Browsing by Subject "maku"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Laasanen, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielman lähtökohtana on sen aineisto, Alkon vuoden 2014 televisiomainos ja -verkkovideokampanja. Kampanjassa on aistittavissa keskiluokkaisen habituksen ja tyylin läsnäolo. Kampanjan oletetun luokkasidonnaisuuden takia tutkielman teoreettiseksi viitekehykseksi on valittu sosiologi Pierre Bourdieun makuun perustuva yhteiskuntaluokkateoria. Tutkimus pyrkii selvittämään, minkälaisista osista kampanjan oletettu keskiluokkaisuus koostuu? Miksi monopolia on puolustettu keskiluokkaisen tyylin keinoin? Minkälaista hallintaa keskiluokkaisen habituksen avulla toteutetaan? Tutkielman metodi on sosiosemioottinen representaatioiden analyysi. Metodin avulla paikannetaan ja analysoidaan aineiston osien ja kokonaisuuksien kulttuurisia merkityksiä. Sosiosemiotiikka ymmärtää merkit ja merkityskokonaisuudet semioottisina resursseina, jotka saavat merkityksensä siitä sosiokulttuurisesta taustasta, jossa ne on tuotettu. Sosiosemioottisessa merkityksen tuotannossa tärkeässä osassa ovat ne kontekstit, joihin merkit liittyvät. Tutkimuksen työkaluina toimivat aineistoon liittyvät kontekstit: suomalainen uuden keskiluokan tutkimus, aineiston tuottajien kontekstointihaastattelut sekä yhteiskuntahistoriallinen alkoholipoliittinen narratiivi. Viimeksi mainittu narratiivi perustuu yhteiskuntahistorioitsija Hanna Kuusen esitykseen, jossa Suomen alkoholipolitiikan liberalisoitumista on ohjannut filosofi Michel Foucault’n teoretisoima liberaali hallintalogiikka. Tutkielman keskeiset tulokset liittyvät uuden keskiluokan habituksen ilmenemiseen aineistossa. Kampanjan tyyli koostuu lukuisista vapauden ja kontrollin osista, jolloin tyylin yhteisvaikutelma on ambivalentti. Tyyli on kommunikoitu epäsuorasti, ja sen funktio on vedota kampanjan kohderyhmään. Kampanjan argumentointi koostuu arvoista, jotka voi jakaa vapauden ja kontrollin kategorioihin. Vapautta ilmaisevat valinnanvapaus, palvelu, ekologisuus ja solidaarisuus. Kontrollia ilmaisevat sosiaalinen kontrolli, turvallisuus ja kontrolli maun avulla. Aineiston edustama vapaus on positiivista vapauutta erotuksena talousliberalismin negatiiviseen vapauteen. Kaikki aineiston kommunikoimat arvot liittyvät uuden keskiluokan habituksen vapaus-kontrolli-ulottuvuuteen. Maun avulla toteutettu kontrolli on tutkielman tärkein yksittäinen tulos. Se paljastaa aineistosta vaikuttamismekanismin, joka ei perustu rationaaliseen suoraan argumentaatioon. Tutkimuksen tärkein oivallus on teoreettinen. Bourdieun habituksen käsitteen ja Foucault’n identiteetin käsitteen välisen yhteyden osoittaminen tuottaa mielekkään tulkinnan aineistosta. Tutkielma osoittaa, että Alkon kampanja on rakennettu palvelemaan uuden keskiluokan habitusta. Alkon monopoliasema tarjoaa positiivista vapautta ja kulttuurisia resursseja uuden keskiluokan käyttöön. Kulttuuriset resurssit mahdollistavat pääomien kartuttamisen ja luokkaposition parantamisen. Habituksen palvelemisen lisäksi kampanja asettaa myös määritelmän oikeanlaisesta luokkaperformanssista – laadullinen suhde alkoholiin parantaa luokkapositiota, mutta määrällinen suhde heikentää sitä. Kampanjan kuvaama habitus ja sen määrittämä oikea luokkaperformanssi ovat Alkon kannalta ihanteellisia, koska ne ovat suopeita Alkon monopolia kohtaan.
