Browsing by Subject "mainokset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Kreander, Hanna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Työn tavoitteena on selvittää mitä humoristisia kommunikatiivisia keinoja Haribo Saksa käyttää Instagram-julkaisuissaan. Työssä keskitytään erityisesti erilaisiin kielileikkeihin, jotka ilmenevät julkaisuissa 26.2.2020-12.3.2021 välisenä aikana sekä minkä teemojen pohjalta kielileikit ovat rakennettu. Apuna kielileikkien kategorisoinnissa käytetään Janichin (2013) kielileikkien luokittelua sanaleikkeihin, referenssileikkeihin sekä kontekstileikkeihin. Työssä keskitytään erilaisiin sanaleikkeihin sekä referenssileikkeihin. Sanaleikit ovat Janichin (2013) luokittelua mukaillen luokiteltu työssä sananmuodostukseksi, sanan vaihdoksi, äänteen lisäykseksi, homoifooniksi sekä kontaminaatioksi. Myös referenssileikit ovat Janichin (2013) luokittelun mukaan jaettu polyseemeihin, personifiointiin, kontekstikombinaatioihin sekä viittauksiin kuvan ja tekstin välillä. Analyysimateriaaliksi on rajattu pelkästään kuvajulkaisut, joissa ilmenee vähintään yksi kielileikki. Osa Haribon tuotteiden nimistä on rakennettu sanaleikkejä käyttäen, ja siksi myös julkaisut, joissa ilmenee pelkästään tuotteen nimi, ilman humoristista yhteyttä julkaisun kuvaan, ovat rajattu pois. Myöskään videojulkaisuja ei analysoida. Analyysimateriaali on kerätty näyttökaappauksina haribo_deutschland Instagram-käyttäjältä 24.2.2021-6.4.2021 välisenä aikana ja yhteensä analysoitavia julkaisuja on 69. Työssä keskeisessä roolissa kielileikkien lisäksi ovat Instagram, mainonta sekä multimodaalisuus. Clueleyn (2017: 3) mukaan mainokset voivat muistuttaa ulkoisesti esimerkiksi taidetta tai uutisia, joten mainoksen määrittäväksi tekijäksi sopii paremmin sen tavoite vaikuttaa ihmisiin, ja saada yleisö esimerkiksi ostamaan mainostettua tuotetta. Tämän perusteella Haribo Saksan julkaiseman Instagram-sisällön voi luokitella mainonnaksi. Stöckl et al. (2011) määrittelevät multimodaalisuuden käsitteenä kommunikatiivisille tilanteille, jotka sisältävät useita eri moodeja (esimerkiksi kieltä, kuvia tai ääntä). Tässä työssä analysoidut Haribo Saksan Instagram-julkaisut sisältävät sekä kieltä että kuvia, joten ne ovat multimodaalisia. Multimodaalisuus on tärkeä osa analysoitavien sanaleikkien ymmärtämistä, sillä analysoidut sanaleikit syntyvät juuri kuvan, sekä kuvatekstin tai kuvassa olevan tekstin yhteydestä. Työssä yhdistyy sekä laadullinen että kvantitatiivinen analyysi. Julkaisut analysoidaan ensin laadullisesti, kun määritellään mikä kielileikki ja teema on kyseessä. Sitten julkaisut analysoidaan kvantitatiivisesti, kun eritellään kuinka usein mikäkin kielileikki tai teema on ilmennyt analysoitavissa postauksissa. Analysoiduista 69 julkaisusta löytyi 20 sanaleikkiä ja 54 referenssileikkiä. Löytyneiden kielileikkien suurempi määrä kuin analysoitavien postausten määrä selittyy sillä, että yksi julkaisu voi sisältää useamman kielileikin. Sanaleikeistä yleisin oli sananmuodostus, joka löytyi yhdeksästä julkaisusta. Referenssileikeistä suurimman ryhmän muodosti kontekstikombinaatiot, joita löytyi 44. Teemat kielileikkien taustalla on jaettu makeisen ulkonäköön, nimeen, väriin ja makuun. Löytyi myös teemoja, jotka eivät sovi tähän jaotteluun ja ne muodostavat oman ryhmänsä. Yleisin teema, jonka pohjalta analysoidut sanaleikit sekä referenssileikit oli rakennettu, oli makeisen ulkonäkö. Tämä selittyy osin sillä, että mikäli kielileikin teema olisi voinut olla sekä ulkonäkö että esimerkiksi maku, on ensisijaisena pidetty ulkonäköä.
