Browsing by Subject "mandariinikiina"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Pihanurmi, Seila (Helsingfors universitet, 2014)
    Goals. The purpose of this study was to examine, whether the dynamicity of pitch has an effect on duration perception in synthetic auditory stimuli and if the effect, if observed, is dependent on first language. Furthermore, it was of interest to see, if mother tongue has an effect to the way static auditory stimuli are perceived. The effect of dynamic pitch on duration perception is a topic little researched and the results obtained are contradictory which is why this thesis is relevant. The duration discrimination abilities of Finnish and Chinese people have not been compared to each other before, so this thesis has some new information to offer about the perception of duration. Method. The research consisted of different kinds of behavioral tests, which measured the ability to discriminate the differences between two auditory stimuli. Two alternative forced choice method was used in all the experiments. In the first experiment the discrimination ability was measured in stimuli which only differed in duration. In the second experiment the stimuli were dynamic and in the third experiment the stimuli only differed in pitch. There were altogether 30 subjects, 15 of which Finnish and 15 Mandarin Chinese speakers. The answers of the subjects were analyzed with logistic linear regression models fit for multiple variables. Results and conclusions. According to the results mother tongue does have an effect to the answers given and the dynamicity of pitch does lengthen the perceived duration. The effect of language background was also apparent in static stimuli although the significance was marginal. It is nevertheless possible to conclude from the results that the perception of duration between Finnish and Mandarin Chinese speakers does differ from each other. The research on the effect of dynamic pitch on duration perception needs to be continued. Further research is especially needed over the conventions of perceiving natural auditory stimuli and the perception of pitch when tied to a linguistic context.
  • Kohonen, Jani (Helsingin yliopisto, 2022)
    了 le on mandariinikiinan kieliopin keskeisimpiin käsitteisiin lukeutuva monimerkityksinen, usein käytetty ja vahvasti kontekstisidonnainen partikkeli, jolle ei ole vastinetta länsimaisissa kielissä. Aiheesta ei ole kirjoitettu aiemmin suomeksi kielitieteen näkökulmasta. Tätä aukkoa paikattiin selvittämällä narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä ovat le-partikkelin kieliopilliset funktiot kiinan- ja englanninkielisen tutkimuskirjallisuuden mukaan. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä kieltenopetuksessa että jatkotutkimuksessa. Aineiston näkemykset ovat hyvin monimuotoisia, osittain keskenään ristiriitaisia ja toisaalta eri näkökulmista partikkelia tarkastelevia. Yksimielisyyttä esiintyi lähinnä siitä, että ilmaisut saavat erilaisia merkityksiä le-partikkelin sijaitessa lauseen eri osissa. Lisäksi valtaosassa aineistoa merkityksen tulkinta nähtiin vahvasti kontekstisidonnaisena. Le ilmaisee pääasiassa ajallisia suhteita ja evaluoivia kielenpiirteitä (modaalisuus, miratiivisuus ja affektiivinen asennoituminen) sekä toimii suullisen vuorovaikutuksen koordinoinnin keinona – mutta myös muunlaisia funktioita tunnistettiin. Keskeisistä funktioista oli vähiten erimielisyyttä ajallisista suhteista: yleisimmän näkemyksen mukaan le ilmaisee lähinnä perfektiivistä (mutta melko usein myös imperfektiivistä) aspektia, joskin tästä ja perfektiivisyyden määritelmästä oli erilaisia näkemyksiä. Lisäksi osassa aineistoa le mainittiin myös perfektin tunnuksena. Aineisto jättää osittain epäselväksi, millaista modaliteettia tai asennoitumista le viestii, mutta tulkinnan nähtiin riippuvan pitkälti kontekstista, ja partikkelilla havaittiin myös modaliteetin intensiteettiä säätelevä rooli. Suullisessa vuorovaikutuksessa le toimii muun muassa puheenvuoron vaihdon vihjeenä. Partikkelin käytössä osoitettiin olevan yksilöllisiä eroja, jotka johtuvat sekä alitajuisista että tietoisista tulkintaeroista ilmaisujen rajattuuden suhteen ja sen käytöstä esimerkiksi kirjallisen ilmaisun tyylikeinona. Partikkelin käytön omaksumisesta tekee haastavaa se, ettei ole mitään tiettyä kontekstia, jossa sitä olisi välttämätöntä käyttää, vaan usein esimerkiksi tiettyjä ajallisia suhteita tai affektiivista suhtautumista voidaan ilmaista muillakin tavoilla. Kirjallisuuskatsaus osoitti, ettei le-partikkelin funktioista tai siitä, mihin kielellisiin kategorioihin se liittyy vallitse likimainkaan yksimielisyyttä. Lisäksi osaa aineistosta rajoitti keskittyminen lausetason analyysiin ja kirjalliseen ilmaisuun. Näistä syistä on tarvetta monipuoliselle jatkotutkimukselle, jossa huomioidaan niin syntaksi, semantiikka, pragmatiikka, kognitio kuin fonologiakin ja tarkastellaan sekä suullista että kirjallista viestintää. Analyysissa ei tule pitäytyä liialti länsimaisten kielten rakenteiden mukaisissa kategorioissa, vaan etenkin julkilausumattoman kielellisen ja ei-kielellisen kontekstin merkitys kiinassa on huomioitava selvemmin.