Browsing by Subject "markkinatutkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Lilja, Anna (Helsingin yliopisto, 2019)
    The aim of this study is to assess future export markets for the Finnish industrial wood construction sector. This is done by analysing secondary materials, previous studies and creating a future vision of Finnish industrial wood construction sector and particularly its exports by the year 2030. This analysis is based on qualitative individual expert interviews and a backcasting analysis using expert panel data. In addition, the study compares the current status of the forest industry exports and future assessments between Finland, Sweden and Estonia by analysing secondary materials, previous studies and expert views. The study was implemented using two different qualitative data sets. Semi-structured thematic expert interviews were collected from Finland, Sweden and Estonia. Expert interviews were used to get an in-depth understanding of the current status of the domestic industrial wood construction sector and the related export opportunities in Finland, Sweden and Estonia. A panel made up of Finnish experts were invited to create an ideal vision of the industrial wood construction sector in Finland and its exports for the year 2030. The panel gathered at a workshop, where their visions were created. In addition, pre- and post-event-questionnaires were part of the expert panel data collection, and this data was used to identify the most promising export countries/regions and the entities of exports in the industrial wood construction sector (e.g., whether to export materials, modules or construction projects). The results emphasised that concrete collaborative actions are needed as soon as possible in knowledge sharing and the industrial wood construction marketing. Based on the International market selection model (IMS), which is employed in this study and combining all the information from the workshop, interviews, literature and questionnaires have proven that the most promising future markets would be Central Europe, the UK and the Nordics by 2030. Otherwise the Finnish expert views of most promising export entities by 2030 varies between products, know-how and projects. During the research process it was realised that future markets need to take a closer look especially from the companies’ perspective. Finnish experts have varying views of the industrial wood construction export in their ideal vision for 2030. The study proved that the experts’ views were divided. Many of them desired that Finland should export more know-how and projects in 2030. Others believed that Finland should concentrate on the export of value-added materials. However, all the experts agreed that Finland should activate the local market and harmonize the regulations, which has had a positive influence on competence and know-how. In the ideal vision for 2030 Finland has improved its networks and co-operation inside the forest industry but also together with other fields. Finland has an open digital platform for knowledge sharing and the standards and regulations are more advanced. The wood construction industry is ideally in 2030 more attractive for students and experts than now, domestic market is wider and Finland has gained more experience and knowledge in the field of industrial wood construction. Finnish experts saw that the future exports markets for industrial wood construction are China, the Nordics, Germany, Russia and Central Europe. China was seen as an attractive market due to the size of the market, rising environmental awareness, wealthier middle class and increasing urbanization. However, China and other emerging countries have to be treated with caution, because they were not highlighted in the Estonian, Swedish or literature-based data analysis. Secondly, the Nordics construction culture is similar, location is nearby and the use of wood is increasing. Also, the harmonization of standards with Nordics came up in the expert data. Overall, the practise of industrial wood construction and environmental awareness are increasing in Europe, especially the countries where there are traditions in wood construction like countries in Central Europe. Swedish experts saw market potential and competitiveness in Central Europe and Eastern Europe, but the data from Sweden is limited to researchers’ opinions. The Estonian experts saw market potential in the UK, Germany and Ireland by 2030. However, the future markets for industrial wood construction needs a closer look as well as export entities, which divided the expert’s views.
  • Weck, Eija (2007)
