää vuosittain huomattavia summia rahaa. Sen sijaan perinteistä milpa-väliviljelymenetelmää harjoittavassa Teotitlán del Vallessa heinäsirkkoihin suhtaudutaan ”hyvinä pikku eläiminä”, jotka syövät vain niille kuuluvia asioita aiheuttamatta tuhoa viljelyksille. Työn keskeinen tutkimuskysymys on, mihin heinäsirkkojen status hyvinä eläiminä perustuu. Tutkielma lähestyy heinäsirkkojen asemaa tarkastelemalla teotitlánilaisten laajempaa suhdetta ympäröivään maisemaan ja siellä eläviin olentoihin muun muassa ruoan puhtauteen liittyvän tiedon, maiseman tilallisen jaottelun ja maanviljelyn kautta. Työn teoreettinen viitekehys rakentuu antropologi Valerio Valerilta sovellettuun teoriaan, jossa puhtaus tarkoittaa materiaalis-semioottista yhteensopivuutta kehollisen subjektin ja siihen verrattavissa olevien kokonaisuuksien kanssa. Tutkielmassa puhtauden ilmenemistä tarkastellaan ruoan kasvuympäristön materiaalisten ja symbolisten vaikutusten sekä ruoan sosiaalisen jakamisen eli kommensaalisuuden kautta. Tässä työssä kommensaalisuus laajennetaan koskemaan myös ihmisten ja toisenlajisten eliöiden välistä ruoan jakamista Donna Harawayn kumppanuuslaji-käsitettä soveltaen. Tutkielmassa argumentoidaan, että peltojen heinäsirkat ovat ”hyviä pikku eläimiä” kolmella tavalla. Ne ovat ensinnäkin ”hyviä syödä”, sillä Teotitlánissa syötävien eläinten puhtaus määrittyy pääasiassa elinympäristön ja ravinnon eikä lajin kautta. Milpa-peltojen äärellä elävät heinäsirkat ovat puhtaita, koska ne syövät samoja kasveja ihmisten ja kotieläinten kanssa, mutta muissa ympäristöissä elävät saman lajin heinäsirkat ovat epäpuhtaita ja pahanmakuisia. Toiseksi, heinäsirkat ovat ”hyviä ajatella”, sillä ne symboloivat luonnollisina pidettyjä asioita teotitlánilaisessa yhteisöelämässä, kuten vuodenaikojen ja pyhimyskalenterin rytmittämää maanviljelyä sekä kohtuuden kaltaisia moraalisia hyveitä. Kolmanneksi, heinäsirkat ovat ”hyviä kanssaelää”, sillä ne edesauttavat peltomaisemasta elävän yhteisön jatkumista syömällä pois maissia haittaavia rikkaruohoja ja jättämällä viljelykasvit suurelta osin rauhaan. Heinäsirkat ovat maanviljelyyn aktiivisesti osallistuvia kumppanuuslajeja, jotka eivät vie leipää viljelijän suusta, vaan jakavat sen viljelijän kanssa. Täten heinäsirkkojen ”hyvyys” perustuu siihen, että ne auttavat pitämään yksilön terveenä, yhteisöä koossa ja maiseman sellaisena, että ihmisen ja muiden olentojen on siellä hyvä elää. Meksikon maatalousministeriön näkemyksestä poiketen heinäsirkat eivät ole ulkopuolinen uhka yhteisöelämälle, vaan osa sitä. Tutkielma osoittaa, ettei tiettyyn eliölajiin liitettyjä kulttuurisia merkityksiä voi tyydyttävästi selittää yksistään materiaalisiin olosuhteisiin tai kulttuurisidonnaisiin luokittelujärjestelmiin nojaavien mallien perusteella, vaan näiden lisäksi on otettava huomioon eliön sijoittuminen paikallistason inhimillisiin ja lajirajat ylittäviin vuorovaikutussuhteisiin aktiivisena toimijana.
  • Viikin tiedekirjasto; Viikki Science Library; Vetenskapliga biblioteket i Vik (1903)
  • Unknown author (Pori : Satakunnan maanviljelysseura, 1890)
    Satakunnan maanviljelysseuran lentolehti ; 7
  • Viikin tiedekirjasto; Viikki Science Library; Vetenskapliga biblioteket i Vik (Kuopion maanviljelysseura, 1911)
  • Päiwärinta, Pietari (Porwoossa : Werner Söderström, 1886)
  • Unknown author (Helsingfors: Tidnings- & tryckeri-aktiebolagets tryckeri, 1884)
  • Viikin tiedekirjasto; Viikki Science Library; Vetenskapliga biblioteket i Vik (1878)
  • Unknown author (Helsinki: Sanomalehden- ja Kirjapaino-osakeyhtiön kirjapaino, 1884)
  • Schulman, Anna; Heliölä, Janne; Pykälä, Juha (Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristö 3/2006
    Maatalouden ympäristötuen vaikutusten seurantatutkimuksen (MYTVAS 2) osana toteutettiin kesällä 2004 maastoselvitysperinnebiotooppien hoidon sekä luonnon monimuotoisuuden edistämisen erityistuista. Tavoitteena oli arvioida tukialueiden luontoarvoa sekä tehtyjen hoitotoimien oikeellisuutta ja vaikuttavuutta. Selvitys tehtiin Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten alueilla. Maastokäynti tehtiin 168 perinnebiotooppien hoidon sekä 91 luonnon monimuotoisuuden edistämisen erityistukikohteelle. Kohteilta arvioitiin joukko niiden luontoarvoa sekä hoidon tasoa kuvaavia laadullisia muuttujia. Perinnebiotooppien hoidon erityistukikohteet olivat pääosin luontoarvoiltaan merkittäviä tai kunnostettavissa ja tehdyt hoitotoimet oikeansuuntaisia. Puuston raivaukset olivat silti suurella osalla kohteista puutteellisia ja laidunnus usein riittämätöntä. Rehevöityminen oli ongelma monella kohteella. Moneen tukisopimukseen sisältyi vähäarvoisia, peltomaisia laidunosia ja tavallisia talousmetsiä. Ketojen ja tuoreiden niittyjen määrät osoittautuivat selvästi tilastoitua pienemmiksi. Luonnon monimuotoisuuden edistämisen erityistuen kohteista valtaosa osoittautui perinnebiotooppien kaltaisiksi. Muunlaisista tukikohteista monet arvioitiin luontoarvoiltaan vaatimattomiksi ja kehittämiskelpoisuudeltaan heikoiksi. Etenkin reunavyöhykkeet ja metsäsaarekkeet olivat usein heikkolaatuisia. Niillä hoito oli lähinnä puuston raivausta, jota oli yleensä tehty vain pienellä osalla tukialasta. Tehdyt raivaukset olivat silti pääsääntöisesti oikeanlaisia. Tulosten perusteella perinnebiotooppien hoidon erityistuki toimii kohtalaisen hyvin monimuotoisuuden edistämisessä. Luonnon monimuotoisuuden edistämisen erityistuen toteutuksessa oli suuria puutteita, minkä vuoksi sekä viljelijöille että viranomaisille tarvitaan tarkempaa ohjeistusta.
  • Manninen, Antti ([Aschan], 1860)
  • Manninen, Antti (Kuopiossa : [tekijä], 1866)
  • Grotenfelt, Gösta (Maanviljelystaloudellinen koelaitos, 1915)
    Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen maamieskirjasia ; 3
  • Nathorst, Hjalmar Otto (1891)
    K. Suomen talousseuran kirjaisia kansalle; 14
  • Rutanen, E. K. (Porvoo : WSOY, 1888)
  • Grotenfelt, Gösta (1911)