  • Pesonen, Pinja (Helsingfors universitet, 2011)
    Purpose of my thesis was to survey consumers views about the factors influencing how to choose eco-products. I analyzed the purchase of eco-products through three themes. They were greenery, responsibility and purity in product selection and so called everyday luxury. Empirical part of my research consists of 10 theme interviews. Research targets were customers of eco market Ruohonjuuri. I searched the interviewees by billboard announcements and through Ruohojuuri Facebook web site. In addition an interview day in Ruohonjuuri gave more interviewees to this project. I wrote summaries of the interviews and analyzed the information by themes. Current environmental issues affect how we experience our everyday lives in the future. Green and responsible consumer pays respect how his consumer decisions affect to the environment. Green consumer decisions mean sustainable consuming ways like recycling garbage, flea market recycling and choosing eco-friendly eco-products. According to this research material it can be said that eco-friendliness of eco-products are closely connected to organic production and organic products. Helping to influence on well-being of others, eco-products are also seen as ethical and moral choices. Therefore many expectations and doubts focus on eco-products. According to my material the product was not necessarily experienced as eco-product if there had been used a lot of resources in the process of making it. Consumers are interested in the origin of the food and from it's authencity. Unlike other products the eco-products are experienced as pure alternatives. Purity in eco-products is perceived as safe by quality and healthy and they are also tasteful. On the basis of my interview material it can be said that eco-products were experienced as specialities to everyday purchases. Everyday luxury gives pleasure to it's user. By purchasing eco-products you can also build your own lifestyle and differentiate from others. Based on the research material people go to eco markets to circle around, to buy impulse purchases and to search for new products. Shopping in eco market can be both pleasant and enjoyable even if only considering about buying something without actually buying anything. Eco-product as a present tells something about its giver and brings a piece of luxury to its receiver for example in form of organic chocolate.
  • Tammela, Taru (Helsingfors universitet, 2014)
    Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on yhdistää tietoa koiran aistien aivoperustasta yhdeksi kokonaisuudeksi. Koiran aistien aivokuorialueet pystytään suurin piirtein paikantamaan, mutta tiedossa on paljon aukkoja, eikä kaikkia aisteja ole juurikaan koottu yhteen. Lemmikeihin käytetään yhä enemmän aikaa, joten koiranomistajien ja eläinlääkäreiden tarve ymmärtää koiran kokemuksia maailmasta kasvaa. Tutkielman onkin tarkoitus myös näyttää tutkijoille, mitä asioita olisi vielä tutkittava lisää. Aistimus syntyy, kun tieto ärsykkeestä saapuu aistinelimestä koiran aivokuorelle. Aistimus ei ole suora kuva ympäristöstä, vaan tietoa muokataan sekä isoaivokuorella että muualla aivoissa. Aivokuorella aistitieto kulkee ensimmäiseksi primäärisille projektioaistinalueille, ja aistimusten jatkokäsittely tapahtuu assosiaatioalueilla. Koiran kuuloaisti on tarkka, sillä se pystyy havaitsemaan myös ultraääntä. Kuuloaistimuksia käsitellään koiran ohimolohkolla. Keskimmäinen ektosylviaaninen alue on primäärinen kuuloalue, ja sieltä kuuloaistimus kulkee muille ektosylviaanisille alueille sekä koronaaliselle, suprasylviaaniselle ja sylviaaniselle alueelle. Koiralla on melko hyvä hämärä- ja syvyysnäkö sekä dikromaattinen värinäkö. Primäärinen näköalue sijaitsee takaraivolohkon lateraalipoimussa. Jatkokäsittely