    Markkinatutkimuksia tehdään Suomessa uskomaton määrä. Ihmisiä nyitään hihoista: ”Anteeksi, olisiko teillä hetki aikaa vastata muutamaan kysymykseen… vain viisi minuuttia…” Myös markkinatutkimusyrityksiä on paljon. Markkinatutkimuksen teettäjälle mainostetaan tyypillisesti halpaa hintaa, tehokkaita tiedonkeruumenetelmiä ja värikästä grafiikkaa, jolla havainnollistetaan tutkimuksesta saatuja keskilukuja. Halpa hinta perustuu siihen, että koko prosessi on pitkälle automatisoitu. Usein jopa tutkimusongelman määrittely tehdään hätiköiden, ja tutkimuskysymykset muokataan yritykselle sopiviksi tavanomaisesta kysymyssarjasta. Tällöin tutkimukselta katoaa pohja jo alkumetreillä. Tulosten analysointi jää ristiintaulukoinnin ja yksittäisten keskiarvojen laskemisen ja tulkinnan varaan. Toimenpide-ehdotukset ovat kliseitä, koska tutkija harvoin ymmärtää tilaajan liiketoimintaa. Tässä tutkielmassa kuvataan, mitä vaiheita huolellisesti tehtävään markkinatutkimukseen kuuluu, ja mihin esimerkiksi yrityksen olisi syytä kiinnittää huomioita tilatessaan tutkimusta ulkopuoliselta markkinatutkimusyritykseltä. Erityisesti tutkielmassa on esitelty monimuuttujamenetelmien käyttöä tutkimustulosten analysoinnissa. Esimerkkiaineistona on käsitelty Kirjavälitys Oy:ssä tehtyä asiakastyytyväisyystutkimusta, jossa tutkittiin kirjakauppojen ja kustantajien tyytyväisyyttä Kirjavälitykseen palveluntarjoajana. Tasokkaassa markkinatutkimuksessa pystytään onnistuessaan todella luomaan uutta tietoa ja todellista kilpailuetua tilaajayritykselle. Se edellyttää kuitenkin ennen kaikkea huolellista suunnittelua ja tutkimusaiheeseen perehtymistä yhteistyössä tilaajayrityksen kanssa. Tutkimuksen perusjoukko on määriteltävä ja tutkimusjoukon muodostaminen mietittävä huolella. Kyselymenetelmät on valittava tutkimusongelman mukaan, ja mahdollisilta haastattelijoilta vaaditaan ammattitaitoa. Tulosten käsittelyyn ja analysointiin ei riitä pelkkä kaavamainen keskilukujen laskenta. Vastaukset on ensin editoitava ja tutkimuksen virhelähteet kartoitettava. Usein vastauksia on järkevää painottaa jollain perusteella. Analyysimenetelmät on valittava tutkimusongelman mukaan. Monimuuttujamenetelmät voisivat monessa tilanteessa auttaa löytämään uusia piilorakenteita aineistosta. Esimerkiksi Kirjavälitys Oy:n suorittamassa tutkimuksessa faktorianalyysilla selvitettiin, millaisista tekijöistä asiakastyytyväisyys koostuu. Erotteluanalyysilla saatiin selville, miten eri kirjakauppaketjut eroavat toisistaan asiakastyytyväisyyden suhteen, ja ryhmittelymenetelmillä tutkittiin, millaisiin ryhmiin kustantajat ryhmittyvät asiakastyytyväisyytensä suhteen. Aineistosta saatiin selkeämpi kokonaiskuva kuin vain pelkkiä yksittäisten kysymysten keskilukuja tarkastelemalla. Pystyttiin myös muodostamaan sellaisia johtopäätöksiä, joihin ei olisi yksittäisiä keskilukuja tarkastelemalla päästy. Tärkeimpiä lähteitä työssä ovat: Groves, Robert M. (1989). Survey Errors and Survey Costs. John Wiley & Sons Inc. USA. Groves, Robert M. & Kalton, Graham & Rao, J. N. K., Schwartz, Norbert & Skinner, Christopher (2004). Survey Methodology. John Wiley & Sons Inc. USA. Laaksonen, Seppo (2002). Survey-menetelmät. Luentomoniste. Mustonen, Seppo (1995). Tilastolliset monimuuttujamenetelmät. Survo Systems Oy. Helsinki. Seppälä, Vesa (1998). Markkinointitutkimus. Helsingin kauppakorkeakoulun HeSE print. Helsinki. Tarkkonen, L. & Vehkalahti, K. (2005). Measurement errors in multivariate measurement scales. Journal of Multivariate Analysis. 96 172-189.
  • Rantamoijanen, Pekka (Helsingfors universitet, 2014)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka virtuaalista markkinatutkimusyhteisöä voidaan hyödyntää suomalaisen elintarvikealan yrityksen innovaatioprosessissa. Virtuaaliyhteisöön rekrytoidut kuluttajat ideoivat ja kehittävät uusia innovaatioita muiden yhteisön jäsenten kanssa. Tutkielman tutkimustehtävä on tarkastella virtuaalisesta markkinatutkimusyhteisöstä saatavia hyötyjä ja haasteita sekä menetelmän kehitysajatuksia. Tutkimusta varten luodaan tilaajayritykselle virtuaalinen markkinatutkimusyhteisö, jonka kautta kerätään kuluttajatutkimustietoa. Virtuaalisen markkinatutkimusyhteisön hyödynnettävyyttä tutkitaan empiirisessä osiossa laadullisin tutkimusmenetelmin kolmiportaisena tapaustutkimuksena, joka sisältää virtuaaliyhteisössä kootun tiedon analysoinnin, yksilöhaastattelut sekä ryhmäkeskustelun. Aineiston analysoimisessa hyödynnetään sisällönanalyysia. Virtuaaliyhteisömenetelmän eduiksi koetaan kuluttajan äänen esiintuomisen yrityksen sisälle, heikkojen signaalien todentaminen, menetelmän joustavuus sekä osallistujien rekrytoinnin helppous. Haasteiksi nähdään tiedon yleistettävyys ja todennettavuus, osallistujien rajoitteet innovaatiotyössä, yrityksen sitoutuneisuus tutkimukseen sekä tietoturvariskit. Virtuaaliyhteisömenetelmän kehitysajatuksina nähdään yhtiön sisäinen virtuaaliyhteisö, virtuaaliyhteisön laajamittainen integrointi tuotekehitysprosessiin sekä kuluttajien osallistaminen täsmällisesti tuotekehityksen eri vaiheisiin. Tutkimustulosten perusteella esitän kahta vaihtoehtoa, joiden kautta virtuaaliyhteisömenetelmää voidaan viedä eteenpäin. Pienimuotoisessa kehitystyössä ehdottamani kehitysaiheet ovat taktisia. Laajamittainen virtuaaliyhteisön kehittäminen puolestaan edellyttää uuden ajattelutavan viemistä yrityksen strategiaan sekä organisatoriseen ajattelutapaan.