Browsing by Subject "maisemasuunnittelu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 1992)
    Ympäristöministeriö : Ympäristönsuojeluosasto, Työryhmän mietintö 66/1992
  • Puustjärvi, Eeva (Helsingfors universitet, 2014)
    Tämä tutkimus käsittelee sitä, kuinka maisemasuunnittelun keinoin luonnonmukaisella hautausmaalla voidaan ilmentää hautausmaihin liitettyjä arvoja ja merkityksiä. Nämä arvot ja merkitykset kumpuavat vanhoista perinteistä, kirkon nykypäivän arvoista sekä hautausmaalla liikkuvien ihmisten toiveista ja odotuksista. Hautausmailta toivotaan yhä enemmän omaleimaisuutta ja yksilöllisyyttä. Hautausmaille tullaan rauhoittumaan ja etsimään yhteyttä maan ja taivaan välillä. Hautausmaan odotetaan ilmentävän esimerkiksi pyhyyttä rauhaa, toivoa ja elämän kiertokulkua. Luonnonmukaisuutta korostavalla metsähautausmaalla voidaan vastata nykypäivän tarpeisiin perinteisiä puistomaisia hautausmaita paremmin, sillä metsä itsessään ilmentää useimmille suomalaisille rauhaa, pyhyyttä ja turvaa. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa luodaan käsitteistö sille, kuinka hautausmaihin liitettyjä arvoja ja merkityksiä voidaan symbolisesti ilmentää luonnonmukaisessa hautausmaamaisemassa. Käsitteistön muodostus perustuu muun muassa ympäristöpsykologisiin, taidehistoriallisiin, folkloristisiin ja metsätieteellisiin tutkimuksiin. Lähtökohtana on käsitys maisemasta viestintämuotona, jossa erilaiset symboliset elementit ja ominaisuudet välittävät viestejä maiseman kokijalle. Luotua käsitteistöä hautausmaihin liitettyjen arvojen ja merkitysten esittämiselle maisemassa sovelletaan käytäntöön Lahden Levon hautausmaan maiseman kehittämissuunnitelmaa laadittaessa. Tutkimuskohteena on noin 14 hehtaarin metsäalue, jonne Levon hautausmaan on tarkoitus laajentua tulevina vuosikymmeninä. Kehittämissuunnitelman pohjaksi laaditaan kartta-aineistoja ja maastohavaintoja hyödyntämällä maisemarakenneanalyysi. Kehittämissuunnitelmassa esitetään alueen maisemalliset lähtökohdat sekä ehdotukset siitä, miten maisemaa tulisi kehittää, jotta se ilmentäisi haluttuja arvoja ja merkityksiä. Kehittämissuunnitelma painottuu maiseman symboliikkaan ja metsänhoidollisiin toimenpiteisiin. Levon tapaustutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että hautausmaan symboliikka tarjoaa hyvän lähtökohdan hautausmaan maisemasuunnittelulle. Luonnonmaisema tarjoaa paljon hautausmaihin liitettyjä arvoja ja merkityksiä ilmentäviä symbolisia elementtejä, joita maisemasuunnittelulla voidaan korostaa. Maiseman symboliikkaa hyödyntämällä voidaan luoda omaleimaisia maisemia, jotka tarjoavat kiinnittymiskohtia ihmisille ja heidän muistoilleen. Merkitykselliset maisemat vahvistavat osaltaan paikallisidentiteettiä. Maisemilla on vahva vaikutus ihmisten mielialoihin. Onnistunut hautausmaamaisema lohduttaa ja tukee omaisia surussaan valaen toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Samalla se ilmentää kunnioitusta vainajia kohtaan, pyhyyttä sekä yhteyttä taivaan ja maan välillä. Maiseman symboliikan hyödyntäminen maisemasuunnittelussa vaatii kuitenkin suunnittelijalta paneutumista maiseman kulttuurisiin merkityksiin.