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (8)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1986)
  • Malmelin, Nando (2003)
    Tutkimuksen tavoitteena on kehittää mainonnan lukutaitoa ja luoda tapoja ymmärtää mainonnan viestinnällistä luonnetta. Mainonnan ja mainonnan lukutaidon käsitteellistäminen viestinnällisiksi tutkimuskohteiksi edellyttää mainonnan tarkastelua kolmesta näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan minkälaisia käsityksiä ja käsitteellistyksiä (i) mainonnasta, (ii) viestimisestä ja (iii) vastaanottamisesta on ollut ja minkälaisia niiden tulisi olla. Tutkimuksessa siis kysytään: mitä mainonta on? Miten mainontaa tulisi käsitteellistää? Minkälaista viestintää mainonta on? Miten mainonnan vastaanottaja tulisi käsittää? Mitä on mainonnan lukutaito? Mainonnan lukutaitoa tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin tutkimuksen kannalta mainonnan lukutaito on käsite, jonka kautta mainontaa voi viestintäteoreettisesti tarkastella. Toiseksi mainonnan vastaanottajan kannalta mainonnan lukutaito on osa henkilökohtaista, käytännöllistä kykyä ymmärtää mainosviestejä ja niihin liittyviä mainonnan rakenteita. Kolmanneksi viestijän kannalta mainonnan lukutaito on mainostajien ja mainonnan suunnittelijoiden ammatillista osaamista, taitoa tuottaa viestintää. Tutkimus on lähtökohdiltaan sekä teoreettinen ja käsiteanalyyttinen. Mainontaan liittyviä käsityksiä analysoidaan tässä tutkimuksessa erityisesti mainonnan viestintäluonnetta tarkastelevan akateemisen tutkimuskirjallisuuden ja sitä arvioivan kirjallisuuden kautta. Tutkimuksella on myös metodologisia tavoitteita. Tieteenfilosofisesti voi sanoa, että mainonnan tutkimusta ohjanneet metateoriat ja perusoletukset ovat olleet hajanaisia ja artikuloimattomia. Mainonnan tutkimuksesta ovat puuttuneet kokoavat teoreettiset lähtökohdat. Tutkimuksessa kootaan, analysoidaan ja kritisoidaan mainontaan liittyviä käsitteellisiä oletuksia, teoreettisia uskomuksia ja metateoreettisia sitoumuksia, jotka ovat akateemisesta näkökulmasta katsoen olleet aikaisemmin lähinnä hajahuomioita ja sekalaisia otaksumia. Tutkimusote pyrkiikin olemaan samalla tutkimuksellisesti kannustava: tutkimuksessa tarjotaan näkökulmia siihen, miksi ja miten mainontaa tulisi tutkia. Samalla rakennetaan viestinnällistä tutkimusnäkökulmaa mainontaan. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan mainonnan keskeisiä muutoksia ja sitä, miksi ja miten mainonta on kehittynyt nykyiseen muotoonsa. Toinen osa käsittelee mainonnan viestinnällisiä filosofioita sekä erilaisia viestimisen lähtökohtia ja tapoja, joita mainonnassa käytetään. Kolmannessa osassa tarkastellaan mainonnan vastaanottajia, tulkinnan ennakkoehtoja ja sitä, mitä mainonnan lukutaito on. Neljäs osa on luonteeltaan pohtiva yhteenveto, jossa kootaan yhteen ja pohditaan tutkimuksen keskeisiä tuloksia. Lopuksi tarkastellaan, miten mainonnan lukutaitoa voi hyödyntää osana mainonnan ammattitaitoa ja sitä, miten mainonnan lukutaito soveltuu kansalaistaidoksi.
