Browsing by Subject "maineenhallinta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Puro, Katriina (2005)
    Tämä pro gradu -tutkielma edustaa kvantitatiivista yksittäistapaustutkimusta, jonka tavoitteena on tarkastella tapausorganisaatio Veikkaus Oy:n mainetta opiskelijoiden keskuudessa. Tarkoituksena on myös selvittää, vastaako yhtiön itselleen määrittämä tavoitemaine opiskelijoiden mielikuvia. Lisäksi pyritään arvioimaan, soveltuuko tutkimuksessa käytetty maineen mittari yritysten maineiden mittaamiseen, kun halutaan tutkia opiskelijoita sidosryhmänä. Maine on noussut yhdeksi viestinnän alan keskeisimmistä käsitteistä muiden mielikuvakäsitteiden, kuten imagon ja brändin, rinnalle. Maineen (reputation) ja maineenhallinnan (reputation management) ympärille rakentunut teoriapohja on luonut kasvualustan myös erityyppisille mainetutkimuksille. Tämän työn teoriaosassa esitellään aiempia mainetutkimuksia ja maineen mittareita, joista esimerkkeinä mainittakoon Reputation Quotient (Fombrun, Gardeberg ja Sever, 2000) sekä RepMap (Aula ja Heinonen, 2002). Tutkielman mittari on muodostettu soveltamalla kahta edellä mainittua mittaria sekä lisäämällä työnantaja-attraktiivisuuteen vaikuttavia attribuutteja aiemman teoriatiedon perusteella ja huomioimalla mm. tapausorganisaation toimiala ja tutkimuksen kohderyhmä. Tutkimuksen kohderyhmäksi on toimeksiantajan toiveesta valittu liikuntatieteiden, valtiotieteiden, kaupallisen ja teknisen alan opiskelijat. Veikkausta kiinnosti kokonaismaineen arvion lisäksi sen attraktiivisuus työnantajana sekä opiskelijoiden näkemykset Veikkauksen yksinoikeusasemasta. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: 1) millainen on Veikkauksen maine opiskelijoiden keskuudessa, 2) onko Veikkauksella erilainen maine eri alojen opiskelijoiden keskuudessa ja 3) miten opiskelijoiden mielikuvat vastaavat Veikkauksen itselleen asettamaa tavoitemainetta? Tutkielmassa maineella tarkoitetaan sidosryhmien yrityksestä tekemää arviointia, joka perustuu mielikuviin ja kokemuksiin. Maineen katsotaan muodostuvan seitsemästä ulottuvuudesta: emotionaalinen vetovoima, johtaminen, tuotteet ja palvelut, yhteiskuntavastuu, julkinen kuva, taloudellinen suorituskyky ja työnantaja-attraktiivisuus. Maineen mittaamisessa käytettiin semanttisen differentiaalin metodia, jossa ulottuvuuksien alle muodostettuja väitepareja arvioitiin asteikolla yhdestä viiteen. Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin sähköpostitse otokselle. Tutkimus osoitti, että Veikkauksella on melko hyvä maine tutkimuksen vastaajien keskuudessa (ka=3,6) ja että eri alojen opiskelijoiden väliset mielikuvat Veikkauksesta vaihtelivat. Positiivisimmin Veikkaukseen suhtautuivat liikuntatieteilijät, negatiivisimmin teknisen alan opiskelijat. Tutkimuksesta oli pääteltävissä, että opiskelijoiden mielikuvat vastasivat Veikkauksen itselleen määrittelemää tavoitemaineetta melko hyvin. Mikäli tutkimuksessa käytettyä maineen mittaria haluttaisiin käyttää muiden yritysten maineiden mittaamiseen, sitä tulisi kehittää edelleen ja miettiä joitakin väitepareja ja ulottuvuuksia uudelleen. Keskeisimmät lähteet: Aula, P. ja Heinonen, J. (2002): Maine. Menestystekijä. WSOY, Porvoo. Fombrun, C. - Gardeberg, N. ja Sever, J. (2000): The Reputation Quotient: A multi-stakeholder measure of corporate reputation. The Journal of Brand Management. Vol 7, Issue 4, 241-255. Fombrun, C. ja Van Riel, C. (2004): How Succesful Companies Build Winning Reputaions? Financial Times Prentice Hall, Upper Saddle River, NJ.
  • Melgin, Elina; Nieminen, Hannu (ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, 2018)
    ProComma Academic ; 2018
    Diplomatia on paitsi ulkopolitiikan prosessi myös taito. ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n vertaisarvioidussa teoksessa käsitellään näitä diplomatian molempia alueita. Teoksen kirjoittajat edustavat eri tieteenhaaroja.