  • Nummijärvi, Marketta (Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristö 37/2008
    Suomen luonnonsuojelulaki (LSL 1096/1996, 32§) mahdollistaa erityisen maisema-alueen perustamisen luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai maisemaan liittyvien muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Tämän julkaisun on tarkoitus toimia suunnitelmana tuollaisen maisemanhoitoalueen perustamiseksi Kauhajoen Hyypänjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle Etelä-Pohjanmaalla. Julkaisussa esitellään Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen perustamiseen tähtäävä suunnitteluprosessi ja sen tulokset. Siinä määritellään alueen maiseman arvot sekä periaatteet niiden vaalimiseksi ja säilyttämiseksi. Se sisältää ohjeita kulttuurimaiseman hoitoon sekä ehdotuksia maiseman muutoksen hallintaan soveltuviksi, vapaaehtoisuuteen perustuviksi toimintatavoiksi. Suunnitelma on tulos laajasta osallisyhteistyöstä, jonka yhteydessä on tarkasteltu niin maa- ja metsätalousympäristön, rakennetun ympäristön kuin luonto- ja virkistysarvojenkin hoitoa. Suunnitteluprosessin myötä muovautunut käyttö- ja hoitosuunnitelma rakentuu tavoitteista, suosituksista, suunnitelma- ja teemakartoista sekä rakennustapaohjeita sisältävistä hoitokorteista. Lisäksi tuodaan esille maisemanhoidon tavoitteiden toteutumista edistäviä keinoja, yhteistyötahoja ja rahoitusmuotoja. Maisema-arvojen seurannalle ja hoidon toteutukselle on hahmoteltu malli, jossa vastuu jakautuu eri toimijatahoille. Julkaisussa esitellään myös käytännön maisemanhoitotöistä saatuja kokemuksia. Selvitys sisältää hahmotelman Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen perustamispäätökseksi.
  • Rosengren, Camilla (Suomen metsätieteellinen seura, 1979)
  • Tyrväinen, Liisa; Hietala, Reija; Silvennoinen, Harri; Sipilä, Maija (Ympäristöministeriö, 2007)
    Suomen ympäristö 25/2007
    Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden hoitoon ja suunnitteluun mittareita, joiden avulla voidaan kuvata (i) maiseman nykytila, (ii) maiseman muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana ja (iii) maiseman tärkeimmät kehittämiskohteet tulevaisuudessa. Tutkimus oli osa Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden seurantaindikaattorit -hanketta (VAMMI, Hietala-Koivu ym. 2006), joka toteutettiin yhdessä Helsingin yliopiston ja Museoviraston tutkijoiden kanssa. Kysely lähetettiin noin 800 asukkaalle Pernajanlahden ja Koskenkylänjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Kyselyssä olivat mukana 15–75-vuotiaat vakituiset asukkaat ja vapaa-ajanasunnon omistajat. Koskenkyläläiset kokivat alueensa maisemien parantuneen ja pernajanlahtelaiset huonontuneen viime vuosina. Maisemien yleisilmettä olivat eniten parantaneet perinteisten rakennusten ja pihapiirien kunnostus- ja hoitotyöt. Myös vesistöjen hoito, ympärivuotisen asutuksen lisääntyminen ja luonnonsuojelu olivat vaikuttaneet myönteisesti. Maisemat olivat kärsineet eniten pusikoitumisesta ja näkymien umpeenkasvusta. Myös uudet voimajohdot ja mastot sekä maa-aineksen otto olivat aiheuttaneet kielteisiä maisemamuutoksia. Vaikka tutkimusalue oli melko suuri, toimi maisema-arvojen kartoitusmenetelmä melko hyvin. Maisemallisesti miellyttävien ja epämiellyttävien kohteiden paikantaminen kartalle havainnollistaa sekä maisema-alueen vetovoimaiseksi koetut että maisemanhoitoa vaativat kohteet. Asukakyselyyn perustuvalla menetelmällä voidaan kerätä paikallistietoa maisemasta asiantuntija-arvion tueksi. Maisema-arvojen kartoitusmenetelmän soveltamista maaseutualueiden suunnitteluun tulisikin kehittää eteenpäin. Asukkaiden kytkeminen mukaan arvokkaiden maisema-alueiden hoitoon on tarpeellista maisemien laadun ylläpitämiseksi.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 1992)
