Browsing by Subject "maataloustuotteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Vuori, Maria (Helsingfors universitet, 2009)
    Accessibility is a crucial factor for interaction between areas in economic, cultural, political and environmental terms. Therefore, information concerning accessibility is relevant for informed decision making, planning and research. The Loreto region in the Peruvian Amazonia provides an interesting scene for an accessibility study. Loreto is sparsely populated and because there are few roads in the region, in practice all movement and transportation happens along the river network. Due to the proximity of the Andes, river dynamics are strong and annual changes in water level combined with these dynamic processes constantly reshape accessibility patterns of the region. Selling non-timber forest products (NTFP) and agricultural products (AP) in regional centres is an important income source for local rain forest dwellers. Thus, accessibility to the centres is crucial for the livelihood of local population. In this thesis I studied how accessible the regional centre Iquitos is from other parts of Loreto. In addition, I studied the regional NTFP/AP trade patterns and compared them with patterns of accessibility. Based on GPS-measurements, using GIS, I created a time-distance surface covering Loreto. This surface describes the time-distance to Iquitos, along the river network. Based on interview material, I assessed annual changes to accessibility patterns in the region. The most common regional NTFP/AP were classified according to the amount of time they can be preserved, and based on the accessibility surface, I modelled a catchment area for each of these product classes. According to my results, navigation speeds vary considerably in different parts of the river network, depending on river types, vessels, flow direction and season. Navigating downstream is, generally, faster than upstream navigation. Thus, Iquitos is better accessible from areas situated south and south west of the city, like along the rivers Ucayali and Marañon. Differences in accessibility between different seasons are also substantial: during the dry season navigation is slower due to lower water levels and emerging sand bars. Regularly operating boats follow routes only along certain rivers and close to Iquitos transport facilities are more abundant than in more distant areas. Most of the products present in Iquitos market places are agricultural products, and the share of NTFP is significantly smaller. Most of the products were classified in product class 2, and the catchment area for these products is rather small. Many products also belonged to class 5, and the catchment area for these products reaches up to the edges of my study area, following the patterns of the river network. The accessibility model created in this study predicts travel times relatively well, although in some cases the modelled time-distances are substantially shorter than observed time-distances. This is partly caused by the fact that real-life navigation routes are more complicated than the modelled routes. Rain forest dwellers having easier access to Iquitos have more opportunities in terms of the products they decide to market. Thus, they can better take advantage of other factors affecting the market potential of different products. In all, understanding spatial variation in accessibility is important. In the Amazonian context it is difficult to combine the accessibility-related needs of the local dwellers with conservation purposes and the future challenge lies in finding solution that satisfy both of these needs.
  • Helin, Johanna (1999)
    Tutkielmassa tarkastellaan Malin prefektuurissa tapahtuvaa maataloustuotteiden kauppaa, kaupan toimijoita sekä sen historiaa. Erityisesti keskitytään tutkimaan erilaisia markkinoilla toimivia naisia, heidän motiivejaan kaupankäynnille sekä naisten välisiä sosiaalisia suhteita. Tutkimus keskittyy Malin keskuksen päivittäiselle torille sekä viikottaisille markkinoille. Niillä tapahtuvan kauppavaihdon perusteella pyritään luomaan kuva paikallisten perifeeristen markkinoiden toiminnasta. Tutkielma on soveltavaa antropologiaa, mikä perustelee sen pragmaattisen tutkimusotteen. Lähtökohtana on ollut käytännönläheisen tiedon kerääminen paikallisesta kontekstista suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestön toimeksiannosta. Tutkimus kuitenkin yhdistää paikallisen materiaalin nykyantropologisiin keskusteluihin hyödykkeistymisestä ja muutoksesta. Kauppiasammatin todetaan olevan suhteellisen uusi ilmiö Malin ja Fouta Djallonin ylänköalueen historiassa. Markkinat syntyivät vasta kolonisaation luoman kysynnän ja rahatalouden myötä. Hyödykkeistyminen on sen jälkeen vaikuttanut alueen sosiaalisen rakenteen ja sukupuolten välisen työnjaon muutoksiin. Myös nykyisessä kaupassa toimii erilaisia ryhmiä, jotka ovat eritavoin hyödykkeistyneitä ja integroituneita markkinoihin. Tutkimus painottaa hyödykkeistymisen olevan osittainen ja paikallinen prosessi, jota on vaikea arvioida. Näin se sanoutuu irti vanhoista teleologisista ja dualistisista teorioista, jotka liittävät muutoksen modernisaatioon, kapitalismiin, markkinatalouden kehitykseen jne. Muutoksella ei tutkimuksessa katsota olevan tiettyä suuntaa tai moraalista sisältöä. Tämän voi nähdä paikallisen yhteisön neutraalista suhtautumisesta rahaan ja sillä tapahtuvaan hyödykevaihtoon sekä akkumulaatioon. Tutkimuksessa analysoidaan myös yhteisön sosiaalista taloutta: seremonioita, lahjavaihtoa, varallisuuden määritelmiä ja hyvän elämän malleja. Seremonioilla on yhteisössä tärkeä rooli sosiaalisten suhteiden luojana ja säilyttäjänä. Siksi niihin osallistuminen on vastavuoroista ja sanktioitua. Paikallisen kontekstin niukkuus ja köyhyys osoittautuvatkin suhteellisiksi asioiksi, kun niitä tarkastelee laajemmasta perspektiivistä. Vähästäkin riittää tarpeen tullen jaettavaksi. Paikalliset torikauppiasnaiset sekä kiertävät kauppiasnaiset ovat Malissa järjestäytyneet yhdeksi ryhmäksi, joka harjoittaa sekä epävirallista eli sosiaalista että virallista eli ammatillista yhteistyötä. Tutkimus keskittyy kuvaamaan näiden eroja ja muutoksia sekä naisten keskinäisiä konflikteja. Ne antavat aineksia arvioida muutoksen mahdollista moraalista sisältää ja yksilöllistävää vaikutusta. Tutkielma päätyy sekä teoreettisiin että metodologisiin päätelmiin, joissa korostetaan muutoksen paikallisuutta ja ambivalenttia luonnetta. Toisaalta talousantropologiaan kaivataan uusia lähestymistapoja, jotka helpottaisivat käytännön ja merkitysten tutkimusta yhtenä saumattomana kokonaisuutena.
  • Upsalan kotitalousammattikoulu; Viikki Science Library; Viikin tiedekirjasto; Vetenskapliga biblioteket i Vik (WSOY, 1918)