  • Kankainen, Sanna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Syftet med den här avhandlingen är att närmare granska hur personer med icke-typiska finländska drag respresenteras i finländska reklamer. Tidigare studier tyder på att etniska minoriteter oftast representeras stereotypiskt gentemot sin kultur eller som exotiska, animalistiska eller barnsliga. En annan typisk representation är att framställa etniska minoriteter som utlänningar, turister eller främlingar i ”vårt” land. Reklamer har en stor makt i vårt samhälle och hur olika etniciteter framställs och representeras i reklamer påverkar samhällets uppfattning om dem. I den här avhandlingen tar jag avstamp i tidigare studier och teorier om representation, identitet och kultur och granskar närmare hur etniska minoriteter syns och framställs i finländska reklamer idag. I studien valdes fem finländska företag ut vars reklamer granskades under en tre månaders period. Reklamerna analyserades genom en kvalitativ innehållsanalys. Alla reklamer som innehöll en eller flera personer med icke-typiska finländska drag analyserades närmare utgående från ett kodningsschema. Företagen vars reklamer granskades är Fazer, Finnair, Elisa, Lumene och Marimekko. Reklamerna valdes ut från respektive företags Youtube-sidor. Under den tre månader långa perioden bestod 16 reklamer av totalt 80 stycken av en eller flera personer med icke-typiska finländska drag. I materialet som granskades syntes tre olika teman vad gäller framställning av personer med icke-typiska finländska drag. Dessa teman var: jämlik representation, lika men ändå olika och turisten eller den andra. Dessa teman är relativt långt i likhet med vad tidigare studier tyder på. Det fanns flera exempel på reklamer där personer med icke-typiska finländska drag till synes framställdes lika som finländare, men vid närmare granskning upptäcktes subtila stereotypiska tecken. Ännu i denna dag är det vanligt att framställningen av etniska minoriteter är i rollen som utlänning eller turist. Det finländska samhället är idag mer mångkulturellt vilket delvis även syntes i materialet som granskades. Det fanns exempel där personer med icke-typiska finländska drag framställdes som inkluderade i det finländska samhället utan att framhäva dem som exotiska eller annorlunda. Men fortfarande finns det flera exempel där personer med icke-typiska finländska drag framställs som turister eller utlänningar och på så sätt skapar en ”vi” och ”dem” framställning. Jämfört med tidigare studier verkar finländska reklamer gå mot en mer jämlik framställning vad gäller representation av etniska minoriteter i reklamer, men fortsättningsvis syns subtila stereotypiska tecken i reklamerna vilket bidrar till att de ännu inte fullt reflekterar det samhälle vi lever i.
  • Keskinen, Anu Katri (Sibelius-Akatemia, 2013)
    This study is focused on the discipline of higher education contemporary commercial music (CCM) vocal pedagogy through the experiences of two vocal pedagogy teachers, the other in the USA and the other in Finland. The aim of this study has been to find out how the discipline presently looks from a vocal pedagogy teacher's viewpoint, what has the process of building higher education CCM vocal pedagogy courses been like, and where is the field headed. The discussion on CCM pedagogy, also known as popular music of Afro-American music pedagogy, has for the last decade been based on the formal-informal nexus. The interviewees in this thesis have acquired their knowledge on CCM singing through informal means, which have then been turned into a formal discipline. The Berklee College of Music course in USA acts as an introduction to the discipline, whereas the two Sibelius Academy courses in Finland equivalent an undergraduate degree in vocal pedagogy. The results were acquired using methodological triangulation, which included interviewing, analyzing enquired data such as course curricula and material, and examined data acquired by taking part in the courses. The theoretical frame includes a summary of the historical, social, and cultural development of the field. The conclusion of the study is highly tied to the experiences of the two interviewees. The course content and material based themes include talking about physiology, developing audio kinesthetic skills, the use of vocal exercises, teaching all age groups, basics of the field's research, dealing with different genres and choosing repertoire accordingly, and introducing methodology and vocal effects. Both of the instructors have been happy with their courses, but in the future they hope to have additional courses.