tapahtuu takaraivo- ja ohimolohkoilla ektomarginaalisilla, suprasylviaanisilla, spleniaalisilla ja composite-alueilla. Hajuaisti on yksi koiran tärkeimmistä aisteista, ja siihen liittyvät anatomiset rakenteet ovat hyvin kehittyneitä. Hajuaistimuksia käsitellään pääasiassa aivojen ventraalipuolella piriformilohkolla ja entorinaalisella alueella. Yhteydet limbiseen järjestelmään ovat vahvat. Makuaisti ei ole yhtä tärkeä, sillä suuri osa siitä on todellisuudessa hajun aistimista. Koira aistii viisi perusmakua. Makuaivokuoren sijainnista koiralla ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti se on ohimo-, otsa- tai päälakilohkolla. Tuntoaistiin kuuluvat kosketus, paine, kipu, värinä, kylmä ja kuuma. Niiden aistimista koiralla tehostavat tuntokarvat. Tuntoaistimuksia käsitellään koiran päälakilohkolla sigmoidaali-, koronaali-, suprasylviaanisessa ja ektosylviaanisessa poimussa somatosensorisilla alueilla 1 ja 2. Tasapaino- ja liikeaistimuksia käsitellään lähinnä ilman tietoista aistimusta koiran pikkuaivoissa, mutta myös isoaivokuorella rekisteröidään osa ärsykkeistä. Tasapainoalue sijaitsee päälakilohkolla, mutta sen tarkemmassa paikassa koiralla on vielä epäselvyyksiä. Tutkielmassa on käsitelty myös koiran liikeaivokuorta, sillä sieltä on paljon yhteyksiä aistinalueille ja se vaikuttaa koiran käyttäytymiseen. Liikeaivokuori koostuu kahdesta liikealueesta päälakilohkolla sigmoidaali- ja precruciate-poimuissa. Koiralla on kolme assosiaatioaluetta: kognitiivinen assosiaatioalue päälaki- ja takaraivolohkolla, tulkitseva assosiaatioalue ohimolohkolla sekä otsalohkon assosiaatioalue. Otsalohkon assosiaatioalue on koiralla kehittynein ja tutkituin. Assosiaatioalueilla esimerkiksi yhdistellään eri aisteihin liittyvää tietoa, verrataan sitä aikaisempiin kokemuksiin ja sovelletaan tuleviin. Koirien aivotutkimusta ovat jarruttaneet tutkimustapojen eettiset ongelmat, mutta teknologian kehitys mahdollistaa nykyisin koiraystävällisempiä tutkimusmenetelmiä. Etenkin koiran näkö-, maku- ja tasapainoaistin aivoperustassa on vielä tutkittavaa.
  • Supi, Tiia-Jessica (Helsingin yliopisto, 2020)
    Koulutusta pidetään tärkeimpänä sosiaalisen rakenteen uusintajana ja sosiaalisen nousun mahdollistajana. Koulutusjärjestelmän avoimuuden lisäämistä pidetään yleisesti keinona lisätä myös yhteiskunnan avoimuutta. Suomessa koko väestölle maksuton koulutus on nähty yhdeksi tärkeimmäksi välineeksi tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomisessa ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamisessa. Koulutusmahdollisuudet ovat lisääntyneet ja tasa-arvoistuneet Suomessa 1900-luvun loppupuolelta alkaen. Opiskelumahdollisuuksien lisääntynyt tarjonta ja alempien yhteiskuntaluokkien mahdollisuudet kouluttautua eivät ole kuitenkaan poistaneet koulutukseen liittyvää eriarvoisuutta Suomessa. Korkeammasta yhteiskuntaluokasta ponnistava nuori pärjää todennäköisemmin paremmin koulussa, hakeutuu todennäköisemmin korkeakouluun ja viettää pidemmän ajan koulutuksen parissa kuin alemmasta sosiaalisesta asemasta tuleva nuori. Yhdeksi selitykseksi koulutuksen periytyvyydelle on esitetty kulttuurisen pääoman eroja eri yhteiskuntaluokissa: korkeammista yhteiskuntaluokista tulevien lasten kulttuurinen pääoma sopii paremmin yhteen koulukulttuurin kanssa kuin alemmista yhteiskuntaluokista tulevien lasten. Pierre Bourdieu on esittänyt, että tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet ovat vain näennäisiä ja todellisuudessa koulu instituutiona vain uusintaa yhteiskunnan luokkarakennetta kulttuurisen pääoman kautta. Tutkimuskysymys on, vaikuttaako vanhempien kulttuurinen maku koulutuksen periytymiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien ja lasten koulutustasojen yhteyttä ja sitä, selittääkö vanhempien kiinnostuneisuus erilaisiin vapaa-ajan