Browsing by Subject "maatalousyritys"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Jauhiainen, Heta (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella henkilöstöjohtamista suomalaisissa maatalousyrityksissä. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia henkilöstöjohtamisen käytänteitä yrittäjillä oli käytössään. Lisäksi selvitettiin yrittäjien kokemuksia henkilöstöjohtamiseen liittyvistä haasteista. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimusote. Tutkimusotteen valintaan vaikutti tutkimusongelma tutkimuskysymyksineen sekä aikaisemman tutkimuksen vähäinen määrä. Tutkimusstrategiaksi valikoitui tapaustutkimus, jossa aineisto hankittiin teemahaastattelujen avulla. Haastateltavina oli yrittäjiä yhteensä kahdeksasta keskimääräistä suuremmasta maidon- ja sianlihantuotantoyrityksestä, joissa oli palkattuna vähintään yksi vakituinen ulkopuolinen työntekijä. Tulosten perusteella henkilöstöjohtaminen vaihteli tapauksittain tutkituissa yrityksissä. Tapauksia yhdisti kuitenkin yrittäjä-johtajan toimenkuva ja työntekijöiden lukumäärä. Näiden perusteella henkilöstöjohtamista tarkasteltiin kahdessa luokassa: ’pienissä maatalousyrityksissä’ ja ’suurissa maatalousyrityksissä’. Henkilöstöjohtamisen käytänteet luokiteltiin kirjallisuuden perusteella rekrytointiin, perehdyttämiseen ja kouluttamiseen, työsuorituksen johtamiseen sekä sitouttamiseen. Aineistoa tarkasteltiin teoriasidonnaisesti. Henkilöstöjohtamisen haasteet muodostettiin puolestaan aineistolähtöisesti. Haasteet kategorisoitiin erityisosaamiseen, osaavan työvoiman rekrytointiin sekä oman toimenkuvaan muuttumiseen. Tutkielma toteutettiin yhteistyössä ProAgria Keskusten Liiton kanssa, joten tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoutta ilmiöstä asiantuntijatyön kehittämiseksi.
  • Väisänen, Lassi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena tarkastella strategista johtamista pohjoissavolaisilla kasvinviljelytiloilla. Tavoitteena oli selvittää strategisen ajattelun, suunnittelun ja strategian toteuttamisen ilmenemistä. Lisäksi tarkasteltiin resursseja sekä toimintaympäristöä, koska haluttiin saada havainnollinen kokonaiskuva toimintaympäristöstä sekä maatalousyrityskohtaisista tekijöistä. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto hankittiin teemahaastatteluilla tammi- helmikuussa 2018. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa pohjoissavolaista maatalousyrittäjää, joiden päätuotantosuunta oli kasvinviljely. Tutkituissa tapauksissa strategiatyö painottuu ajattelu- ja suunnitteluasteelle, joten puutteita on eniten strategian toteuttamisessa ja kontrolloinnissa. Strateginen johtaminen ei ole niin ennalta määriteltyjen toimintamallien mukaan etenevää toimintaa kuin suurissa yrityksissä. Tulosten perusteella strateginen johtaminen on valtaosin samantyylistä toimintaa kuin muissa kotimaisissa ja ulkomaisissa maatalousyrityksissä. Vaikka maatilojen välistä yhteistyötä jo harjoitettiin, siinä nähtiin edelleen merkittäviä mahdollisuuksia. Usein uhkaksi mainittiin jokin taloudellinen tekijä kuten mm. panos- tai tuotehintojen muutos ja pellon hinnan nousu. Henkilöresurssit nähtiin yrityksissä keskeisenä vahvuutena: yrittäjien osaaminen painottui tuotannolliseen yritystoimintaan. Lisäksi suurimmatkin kasvinviljelytilat näkivät keskeiseksi heikkoudeksi yrityksen toimimisen suurelta osin yhden henkilön varassa.
  • Kleimola, Jouni (Helsingfors universitet, 2014)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maatalousyritysten vakuuksien muodostumista Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin suurimmilla maatiloilla sekä tutkia vaikuttaako konttori, velkamäärä, liikevaihto ja tuotantosuunta pellon vakuusarvoon. Tutkimuksen aineisto koostui pankin konttoreiden 145 velkaisimmasta maatilayrityksestä. Näiden tilojen vastuut olivat yli 350 000 euroa. Aineiston analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia, varianssianalyysia, t-testiä ja regressioanalyysiä. Maatalouden rakennekehitys on ollut voimakasta viimeisien vuosien aikana ja investoinnit ovat vaatineet yhä enemmän vierasta pääomaa. Vieraan pääoman kasvava määrä aiheuttaa haasteita pankeille. Suurten asiakasriskien takia pankkien riskienhallinnan täytyy olla kunnossa. Vakuudet ovat pankin kannalta tärkein riskienhallintakeino ja niiden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään maatalouden rakennekehitystä, rahoitusta, riskienhallintaa ja vakuuksia. Tutkimustilat jaettiin ryhmiin konttorin, tuotantosuunnan ja velkaisuuden mukaan. Tutkimustilojen vakuudet muodostuivat pellosta, metsästä, tuotantorakennuksesta, yrityskiinnityksestä ja muista vakuuksista. Pelto oli vakuutena 137 tilalla, metsä 132 tilalla, tuotantorakennus 131 tilalla, muu vakuus 131 tilalla ja yrityskiinnitys 92 tilalla. Laskennallista vakuusvajetta oli 45 tilalla. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna pellon osuus vakuutena oli suurin kasvitiloilla ja kotieläintiloista maitotiloilla. Pienin pellon osuus oli siipikarjatiloilla, joilla oli puolestaan suurin rakennusten osuus. Velkamäärän mukaan tarkasteltuna tuotantorakennuksen osuus vakuuksista oli suurin ja pellon osuus pienin suurimmassa velkaluokassa. Myös vakuusvajeen määrä suurimmassa velkaluokassa oli suurin (10 %). Konttorin vaikutus pellon vakuusarvoon oli tilastollisesti erittäin merkitsevä varianssianalyysin mukaan. T-testin mukaan Jalasjärven konttorin alueella pellon arvostus oli tilastollisesti merkitsevästi alempi kuin muilla alueilla. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna t-testin mukaan ainoastaan sianlihantuotannossa p-arvo oli tilastollisesti melkein merkitsevä. Tutkimuksessa tuli selkeästi ilmi se, miten maatilayritysten vakuudet muodostuvat konttorin/alueen, tuotantosuunnan ja velkamäärän mukaan. Regressioanalyysin mukaan velkamäärällä oli tilastollisesti merkitsevä positiivinen vaikutus pellon arvostukseen. Sianlihantuotantoa harjoittavilla tiloilla pellon vakuusarvo oli korkeampi kuin muissa tuotantosuunnissa. Konttoreilla oli myös tilastollisesti yhteys pellon vakuusarvoon. Regressioanalyysin avulla saatiin vastaukset tutkimuksen alussa asetettuihin kysymyksiin. Maatilojen rakennekehitys on ollut voimakasta ja velat ovat keskittyneet pienelle joukolle maatiloja. Pankin kannalta riski keskittyy näihin tutkimustiloihin, jotka vastaavat pankin maatalouden velkamäärästä 70 %. Lainoja tulisi hinnoitella riskin mukaan ja siinä vakuuksilla on merkittävä rooli. Tuotantorakennuksen ja yrityskiinnityksen osuus vakuuksista kasvoi velkamäärän kasvaessa, joka lisää pankin riskiä entisestään.