  • Rautamies, Kerttu (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkin väkevien alkoholijuomien mainontaa Yhdysvaltalaisissa aikakauslehdissä. Lähdeaineistona käytän lehtiä Life ja Ebony, joista ensimmäinen edustaa valtavirran valkoista amerikkalaisuutta ja tälle kohderyhmälle suunnattua mainontaa, ja jälkimmäinen mustalle vähemmistölle kohdennettua alkoholimainontaa. Tutkimuk-sen mielenkiinnon kohteena on väkevien alkoholijuomien printtimainonta: miten mainonta eroaa kyseisissä lehdissä ja tapahtuuko tässä muutosta tarkastelujakson, vuosien 1960–1968 välillä. Tutkielmani aineistona ovat pääasiassa suuret, kokosivun mainokset. Käytän tutkielmassani laadullisia menetelmiä, sisällönanalyysiä ja historiallista laadullista lähestymistapaa joiden pohjalta teen tulkintoja kuvallisesta mainosaineistosta. Vertailen Lifen ja Ebonyn antamaa kuvaa siitä, millaisia juomia ajanjaksona kulutettiin ja millaisen kuvan mainostajat halusivat tuotteistaan välittää. Otan huomioon historiallisen ajanjakson erityispiirteet, keskittyen erityisesti mustan väestön erikoisasemaan ja kansalaisoikeustaistelun etenemiseen. Pääpaino tutkimuksessa on kuitenkin mainosten välittämässä kuvassa 1960–luvun yhteiskunnasta. Väkevien alkoholijuomien mainonta erosi toisistaan, kun vertailin kahta eri aikakauslehteä. Eroja oli juomien laadussa ja mainosten sisällössä. Valkoisille keskiluokkaisille kuluttajille suunnatussa lehdessä ei näkynyt juurikaan vähemmistöjen edustajia, ei myöskään mustia amerikkalaisia. Usein sama mainos oli tehty uudes-taan vähemmistön lehteen, luoden eri mallien avulla samaistuttavia kohteita mustille kuluttajille. Kansalaisoikeustaistelu ja mustien poliittisen ja yhteiskunnallisen aseman paraneminen näkyi mainosaineis-tossa hitaasti. Muutamat integroidut mainokset, siis mainokset joissa esiintyi sekä mustia että valkoisia, olivat poikkeuksia joita esiintyi vasta käsittelemäni ajanjakson loppupuolella. Näitä mainoksia esiintyi sekä Lifessä että Ebonyssä. Mainostajat muuttivat toimintatapojaan hitaasti, taustalla tähän vaikuttivat sekä taloudelliset että yhteiskunnalliset syyt. Poliittiset edistysaskeleet mustien kansalaisoikeuksien paranemisen suhteen nä-kyivät tutkimassani aineistossa vain vähäisissä määrin.
  • Ufimtsev, Georgy (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielma keskittyy tutkimaan sosiaalisten mainosten multimodaalisia venäjänkielisiä tekstejä kielitieteellis-maantuntemuksellisesta näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on tunnistaa tärkeimmät kielitieteellis-maantuntemuksellisen tiedon esittämistavat analysoimalla venäjänkielisten sosiaalisten mainosten multimodaalista tekstiä ja vastaavasti tunnistaa mainostekstin tärkeimmät vaikuttamiskeinot vastaanottajaan. Tutkielmassa on käsitelty kielitieteellis-maantuntemuksellisen informaation käsitettä, tutkittu multimodaalisen tekstin rakentamisen teoriaa ja sen pääpiirteitä, tarkasteltu venäjänkielisten sosiaalisten mainosten tekstejä kielitieteellis-maantuntemuksellisen informaation näkökulmasta, tunnustaen samalla sosiaalisten mainosviestien tekstit arvokkaaksi kielimateriaaliksi. Valtio ja sosiaaliset instituutiot todetaan tärkeäksi vaikutus- ja viestintävälineeksi yleiseen mielipiteeseen, arvoihin ja käyttäytymismalleihin. Käytännöllisen osan tutkimusmateriaalina on ennalta valittu kielimateriaali, joka koostuu 22 sosiaalimainoksesta, jotka oli esitelty 2011-2019 ajanjaksolla Moskovan ja Pietarin mainostauluissa ja Internetissä. Valittu kielimateriaali