kiinnostuksen kohteisiin tätä yhteyttä. Aineistona on Tilastokeskuksen keräämä otospohjainen aineisto ”Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa 2007”. Tulokset ovat yleistettävissä koskemaan perusjoukkoa, 15–74-vuotiaita suomalaisia. Aineiston analysoimisessa käytetään ristiintaulukointeja, tilastollisia tunnuslukuja, faktorianalyysia ja lineaarista regressioanalyysia. Kulttuurinen pääoma operationalisoidaan kolmeksi kulttuurista makua kuvaavaksi summamuuttujaksi: korkeakulttuurinen kiinnostus, populaarikulttuurinen kiinnostus ja arkiaktiivisuus. Tutkimuksessa havaitaan, että vanhempien ja lasten koulutustasojen välillä on tilastollisesti merkitsevä yhteys. Äidin kiinnostus korkeakulttuuriin selittää koulutustasojen yhteyttä vähäisesti. Kiinnostus populaarikulttuuriin tai muuhun aktiivisuuteen ei selitä yhteyttä. Isän kohdalla harrastuneisuus ei selitä yhteyttä lainkaan. Havainto ei vastaa teorian oletusta siitä, että kulttuurinen pääoma selittää koulutustasojen periytymistä. Johtopäätöksenä kuitenkin todetaan, että tutkimus pitäisi toistaa lisäämällä kulttuurisen maun mittariin myös muita kuin vapaa-ajan kiinnostuksen kohteisiin liittyviä muuttujia. Lisäksi johtopäätöksenä todetaan, että suomalaisessa yhteiskunnassa havaittavat eronteot 2000-luvulla ovat hienojakoisempia kuin aiemmin: tärkeää ei ole enää se, mennäänkö korkeakouluun vai ammattikouluun, vaan se, miten näiden sisällä sijoitutaan. Näin ollen kulttuurisella pääomalla voi olla vaikutusta koulutuksen periytymiseen Bourdieu’s teorian oletusten mukaisesti, mutta näiden vaikutusten paikantaminen vaatii yhteiskunnallisten ryhmien ja kulttuuristen makujen hienojakoisempaa tarkastelua.
  • Rossi, Maria-Elina (Helsingin yliopisto, 2015)
    The aim of this study is to examine how teacher students' view their cultural capital. Cultural capital means the knowledge, skills, valuations and examinations that a person has achieved during his/her life.The purpose of this study is also to depict whether or not cultural capital is of importance to a teacher at his work or to a student at his education. Previous studies have shown that teacher students present bourgeoise culture. Previous studies have also shown that teacher's cultural capital might have an impact to his/her work and that students' family background has an impact on school work. The study was made by the principles of qualitative research. Five teacher students from Helsinki University were selected as research subjects. The data was gathered during the spring 2015 and collected by using a theme interview. The data was then analyzed with theory-bound content analysis. Based on the data, teacher students' views depicted that their family backgrounds, as well as hobby and personal interests reflected at least partly the cultural capital. Based on the study results, it would seem that teacher's own cultural capital might show in his/her work at some level, for example through the valuations and aspirations, as well as the number of his/her hobbies. Teacher's hobbies can show as emphasis on, motivation in and aspirations in the work. Valuations and aspirations can have an impact on the demands targeted towards students by the teacher. The results indicate that student's cultural capital can show at school through stimulus received from home and attitude towards school.