    Ympäristöministeriö : Ympäristönsuojeluosasto, Työryhmän mietintö 66/1992
  • Kurttila, Terttu (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1991)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja B 8
  • Kokko, Marjut; Peurasaari, Piritta (Lapin ELY, 2014)
    Suomen ympäristö 2/2014
    Simoon sijoittuva suunnittelualue muodostuu Perämeren rannikolla sijaitsevasta Simonkylästä ja Simoniemestä lähisaarineen. Maisemankuvaa leimaavat karjatalous, peltojen viljely ja metsätalous. Vaikuttavimmat maisemat avautuvat kylien läpi kiemurtelevalta kylätieltä, jossa peltoaukeiden ja laitumien reunamilla seisoo komeita peräpohjalaistaloja. Saaristossa laidunnus ylläpitää rehevien saarten kaunista luonnon- ja kulttuurimaisemaa. Molemmat kylät onkin valittu valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi ja kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen Simon rannikko ja saaristo - nimiseen maisema-alueeseen. Kylien elinkeinot ovat perustuneet eränkäyntiin, lohenkalastukseen ja kaupankäyntiin sekä myöhemmin maatalouteen ja sahateollisuuteen. Elinkeinorakenteen ollessa nykyisin palveluvaltainen, on maisema paikoin pusikoitunut ja näkymät kylätielläkin umpeutuneet. Suunnitelma on yhdessä kyläläisten kanssa tehty kartoitus, jossa on pohdittu maiseman arvokohteita, havainnollistettu maisemassa tapahtuneita muutoksia ja inventoitu tärkeimmät hoidon tarpeessa olevat kohteet. Tämän jälkeen on pohdittu sopivia hoitotapoja ja kartoitettu taloudellisia tukimahdollisuuksia. Suunnitelman tavoitteena on innostaa asukkaita omaehtoiseen maisemanhoitoon ja kannustaa hakemaan taloudellista tukea maisemanhoitoon ja rakennusten kunnostukseen. Hankkeen on rahoittanut Euroopan maatalouden kehittämisrahasto osana Maisemat Ruotuun -hanketta. Julkaisun painon on rahoittanut ympäristöministeriö. Kylämaisemien hoidossa kullakin maanomistajalla on lopullinen vastuu omien maidensa osalta ja maisemanhoito on luonnollisesti vapaaehtoista toimintaa. Maiseman – asuinympäristön – viihtyisyydestä huolehtiminen on kuitenkin molempien kyläyhteisöjen edun mukaista. Maisemanhoito ja vanhan rakennuskannan kunnostus tukee kylien paikallista kulttuuri-identiteettiä, virkistyskäyttöä ja matkailua. Nyt maiseman hoito- ja käyttösuunnitelman valmistuttua on Simoniemen ja Simonkylän alueille mahdollista perustaa luonnonsuojelulain 32 §:n mukainen maisemanhoitoalue. Virallinen asema mahdollistaa kylien tekemistä tunnetuksi ja tarjoaa mahdollisuudet kehittää luonto- ja kulttuurimatkailua. Viljelijät ja paikalliset yhdistykset voivat hakea rahoitusta maisemanhoitoon maatalouden erityistukien kautta. Lisäksi kylien rakennusperinteen kunnossapitoon ja korjauksiin on mahdollista hakea avustusta Lapin ELY-keskuksesta ja Museovirastosta. Maisemanhoitoalueen perustaminen ei tuo oikeusvaikutteisia lisärajoituksia maiden ja metsien käyttöön. Rakentaminen tapahtuu edelleen maakuntakaavan, kunnan rakennusjärjestyksen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Metsätaloutta harjoitetaan entiseen tapaan metsälain mukaisesti.
  • Weckman, Emilia (Ympäristöministeriö, 2006)
    Suomen ympäristö 5/2006
    Tuulivoimalat ja maisema käsittelee tuulivoimalarakentamisen vaikutuksia maisemaan, painottuen erityisesti maisemakuvaan kohdistuviin visuaalisiin vaikutuksiin. Julkaisussa käsitellään tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia ja esitellään suunnittelun mahdollisuuksia maisema-arkkitehtonisesta näkökulmasta. Lisäksi selvitetään maisemaselvitysten tavoitteita ja menetelmiä sekä esitetään suosituksia tuulivoimarakentamisen yhteydessä tehtävien maisemaselvitysten sisällöstä.