  • Bertényi, Piia (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan maineen rakentumista ja hallintaa sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media on luonut uudenlaisen merkitysympäristön, jossa mainetarinoita jaetaan. Sosiaalinen media on tehnyt yritysten riskien hallinnasta julkista ja pakottanut ne reagoimaan sosiaalisen median kautta nouseviin potentiaalisiin mainetta uhkaaviin tekijöihin. Yritysten tulisikin käydä avointa dialogia sen sidosryhmien kanssa ja rakentaa mainetta yhdessä niiden kanssa. Myös perinteinen media on joutunut mukautumaan sosiaaliseen mediaan ja menettänyt samalla paikkaansa maineen muodostumisen areenana. Tutkimusongelmaa tarkastellaan länsimetron tapaustutkimuksen kautta. Länsimetro on mielenkiintoinen hanke, jonka taustalla on pitkä poliittinen kädenvääntö ja koko hanke jakaa yleisesti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Hankkeesta vastaa Länsimetro Oy, jonka yritysrakenne poikkeaa tavanomaisesta. Länsimetrosta on käyty runsaasti keskustelua niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa. Hanke muodostaa kokonaisuutena mielenkiintoisen tapauksen maineen tarkkailuun sosiaalisessa mediassa. Tutkielman teoriaosuudessa esittelen muun muassa Aulan ja Mantereen maineareenoita, Aulan ja Heinosen somedialisaatiota (somedialization) sekä Coombsin ja Holladayn parakriisin (paracrises) käsitettä. Esittelen myös luottamusta, läpinäkyvyyttä ja sitoutumista, jotka ovat McCorkingdalen ja DiStason mukaan maineen kannalta tärkeitä tekijöitä sosiaalisessa mediassa toimiessa. Tutkimusaineistoksi valittiin Länsimetro Oy:n Facebook -sivuilla käyty keskustelu kuukauden ajalta ennen länsimetron avautumista. Käytyä keskustelua tarkasteltiin sekä Länsimetro Oy:n että sen yleisön osalta. Aineiston perusteella vastaattiin kysymyksiin siitä, miten Länsimetron maine rakentuu ja miten dialogista keskustelu sen Facebook-sivuilla on sekä miten sosiaalisen median luoma haaste näkyy Länsimetron maineenhallinnassa. Aineiston erittelyssä käytettiin retorista analyysiä. Aineistosta poimittiin teksteissä käytetyt retoriset tyylit ja keinot erikseen Länsimetro Oy:n ja yleisön osalta. Myös osapuolten keskusteluaktiivisuutta arvioitiin määrällisesti. Aineistosta esiin nousseita keskeisiä piirteitä peilattiin muun muassa luottamuksen, läpinäkyvyyden, sitoutumisen ja dialogisuuden ihanteisiin. Myös Länsimetro Oy:n sijoittumista maineareenoille ja sen käyttämää mainestrategiaa arvioitiin aineiston perusteella. Tutkielman johtopäätöksenä Länsimetro Oy:n voi tulkita suoriutuvan heikosti sosiaalisen median luomista maineenhallinnan haasteista. Se käyttää sosiaalista mediaa lähinnä perinteisen tiedotuskanavan tavoin, eikä käy siellä juurikaan keskustelua. Aineiston perusteella Länsimetro Oy ei hyödynnä sosiaalisen median tarjoamaa mahdollisuutta rakentaa mainetta yhdessä sen sidosryhmien kanssa.