  • Kääriälä, Antti (Helsingfors universitet, 2012)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurin kenttien välistä homologiaa eli rakenteellista vastaavuutta 2000-luvun alun Suomessa. Tutkimuskohteena on neljä kulttuurin kenttää: musiikki, kirjallisuus, ruoka ja televisio. Tutkimuksessa keskitytään makumieltymyksiin näillä kulttuurin kentillä. Tarkemmin sanoen analysoidaan, kuinka legitiimeistä musiikin ja kirjallisuuden lajityypeistä, ruokalajeista ja televisio-ohjelmista suomalaiset pitävät. Tutkimuksen tavoitteena on ensinnäkin arvioida, missä määrin makumieltymykset yhdellä kulttuurin kentällä ovat yhteydessä makumieltymyksiin toisilla kulttuurin kentillä. Toiseksi selvitetään, millainen yhteys valituilla sosiodemografisilla taustatekijöillä on makumieltymyksiin. Tutkimusongelma rakentuu kritiikille, jota Bernard Lahire esittää Pierre Bourdieuta kohtaan. Bourdieu esitti vaikutusvaltaisessa Distinction-teoksessaan kulttuurista homologiaa koskevan väittämän. Väittämän mukaan yhteiskunnan sosiaalisen tilan ja yksilöiden elämäntyylien tilan välillä vallitsee kahtalainen homologia. Ensinnäkin yksilön asema yhteiskunnan objektiivisessa luokkarakenteessa on yhteydessä yksilön elämäntyyliin. Toiseksi yksilön elämäntyyli on yhtenäinen siten, että hänen asemansa kaikilla kulttuurin kentillä on samanlainen, mikä ilmenee muun muassa kenttien rajat ylittävinä johdonmukaisina makumieltymyksinä. Tätä homologiaa Bourdieu selittää luokkahabituksen käsitteellä. Lahire kritisoi Bourdieun luokkahabituksen käsitettä ja kääntää teoreettisen näkökulman yhteiskuntaluokista yksilöihin. Lahire esittää, että yksilöiden makumieltymykset yhteiskunnan kenttien välillä ovat pääsääntöisesti ristiriitaisia, eivät johdonmukaisia. Tutkimuksen aineistona käytetään vuonna 2007 kerättyä kansallisesti edustavaa kyselyaineistoa Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa 2007 (N = 1388). Kyselyn perusjoukko on 18–74-vuotiaat Suomen kansalaiset. Tutkimuksessa tarkastellaan, pitävätkö suomalaiset johdonmukaisesti yhtä legitiimeistä kulttuurituotteista kulttuurin eri kentillä vai ovatko heidän makumieltymyksensä ristiriitaisia. Kulttuurinen legitiimiys määritellään koulutuksen mukaan: korkeakoulutettujen eniten pitämät kulttuurituotteet ovat legitiimejä, perusasteen koulutuksen suorittaneiden pitämät kulttuurituotteet ovat epälegitiimejä. Ristiintaulukoimalla selvitetään sosiaalisten taustatekijöiden – sukupuolen, iän, ammattiluokan, tulojen, asuinpaikan ja koulutuksen – yhteyttä makumieltymyksiin. Tutkimustulosten mukaan kaikenasteiset makumieltymykset ovat hyvin yleisiä: suomalaiset pitävät usein niin legitiimistä kuin epälegitiimistä kulttuurista kaikilla tutkituilla kulttuurin kentillä. Poikkeuksena on televisio, jossa legitiimit mieltymykset ovat melko harvinaisia. Toisin sanoen suomalaisten makua yksittäisillä kulttuurin kentillä luonnehtii kulttuurinen kaikkiruokaisuus; ainoastaan legitiimeihin tai ainoastaan epälegitiimeihin kulttuurituotteisiin rajoittunut maku on harvinainen. Lisäksi kenttien välillä ristiriitaiset mieltymykset osoittautuvat yhtä yleisiksi kuin johdonmukaiset mieltymykset: kenttien välinen maku yhdistelee tyypillisimmin kaikkiruokaisuuden eri asteita. Sosiaaliset taustatekijät ovat monissa tapauksissa yhteydessä makumieltymyksiin. Taustatekijöiden ja makumieltymysten välinen yhteys on kuitenkin tyypillisesti jossain määrin erilainen eri kentillä. Kuitenkin kenttien välisiä johdonmukaisuuksiakin löytyy. Legitiimejä mieltymyksiä määrittävät erityisesti ammatti, asuinalue ja sukupuoli ja toki myös koulutus: legitiimi maku on tyypillisin johtajille, kaupunkilaisille, naisille ja korkeimmin koulutetuille. Laajalle legitiimiyden alalle ulottuva kenttien rajat ylittävä johdonmukainen kaikkiruokaisuus määrittyy erityisesti sitä kautta, kenelle se ei ole tyypillistä: miehillä, nuorilla, työläisillä, maaseudun asukkailla ja perusasteen koulutuksen suorittaneilla ei ole johdonmukaisesti kaikkiruokaista makua. Tutkimustulosten perusteella Lahiren väittämä kenttien rajat ylittävän maun ristiriitaisuudesta saa tukea: legitiimiin tai epälegitiimiin rajautuvia johdonmukaisia makumieltymyksiä ei Suomesta löydy. Sen sijaan johdonmukaisesti kaikkiruokaiset osoittautuvat jossain määrin omaksi ryhmäkseen.