oli tutkittu kahdella tavalla, ensin käyttäen kielikorpuksia ja tekstin kielellisen analysoinnin työkaluja ja sitten vastaajia testaamalla. Tutkimustarpeita varten on luotu sosiaalisten mainosviestien multimodaalisen tekstin kielitieteellis-maantuntemuksellisen informaation käsittelyn algoritmi, joka perustuu markkinoinnin työhön ja mainonnan kansallisten piirteiden tutkimiseen. Käytännöllisessä osassa on verrattu ja analysoitu vastaajien testauksen aikana saatuja tuloksia ensimmäisen tutkimuksen tuloksiin tunnistamalla sosiaalisen mainonnan viesteissä suosituimmat kielitieteellis-maantuntemuksellisen tiedon esittämistavat. Tutkielma sisältää kaavioita, joissa on esitetty vastaajien testauksen aikana saatujen tietojen tilastollisen käsittelyn tulokset. Tutkielman loppuosassa on tehty johtopäätökset yleisimmistä kielitieteellis- maantuntemuksellisen tiedon esittämistapojen menetelmistä ja tekniikoista venäjänkielisten sosiaalisten mainosviestien teksteissä. Sen lisäksi on huomattu, että tutkimuksen aikana käytetyllä käsittelyalgoritmilla on potentiaalia, jota on mahdollisista käyttää tulevissa sosiaalisen mainonnan tekstien tutkimuksissa.
  • Stassiouk, Elena (Helsingin yliopisto, 2020)
    Gradussani tutkin venäläisiä transformoituja sananlaskuja, eli antisananlaskuja tai variaatioita; kyseessä on vertaileva analyysi sananlaskujen ja antisananlaskujen käytöstä venäjänkielisessä mainonnassa. Tutkielman tavoitteena on selvittää antisanalaskujen suosio mainonnassa, mainosteksteissä, sekä selvittää perinteisten sanalaskujen suosiota. Selvitetään myös, kuinka paljon ja kuinka usein klassisten sanalaskujen merkitys muuttuu muunnoksessa. Tutkimusmateriaalini koostuu 87 antisananlaskusta, jotka on kerätty ajalta 2005–2019 tietoverkkojen järjestelmästä Internetistä. Tutkimuksessani analysoin sanalaskujen semantiikkaa, sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat muuttumiseen. Suurin ero perinteisen sananlaskun ja sen variaation välillä on se, että klassista sananlaskua voidaan soveltaa laajemmassa merkityksessä, toisin kuin antisananlaskua, jota voidaan soveltaa vain tietyssä kielitilanteessa. Muutoksen jälkeen joidenkin antisananlaskujen semantiikka menettää osittain tai kokonaan klassisten sananlaskujen merkityksen. Tutkiessani antisananlaskujen muutoksia sain selville, että substituutio on suosituin antisananlaskujen muodostustapa. Vähiten suosittu tapa on jättää pois osa komponenteista. Käytin A. Litovkinan tutkimukseen perustuvaa luokitusta. Tutkielmani pohjalta todistan, että antisananlaskulle on tyypillistä ekspressiivisyys, koominen vaikutus, huumori, tietyn kuvion rikkominen ja kielellinen leikki. Kaikki nämä keinot rikastuttavat kieltä samoin kuin perinteisen klassisen sananlaskun käyttö. Esim. Rahalla ei voi ostaa onnea vs. Rahalla voi sittenkin ostaa onnea. Yhdestä perinteisestä sananlaskusta voi rakentaa jopa 14 uutta antisananlaskua määrä ei ole rajoitettu, muunnelmia voi tulla paljon enemmänkin. Tutkimukseni vahvistaa myös, että sekä otsikoissa että mainoksessa jonkun verran käytetään antisananlaskuja. Antisananlaskujen yksi tärkeimmistä funktioista mainoksissa on kiinnittää lukijan tai kuuntelijan huomio. Vahvistan, että sananlaskujen muutos on luonnollinen vaihe kielen kehityksessä. Tärkeimmät edellytykset antisananlaskujen suosion mediassa ovat muutokset maan poliittisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa elämässä. Tutkimus osoitti myös, että antisananlaskut ovat erittäin suosittuja Venäjällä.