  • von Bell, Heidi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Målet med denna pro gradu -avhandling är att beskriva krisen mellan statsminister Juha Sipilä och det finländska public service bolaget Yle. Krisen, som i medierna döptes till Sipilä-gate och Ylegate, fick sin början av en nyhet i tidningen Kansan Uutiset 25.11.2016. Krisen beskrivs i denna avhandling genom en analys av artiklar i Helsingin Sanomat. Föremålet för analysen är Helsingin Sanomats beskrivning av Sipiläs, Yles och Yle-direktören Atte Jääskeläinens rykten och kriskommunikation. De centrala teorierna för denna avhandling är Aulas och Manteres teorier om ryktesarenor och -strategier samt Coombs Situational Crisis Communication Theory. Ryktesarenorna beskriver kampen mellan aktörerna Sipilä, Yle och Jääskeläinen samt Helsingin Sanomat så som den beskrivs i Helsingin Sanomats artiklar. Kampen gäller Sipiläs, Yles och Jääskeläinens rykten och hur de med sina kommunikativa ryktesstrategier ser ut att försöka påverka dem. Coombs teori används i denna avhandling för att analysera hur Helsingin Sanomat beskriver aktörernas delaktighet till krisen: beskrivs de som offer eller avsiktliga orsakare till krisen. Coombs teori erbjuder också ett antal krisresponsstrategier, som handlar om de kommunikationsstrategier aktörerna ser ut att använda sig av. Denna avhandling är en kvalitativ fallstudie. Materialet består av webbartiklar som publicerats på Helsingin Sanomats webbplats hs.fi under tidsperioden 25.11.2016–7.10.2017. Artiklarna har analyserats med metoden kvantitativ innehållsanalys och analysen stöder sig starkt på de ovan nämnda teorierna av Aula och Mantere samt Coombs. Resultaten av studien visar att Helsingin Sanomat för det mesta utmanade aktörerna Sipiläs, Yles och Jääskeläinens rykten genom att rapportera kritiskt om deras handlingar. Sipilä, Yle och Jääskeläinen deltog aktivt genom att med sina uttalanden försöka hantera krisen och sina rykten. Resultaten visar också hur fokuset i Helsingin Sanomats artiklar om krisen växlade under den undersökta tidsperioden mellan att gälla Sipiläs misstänkta jäv och försök att påverka Yles journalistik samt den interna kris fallet orsakade inom Yle. Helsingin Sanomats kritiska förhållande till aktörerna Sipilä, Yle och Jääskeläinen kom också fram i studien av hur Helsingin Sanomat beskrev dem som antingen offer eller oavsiktliga respektive avsiktliga parter i krisen. För det mesta inramade Helsingin Sanomat aktörerna som avsiktliga parter i krisen. Aktörernas krisresponsstrategier verkade enlig analysen för det mesta vara sådana strategier, som strävade efter att minimera skadorna krisen orsakat.
  • Fröjdman, Pirjo (2010)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yritysten maineriskejä sosiaalisen median kontekstissa. Tarkoituksena oli osoittaa, miten sosiaalinen media tekee yrityksistä entistä haavoittuvampia, kun yrityksen tavoitemielikuva kohtaa sosiaalisessa mediassa kriittistä, usein jopa vihamielistä dissipatiivista tulkintaa. Finnairin maapalveluhenkilökunnan ulkoistamista seurannut julkisuuskriisi toimi tutkimuksessa esimerkinomaisena tutkimuscasena. Tutkimusaiheeseen johdattavassa teoreettisessa osuudessa esitellään maineteoriaa mm. strategisen johtamisen, kilpailukyvyn, mielikuvien ja diskursiivisen merkitysympäristön näkökulmista. Teoriaosuudessa käsitellään myös yritysten muuttuvaa toimintaympäristöä ja tarkastellaan globalisaation, kriittisen kuluttajuuden ja yhteiskunnan muuttuvien arvojen ja asenteiden aiheuttamia haasteita yritysten maineenhallinnalle. Sosiaalista mediaa tarkastellaan niin ilmiönä kuin käsitteenäkin. Aineisto koostui Helsingin Sanomien, Kauppalehden ja Talouselämän uutisblogikirjoittelusta Finnairin laukkukiistan joulu-tammikuun 2009-2010 välisenä noin kuuden viikon aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin Finnairin julkisuuskriisin aikana antamia lehdistötiedotteita sekä Finnairin kotisivuillaan esittämiä arvolupauksia. Aineistoa analysoitiin narratiivisen analyysin keinoin. Empiirinen tutkimus osoitti, että laukkukiista aiheutti Finnairille konkreettisen maineriskin. Uutisblogikeskusteluissa muodostui Finnairin kannalta vääränlainen todellisuus. Verkkokeskusteluista voitiin päätellä, että Finnairin ja mielipidekirjoittajien välille oli muodostunut narratiivinen kuilu, joka syö yrityksen mainepääomaa. Teoreettisissa tutkimuskysymyksissä osoitettiin, että maineriskeissä on kyse yhteydestä riskin ja yritysvastuun välillä. Tietoyhteiskunnassa yrityksiltä odotetaan taloudellisen tuloksen tekemisen lisäksi hyvää yrityskansalaisuutta. Asiakkaiden, parhaiden työntekijöiden sekä sijoittajien houkuttelemiseksi sidosryhmien muuttuvat arvot ja odotukset tulisi entistä paremmin tunnistaa ja ottaa huomioon yrityksen toiminnassa. Lisäksi tutkimuskirjallisuuden avulla osoitettiin, että yrityksen maineenhallinta lähtee hyvästä strategisesta toiminnasta. Siihen liittyy läpinäkyvyyden ja totuuden vaatimus sekä toimintaympäristön arvojen jatkuva proaktiivinen luotaus ja toiminnan sovittaminen niihin. Muutosvauhti on niin nopeaa, että perinteisten suurten yritystenkin kannattaisi tiedostaa sosiaalisen median tuoma uusi merkitysten muodostumisen areena.
