Browsing by Subject "maatalousmaa"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Järvenpää, Lasse; Savolainen, Mika (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2015
    Sadannan ja haihdunnan epätasainen jakautuminen eri vuodenaikojen välillä asettaa maassamme erityisvaatimuksia niin viljelysmaan kuivatukselle kuin kastelullekin. Kuivatuksen tarkoituksena on aikaansaada kasvulle sopiva maan kosteustila ja viljelyyn tarvittavien koneiden vaatima kantavuus. Suomen 2,3 miljoonasta peltohehtaarista lähes 90 % tarvitsee kuivatusta. Nykyinen viljelytekniikka edellyttää toimivaa salaojitusjärjestelmää, jonka edellytyksenä on tehokas peruskuivatus. Vaikka viljelyksessä oleva peltoala on pääosin kertaalleen peruskuivatettu, tarvitaan edelleenkin peruskuivatuksen ylläpitoa ja parantamista. Ojaverkoston kunnon heikentyminen ja ilmastonmuutos tuovat ojitustarpeeseen uuden näkökulman. Maankuivatus on toisaalta muuttanut ja yksipuolistanut monien virtavesien luonnontilaa, joten peruskuivatushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee soveltaa entistä laajemmin ns. luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita. Oppaassa on esitetty kattavasti maankuivatuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät näkökohdat, teknilliset ja ympäristölliset ohjeet sekä laatuvaatimukset. Oppaassa on keskitetty maatalousalueiden kuivatukseen, mutta myös metsäojituksia on käsitelty lyhyesti. Lisäksi oppaassa on esitelty kastelun perusteet sekä keskeiset kastelumenetelmät. Maa- ja metsätalousministeriö asetti maankuivatus- ja kasteluoppaan laatimiseksi ohjausryhmän 17.1.2005. Työssä tuli ottaa huomioon se, että ojitushankkeet ovat nykyisin useimmiten peruskorjaustöitä, joihin voidaan soveltaa entistä sujuvampaa suunnittelumenettelyä. Oppaasta julkaistiin ensimmäinen versio työryhmän mietintönä vuonna 2007. Vesilain uudistamisen ja ojitusasioita käsittelevien tahojen organisaatiomuutosten selventämiseksi oppaasta on nyt julkaistu toinen päivitetty painos. Tässä painoksessa on vesilain uudistuksen tavoitteiden mukaisesti kiinnitetty entistä enemmän huomiota puroluonnon suojeluun sekä pohjavesialueilla ja happamilla sulfaattimailla tapahtuvien ojitusten haittojen ennaltaehkäisemiseen. Suuri paino oppaan uudistuksessa on ollut muuttuneiden viranomaiskäsittelyjen kuvaamisessa. Ojitukseen ryhtyvällä on entistä selkeämpi vastuu suunnitelmien laatimisesta sekä ojituksesta ilmoittamisesta viranomaisille.
  • Pajula, Heikki; Järvenpää, Lasse (Suomen ympäristökeskus, 2007)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 23/2007
  • Jutila, K. T. (Suomen metsätieteellinen seura, 1921)
  • Ronkainen, Kaisamaija (Helsingin yliopisto, 2017)
    Vuokratun pellon osuus kaikesta viljelysmaasta on kasvanut Suomessa 1970-luvulta lähtien. Maatalousmaan vuokrauksen yleistymisen taustalla on tilojen lukumäärän väheneminen ja peltoalalla mitatun tilakoon kasvu. Usein tuotannon lopettavat maatilat vuokraavat pellot aktiiviviljelijöille lisämaaksi. Pellon vuokrahinnat vaihtelevat merkittävästi ja vuokrahinnoista ei ole olemassa valtakunnallisesti kattavaa tilastotietoa. Vuokrahintaan vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin tutkittu paljon. Vuokrattavan viljelysmaan hintaan vaikuttavat muun muassa maatalouden kannattavuus, maatalouspolitiikka, tilakoko ja pellon viljelytekniset ominaisuudet. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin pellon vuokramarkkinoita, niihin liittyviä tekijöitä ja vuokramarkkinoiden kehittymistä Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella toteutuneita pellon vuokrahintoja sekä erilaisten tila-, lohko- ja viljelijäkohtaisten tekijöiden mahdollista yhteyttä vuokrahintaan. Tutkimusaineistona käytettiin Porin maaseutupalveluihin vuosina 2011–2014 toimitettuja maanvuokrasopimuksia. Näytteen kooksi muodostui 319 viljelijän 692 vuokrasopimusta. Kerätty aineisto oli pääsiassa numeerinen ja asetettuihin tutkimusongelmiin löytyi perusteluja aiemmista tutkimuksista. Tutkimustavaksi valittiin kvantitatiivinen tutkimusote. Tutkimustulosten perusteella saatiin tutkimukselle asetettujen vaatimusten mukaista tietoa peltovuokran hintatasosta. Tulokset osoittavat, että vuokrapeltoa viljelevän tilan tuotantosuunnalla, tilakoolla ja vuokrattavalla pinta-alalla on yhteys maksettuun hehtaarivuokraan. Myös kuntien välillä oli eroja maksetuissa hehtaarihinnoissa ja kunnan maatalousvaltaisuudella oli yhteys hehtaarihintoihin.