  • Pitkänen, Mirja (1953)
  • Teittinen, Minna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Vaikka yhteiskuntaluokka on ollut Suomessa vaikea ja latautunut puheenaihe, luokkien ei voi katsoa kokonaan kadonneen tai menettäneen merkitystään. Tässä tutkielmassa tarkastellaan mobiiliviestintäsovellus Jodelin @rahvaat-kanavalle tuotettua sisältöä luokkien välisten ja sisäisten rajojen määrittelypyrkimysten ilmentymänä. Työ keskittyy erityisesti luokan kulttuurisiin ja moraalisiin ulottuvuuksiin ja sen keskeisen teoreettisen viitekehyksen muodostavat Pierre Bourdieun distinktioteoria ja Beverley Skeggsin luokkatutkimus. Laadullisen sisällönanalyysin avulla pyritään vastaamaan siihen, millaisten elementtien varassa luokkaa @rahvaat-kanavalla tuotetaan eli ketkä ja millaiset asiat pyritään merkitsemään ”rahvaiksi” ja millä keinoin. Erityisesti analysoidaan niin kutsuttua larppaussisältöä eli roolipelaamista, jossa sovelluksen käyttäjä omaksuu ”rahvaan” roolin ja tuottaa tekstiä ja muuta materiaalia asioista ja tyylillä, joita pitää ”rahvaana”. Aineisto on rikasta ja mahdollistaa muun muassa sukupuoleen, koulutukseen, työmarkkina-asemaan, asenteisiin, päihteidenkäyttöön, ihmissuhteisiin, estetiikkaan ja kieleen liittyvien elementtien tarkastelun. Analyysi osoittaa, että ”rahvaus” on kanavan kontekstissa erityisesti moraaliin ja makuun kytkeytyvä ilmiö: se yhdistyy sivistyksen puutteeseen, takapajuisuuteen, taitamattomaan taloudenpitoon ja muiden kustannuksella elämiseen, runsaaseen päihteiden käyttöön, löyhään seksuaalimoraaliin, ihmissuhteiden jännitteisiin, välinpitämättömään asenteeseen muita ihmisiä ja ympäröivää maailmaa kohtaan sekä eksessiivisyyteen ja huonoon makuun. Tutkimus vahvistaa aikaisemman, niin Suomessa kuin muualla tehdyn tutkimuksen tuloksia. Se osoittaa, että suomalaisessa keskustelussa on samoja piirteitä kuin perinteisempänä luokkayhteiskuntana pidetyssä Isossa-Britanniassa. Työväenluokkainen henkilöys ja kulttuuri määrittyvät varsin ongelmallisiksi, ja laajalle levitessään tällainen diskurssi voi vaikuttaa jopa sosiaalipolitiikkaan. Larppaamisen tutkiminen tuo myös uusia mahdollisuuksia luokkaerontekojen ymmärtämiseen. Siinä voi ajatella olevan kyse paitsi työväen- tai alaluokan ja keskiluokan välisen rajan määrittelystä myös keskiluokan sisäisten erojen tuottamisesta: larppaaminen on eräänlaista kilpailua työväenluokkaisen rekisterin hallinnasta, jonka avulla keskiluokkainen subjekti voi kerryttää itselleen arvoa ja erottautua siten myös keskiluokan massasta.
  • Persson, Per-Edwin; Myllymaa, Urpo (Vesihallitus, 1974)
    Vesihallitus. Tiedotus 65
    Suomenkielinen yhteenveto: Kalojen makuvirheistä, erityisesti Oulun merialueella. English summary: On flavour tainting of fish, with special reference to the Oulu Sea Area (Bothnian Bay).
  • Kokkonen, Hanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Aims/Objectives. The use of wine has become more common in recent decades in Finland and besides restauraunts the use has also increased at homes. The wine is also consumed more with meals, reflecting a change in the Finnish eating and drinking culture. This study analyzes how widespread is the use of wine at meals, who drinks wine with meals and what are the socio-demographic factors associated with drinking wine with meals. In addition, the study examines how drinking wine with meals is associated with self-reported well-being. Data and methods. Drinking Habits Survey (2008) collected by STAKES (today National Institute for Health and Welfare) was used as a data. This nationally representative survey has 2725 respondents aged 15 to 69. Response rate was 73.6. Analysis included those aged at least 18 years (n = 2591). Main variable of interest is drinking wine with meals at least once a week. Other variables were psychological distress, self-efficacy, self-reported health, uncontrolled drinking and negative events associated with drinking. Different socio-demographic variables were as well investigated. The data were analyzed with descriptive methods and regression analysis. Results and conclusions. Although wine drinking has become more commonplace in Finland, drinking wine with meals is still rare. Of respondents, 11 % used wine with meals at least one a week and one-third of the respondents never used the wine with meals. Drinking wine with meals was linked to high education and living in urban environment. It was especially common among those aged 30 to 65. Drinking wine with meals was associated with well-being and self-reported health. The results support earlier finding showing that drinking wine with meals is connected to a healthier and lighter food taste.