  • Haikarainen, Anna (2008)
    Tutkimus käsittelee suomalaisyritysten maineenhallintaa verkossa. Painotus on kotimaisten tai Suomessa toimivien yritysten ja organisaatioiden viestinnässä ulkopuolisille tahoille kotisivujen välityksellä. Tutkimuksessa pohditaan myös sähköpostin, samoin kuin erilaisten verkkolehtien, uutisryhmien, keskustelu- ja chat-palstojen merkitystä maineenhallinnan näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiä ovat seuraavat: mitkä tekijät vaikuttavat maineen muodostumiseen ja ylläpitoon verkossa? Miten tärkeä Internet on yrityksen maineelle, sen muodostumiselle ja hallinnalle? Mitkä ovat verkon, ennen kaikkea yrityksen kotisivujen, tuomat tärkeimmät mahdollisuudet maineenhallinnalle? Entä mitkä ovat verkon aiheuttamat uhkat? Kyseessä on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, johon on haastateltu teemahaastattelumenetelmällä viestinnän ja maineenhallinnan kokeneita asiantuntijoita. Yhteensä haastateltavia oli yhdeksän. Haastateltavista neljä toimi haastatteluhetkellä toimitusjohtajana viestintätoimistossa, yksi päätoimittajana maakuntalehdessä, yksi yliopistotutkijana, yksi tutkimusjohtajana julkisessa organisaatiossa ja kaksi organisaationsa verkkoviestinnästä vastaavina. Organisaatiot, joita kolme haastateltavista edustivat, ovat kaikki suuria, julkisia tai yksityisiä yrityksiä tai kuntayhtymiä. Tutkimuksen mukaan maine ei voi muodostua pelkästään verkon kautta, mutta verkko on siinä hyvä ja tärkeä apuväline. Useimmiten verkko koettiin välttämättömäksi viestintäkanavaksi, jossa jokaisen yrityksen on näyttävä jollain lailla julkisen kuvansa luomiseksi. Maineen rakentamiseen nähtiin tarvittavan henkilökohtaista kanssakäymistä ja vuorovaikutusta, jota verkko ei korvaa. Maineenhallinnan kannalta erityisen tärkeänä pidettiin yritysten www-sivustojen toimivuutta, ajantasaisuutta ja sen sisältämien tietojen luotettavuutta. Vältettävinä asioina viestinnässä pidettiin paikkansapitämättömien asioiden kertomista, totuuden suurentelua tai vääristelyä sekä itsestäänselvyyksien esittämistä. Myös tiedon nopea löytyminen koettiin tärkeäksi. Kotimaista verkko-osaamisen tasoa pidettiin yleisesti hyvänä tai erittäin hyvänä. Käytettävyyteen ja sisältöön tulisi kuitenkin kiinnittää tarkempaa huomiota. Erityisesti sisällön räätälöinti ja kohdentaminen eri käyttäjäryhmille vaativat kehittämistä. Verkon merkityksen arvioitiin lisääntyvän entisestään koko yrityksen liiketoiminnan, ei pelkästään viestinnän kannalta. Maineen arvioitiin muodostuvan yhä enemmän kohtaamisista verkossa, koska liiketoiminta siirtyy sinne enenevässä määrin. Myös ensikontaktin yritykseen nähtiin tapahtuvan useammin verkon kautta. Ratkaisevan tärkeäksi nähtiin verkon hyödyntäminen uudella tavalla niin, että erottautuu muista. Yrityksiltä toivottiin luovempaa ja rohkeampaa verkkoesiintymistä tekniikkaa ja muita medioita hyödyntäen. Keskustelupalstoilla ja blogeissa käytävää keskustelua olisi kyettävä seuraamaan jatkuvasti, ja siihen olisi myös tarvittaessa reagoitava nopeasti Tärkeimmät lähteet: - Aula, Pekka & Heinonen, Jouni (2002): Maine – Menestystekijä. WSOY, Helsinki. - Aula, Pekka & Mantere, Saku (2005): Hyvä yritys: Strateginen maineenhallinta. WSOY, Helsinki. - Heinonen, Jouni (2006): Mainejohtaja. WS Bookwell Oy, Helsinki. - Walsh, Terry (2002): E-commerce. The reputation vortex. Online reputation management. Spiro Business Guides, Rollinsford.